Onko 3 c ja yksi a huono yo todistus?

Miten mielestäsi voisi saada todistuksen, jolla ei pääse ylioppilaaksi? Todistuksenhan saa vasta päästyään ylioppilaaksi...

Todistuksella ei ole mitään merkitystä. Pääsin itse pari vuotta sitten yliopistoon keskiarvolla 6.8 ja arvosanoilla A, A, C, B ja I elikkä improbatur. Satsasin pääsykokeisiin. AMK:n pääsykokeisiin arvosanani ja keskiarvoni eivät riittäneet.

Missä sanotaan että pääsykokeista luovutaan?

4976 kirjoitti:

Missä sanotaan että pääsykokeista luovutaan?

Meillä ainakin opo kerroi, että pääsykokeiden merkitystä halutaan pienentää ja yo-kokeiden kasvattaa. Silloinhan pääsykokeista ajanmyötä luovottaisiin.

abi15 kirjoitti:

Meillä ainakin opo kerroi, että pääsykokeiden merkitystä halutaan pienentää ja yo-kokeiden kasvattaa. Silloinhan pääsykokeista ajanmyötä luovottaisiin.

Näin on näreet. Esimerkiksi Jyväskylän yliopisto on paikoin luopunut varsinaisista pääsykokeista täysin ja korvannut nehaastatteluilla. YO-kokeiden painotus siis korostuu tulevaisuudessa ja siksi yliopistoon hamuavien pitäisi keskittyä lukioon entistä enemmän.

abi15 kirjoitti:

Meillä ainakin opo kerroi, että pääsykokeiden merkitystä halutaan pienentää ja yo-kokeiden kasvattaa. Silloinhan pääsykokeista ajanmyötä luovottaisiin.

Meinasin, että onko antaa mitään lähdettä väitteelle.

4947 kirjoitti:

Meinasin, että onko antaa mitään lähdettä väitteelle.

Pori on myös luopunut pääsykokeista paikoitellen.
http://www.tylkkari.fi/uutiset/pori-luopumassa-paasykokeista

Hallitus ehdotti pääsykokeista luopumista jo 2010, mutta vastustus on kova.
http://www.studentum.fi/28_03_2010_Hallitus_ehdottaa_paeaesykokeista_luopumista_jo_2013_mennessae__d4701.html

Suurin osa yliopistoista siis haluaisivat pitää pääsykokeet, mutta hallitus on toista mieltä, koska ne nielevät resursseja. Mutta vielä pääsykokeet ovat olemassa.

Se, että viisi vuotta sitten hallitus on tällaista ehdottanut, ei tarkoita kokonaiskuvan kannalta mitään. Aika ottaa järki käteen.

Abi2014 kirjoitti:

Näin on näreet. Esimerkiksi Jyväskylän yliopisto on paikoin luopunut varsinaisista pääsykokeista täysin ja korvannut nehaastatteluilla. YO-kokeiden painotus siis korostuu tulevaisuudessa ja siksi yliopistoon hamuavien pitäisi keskittyä lukioon entistä enemmän.

Lue lisää

eikös tuo tarkoita että haastattelun merkitys korostuu eikä yo-todistuksen

Ei, vaan perinteinen kirjallisen pääsykoe on jäänyt historiaan, jolloin painotus on juuri ylioppilasarvosanoilla. Sitten yliopisto haastattelee, että sopiiko ihminen alalle. Pääset siis, jos arvosanasi ovat todella hyvät ja olet haastattelussa sellainen, että sinut halutaan sinne opiskelemaan.

zyesrutxdycuvlb kirjoitti:

eikös tuo tarkoita että haastattelun merkitys korostuu eikä yo-todistuksen

Ei vaan yo-todistuksella haetaan haastattelupaikkaa joita on yleensä n.100 ja hakijoita voi olla yli tuhat. Pääsy itse haastatteluun vaatii siis vähintään E:n paperit ja hyvän menestyksen tietyissä yo-kokeissa. Ps. Älkää ihmetelkö lähetysaikaa. Olen lomalla ja unirytmi on ihan sekaisin.

