Olin kaivannut sinua
viikkojen ajan. Katsonut
kuvaasi jokainen kerta,
kun silmäni suljen. Muistellut
tuoksuasi, heleää nauruasi ja
flirttailevia, viipyileviä katseitasi.
Eilen tapasimme jälleen ja
sydämeni heräsi talviunestaan.
Sinä tervehdit iloisesti hymyillen,
aina silmiäsi myöten. Halasin sinua
ja tunsin kuinka kuinka vastasit,
painautuen kiinni vartalooni.
Olisin voinut jäädä siihen aina
viimeiseen päivään saakka, mutta
meidän oli jatkettava matkaamme.
Juttelimme ja vaihdoimme katseita,
kunnes perillä velvollisuutemme
erottivat meidät. Katsoin sinun
liikkumistasi kentällä, kuinka vahva
ja nopea olit. Olit koko kentän valtiatar,
minun musta kuningattareni. Nimeäsi
huudettiin ylitse muiden, kukapa sinua
ei haluaisi, ykköshyökkääjäni. Katsoin
kuinka aurinko kimalsi suklaan ruskealla
ihollasi olevilta hikipisaroilta kuin tähtipöly.
Huomasin sinun välillä katsovan suuntaani
ja vastaavan hymyyni. Pelin jälkeen sain
sinut jälleen syliini hetkeksi, josta sinut
ryöstettiin voitonjuhlintaan.
Illalla istuimme ystäviemme kanssa
puutarhassa viettäen viimeistä yhteistä
iltaa. Tunsin niin syvää haikeutta, kun tiesin,
että se olisi viimeinen kerta, kun saisin olla
kanssasi, kuunnella sinun ääntäsi, nauruasi,
katsoa tummiin silmiisi, ihailla täyteläisten
huuliesi kaaria ja vartaloasi, jonka olit verhonnut
putkimekolla, joka myötäili jokaista liikettäsi,
asentoasi ja vartalosi muotoja. Haikeudesta
huolimatta iloitsin, että sain vielä viettää illan
kanssasi. Kuin sanattomasta sopimuksesta
toimimme grillin mestareina, tiiminä,
saumattomasti. Maistatimme herkkuja
toisillamme ja nautimme illan viileyden ja
gillin lämmöstä. Myöhemmin, seurustellessani
vieraiden kanssa puutarhassa, illan viileys
tarttui sinuun ja tulit luokseni painautuen kiinni
vartalooni, lämpöä hakien. Kiedoin kädet ympärillesi
ja lämmitin sinua hiuksiasi suudellen. Keinuit
sylissäni musiikin tahtiin ja pidit kiinni käsistäni.
Sitä kesti vain liian vähän aikaa, sillä sinua
kutsuttiin jo toisaalle. Sitten vieraat halusivat
huomiotani, emmekä saaneet enää mahdollisutta
olla kahden. Päivän ohjelma, illallisvieraiden seura,
alkoholi ja hyvä ruoka voittivat väsytystaistelun ja
väistyin lainahuoneeseeni. Laitoin sinulle vielä viestin,
jos haluaisit tulla kanssani nukkumaan juhlien jälkeen.
Arvelin, ettet tulisi, sillä olet kunniallinen nuori nainen,
etkä ehkä luottanut minun kunniallisuuteeni. Olisin vain
toivonut, että olisin saanut pitää sinut vierelläni,
nukahtaa tuoksuusi ja herätä aamulla silittämään ihoasi.
Olisin vielä halunnut tuntea sinut ihollani, katsoa tummiin
silmiisi ja antaa jäähyväissuukon. Aamulla heräsin kuitenkin
yksin, ilman katsettasi, kosketustasi, hymyäsi ja hyvästejäsi.
En saanut enää mahdollisuutta, sillä kyytini odotti ja minun
oli mentävä. Toivon niin, että tapaisin sinut vielä joskus, sillä
sinä jätit minuun tunteen, jonka toivoisin toteutuvan,
täyttyvän sinusta. Ehkä jumalat ovat armolliset ja tuovat
meidät vielä yhteen. Viimeisen kerran.
viikkojen ajan. Katsonut
kuvaasi jokainen kerta,
kun silmäni suljen. Muistellut
tuoksuasi, heleää nauruasi ja
flirttailevia, viipyileviä katseitasi.
Eilen tapasimme jälleen ja
sydämeni heräsi talviunestaan.
Sinä tervehdit iloisesti hymyillen,
aina silmiäsi myöten. Halasin sinua
ja tunsin kuinka kuinka vastasit,
painautuen kiinni vartalooni.
Olisin voinut jäädä siihen aina
viimeiseen päivään saakka, mutta
meidän oli jatkettava matkaamme.
Juttelimme ja vaihdoimme katseita,
kunnes perillä velvollisuutemme
erottivat meidät. Katsoin sinun
liikkumistasi kentällä, kuinka vahva
ja nopea olit. Olit koko kentän valtiatar,
minun musta kuningattareni. Nimeäsi
huudettiin ylitse muiden, kukapa sinua
ei haluaisi, ykköshyökkääjäni. Katsoin
kuinka aurinko kimalsi suklaan ruskealla
ihollasi olevilta hikipisaroilta kuin tähtipöly.
Huomasin sinun välillä katsovan suuntaani
ja vastaavan hymyyni. Pelin jälkeen sain
sinut jälleen syliini hetkeksi, josta sinut
ryöstettiin voitonjuhlintaan.
Illalla istuimme ystäviemme kanssa
puutarhassa viettäen viimeistä yhteistä
iltaa. Tunsin niin syvää haikeutta, kun tiesin,
että se olisi viimeinen kerta, kun saisin olla
kanssasi, kuunnella sinun ääntäsi, nauruasi,
katsoa tummiin silmiisi, ihailla täyteläisten
huuliesi kaaria ja vartaloasi, jonka olit verhonnut
putkimekolla, joka myötäili jokaista liikettäsi,
asentoasi ja vartalosi muotoja. Haikeudesta
huolimatta iloitsin, että sain vielä viettää illan
kanssasi. Kuin sanattomasta sopimuksesta
toimimme grillin mestareina, tiiminä,
saumattomasti. Maistatimme herkkuja
toisillamme ja nautimme illan viileyden ja
gillin lämmöstä. Myöhemmin, seurustellessani
vieraiden kanssa puutarhassa, illan viileys
tarttui sinuun ja tulit luokseni painautuen kiinni
vartalooni, lämpöä hakien. Kiedoin kädet ympärillesi
ja lämmitin sinua hiuksiasi suudellen. Keinuit
sylissäni musiikin tahtiin ja pidit kiinni käsistäni.
Sitä kesti vain liian vähän aikaa, sillä sinua
kutsuttiin jo toisaalle. Sitten vieraat halusivat
huomiotani, emmekä saaneet enää mahdollisutta
olla kahden. Päivän ohjelma, illallisvieraiden seura,
alkoholi ja hyvä ruoka voittivat väsytystaistelun ja
väistyin lainahuoneeseeni. Laitoin sinulle vielä viestin,
jos haluaisit tulla kanssani nukkumaan juhlien jälkeen.
Arvelin, ettet tulisi, sillä olet kunniallinen nuori nainen,
etkä ehkä luottanut minun kunniallisuuteeni. Olisin vain
toivonut, että olisin saanut pitää sinut vierelläni,
nukahtaa tuoksuusi ja herätä aamulla silittämään ihoasi.
Olisin vielä halunnut tuntea sinut ihollani, katsoa tummiin
silmiisi ja antaa jäähyväissuukon. Aamulla heräsin kuitenkin
yksin, ilman katsettasi, kosketustasi, hymyäsi ja hyvästejäsi.
En saanut enää mahdollisuutta, sillä kyytini odotti ja minun
oli mentävä. Toivon niin, että tapaisin sinut vielä joskus, sillä
sinä jätit minuun tunteen, jonka toivoisin toteutuvan,
täyttyvän sinusta. Ehkä jumalat ovat armolliset ja tuovat
meidät vielä yhteen. Viimeisen kerran.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kauas on pitkä matka.
Sielusta sieluun mittaamaton.