Etta ei se oikeesti oo mikaan katastrofi, vaan moni voi periaatteessa olla suht samassa tilanteessa. Paasykoe ratkaisee.

Totta, pääsykoe ratkaisee. Pääsin yliopistoon A:n papereilla, kaverini jäi saman tiedekunnan ulkopuolelle E:n papereilla.

YO-kokeet takaavat sen, ettei voi ostaa lukion todistusta rahalla tai saada mielistetyllä tasoaan parempia numeroita. PUOLUEETON ja korruptiosta vapaa systeemi. Pienistä maaseutulukioista voisi mielistetyllä saada paljon tasoaan paremman todistuksen. Yliopistot käyttävät YO-tietoja valinnoissa. Ne auttvat myös itsearvioinnissa: Mitkä ovat taidot? Mikä on kykyprofiili.

Kannattaa miettiä, miten priorisoi. Työhön priorisoisointi voi lukiolaisella olla lyhytnäköistä.

Ystäväni kävi töissä samaan aikaan kun luki ja kirjoitti neljä ällää. Ja oli aikaa molemmille

Monilla linjoilla on oma kiintiönsä niille, jotka ovat menestyneet pääsykokeissa. Voipi olla joskus helpompi tie se, kuin yrittää esimerkiksi matemaattis-luonnontieteellisesti lahjakkaana oppilaana jankata niitä äidinkielen, ruotsin ja englannin kirjoituksia uudestaan.

Jos ollaan rehellisiä, Suomen lukio suosii kieliä tai suosi ainakin ennen, joten ei tarvitse turhaan ihmetellä lukion naispainotteisuutta. Pakollisista numeroista ainakin kolme tuli entisaikaan heti kielistä. Suosii mielestäni aivan liian paljon yhtä lahjakkuuden lajia suhteessa muihin, joten ihmekös tuo, että monilla aloilla noita pääsykokeita järjestetään, koska kirjoitukset eivät okein kerro "valintajurylle" kaikkea oppilaan osaamisen tasosta.

Mitenhän mahtaisi suukku mennä, jos se pitkä matikka olisi kaikille pakollinen ja huomioitaisiin myös germaanisen filologian, sosiologian ja taideteollisen pääsykokeissa yhtä suurella marginaalilla kuin kolme pakollista kieltä? Vaikea edes kuvitella, mitä se ruotsin numero merkkaa kahdessa jälkimmäisessä. Hehheh.

Kuten huomaat, siihen on vielä pitkä matka, että pääsykokeet poistuvat ja niihin liittyvät kiintiöt ;)

Nimenomaan kiintiöissä ainakin meidän tiedekunnassa pääsee se nolla-neljä ihmistä pääsykokeen perusteella, nyt yliopistouudistuksen jälkeen nolla.

Itse kirjoitin pitkästä matematiikasta E:n, fysiikasta L:n, englannista E:n, äidinkielestä E:n, psykologiasta E:n ja ruotsista M:n. Useissa paikoissa lasketaan esimerkiksi neljän parhaan arvosanan mukaan pisteet, eikä arvosanoilla (eli mistä ne ovat tulleet) ole väliä. En itse ole kieliä sen kummemmin kirjoitellut, joten matematiikasta ym. omat arvosanani tulivat. Psykologiassa matematiikan arvosana käsittääkseni (ei ole tietoa, en alaa opiskele) painaa oppilasvalinnoissa. En siis käsitä, miksi pitkän matematiikan arvosanan huomioiminen tulisi olla pakollista. Meidän lukiossamme pitkän matematiikan ryhmässä oli kolme poikaa ja fysiikassa yksi, joten ei se poikia pelastanut. Tämä yksi lähti lukemaan fysiikkaa, sillä hän pääsi sisälle fysiikan arvosanan perusteella, ja lopetti ensimmäisen vuoden jälkeen, kun se oli hänelle liian vaikeaa.

Jos ihminen hakee lukemaan kieliä, on mielestäni luonnollista, että kielten arvosanat voidaan laskea mukaan. Ystäväni opiskelee äidinkieltä ja kirjoitti äidinkielen lisäksi vain pakollisen englannin ja pääsi heittämällä sisään. Mukaan otettiin parhaiden aineiden arvosanat ja äidinkieltä muistaakseni painotettiin, mikä on käsittääkseni ihan loogista, kun äidinkielen opinnoista on kyse. Jos opiskelee historiaa, en ymmärrä, miksi pitäisi olla pitkä matematiikka kirjoitettuna ja ottaa se arvosana huomioon? Miten se mielestäsi liittyy siihen, että pärjää yliopiston historian opinnoissa? Käsittääkseni yliopisto haluaa yliopistoon ihmisiä, jotka pärjäävät juuri sillä alalla. Mielestäni historian arvosana korreloi paremmin historian osaamisen kanssa kuin matematiikan arvosana.

"En siis käsitä, miksi pitkän matematiikan arvosanan huomioiminen tulisi olla pakollista. Meidän lukiossamme..."

Luetko ja ymmärrätkö asiat aina näin kirjaimellisesti? Pitkä matematiikka oli esimerkki, analogia. Yliopistossa on paljon aineita, joiden sisältö on sellainen, että ylioppilastutkinto ei kovin hyvin mittaa oppilaan osaamista kyseisen aineen sisältöä ajatellen, eikä varsinkaan pakollinen englanti ja äidinkieli. Esimerkkinä edellisestä oli kielipainotteisuus aikaisemmassa ylioppilastutkinnossa suhteessa matemaattis-luonnontieteelliseen-tutkintoon.

Edelleen käänsin asetelman päinvastaiseksi ja esitin, miten mahtaisi käydä asenteiden, kun pitkä matematiikka olisikin pakollisena sellaisiin tiedekuntiin, joissa sitä ei tarvita. Käynnistyisikö kiihkeä keskustelu siitä, miksi pitkän matematiikan tapainen pieni aine "tukkii" pääsyn monilta lahjakkailta oppilailta yliopistoihin. Onhan hyvin tiedossa, että pitkä matematiikka on hankala aine sikäli, koska siitä ei selviä tärpeillä ja ulkoluvulla.

Pitkän matematiikan opiskelijoiden joukossa painottuu edelleen miessukupuoli, vaikka yritätkin epätoivoisesti vedota yhteen ainoaan esimerkkiin ja vaikka se ei ollut edes keskustelun pointti:

"Myös lukio-opiskelussa ainevalinnoissa on sukupuolen mukaisia eroja. Lukiokoulutuksessa näkyy sama ilmiö kuin perusopetuksen ainevalinnoissa. Lukioissa miehet opiskelevat matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa suhteellisesti enemmän kuin naiset. Keväällä 2013 lukion koko oppimäärän suorittaneista 40 prosenttia oli opiskellut pitkää matematiikkaa. Naisista pitkän matematiikan oli valinnut 33 prosenttia, miehistä 50 prosenttia." https://www.thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/koulutus/koulutuksen-segregaatio/koulutusvalinnat/toinen-aste

Yliopistoilla ja tiedekunnilla on erilaisia tapoja asettaa opiskelijat paremmuusjärjestykseen ja valita heistä sisäänpääsijät. Pelkkä ylioppilastutkinto ei tähän ole välttämättä paras ratkaisu. Näin ollen pääsykokeet ovat edelleen käytössä monin paikoin. Tottakai sujuvaa englannin osaamista tarvitaan jo ihan sen vuoksi, että tenttikirjat ovat lähes poikkeuksetta englanniksi. Sen vuoksi yleissivistävä ylioppilastutkinto onkin pakollinen esitietovaatimus.

Tämän vuoksi huonosti mennyt ylioppilastutkintokaan ei sulje ovia akateemiseen maailmaan, jos viitsii panostaa sisäänpääsykokeisiin. Väännänkö asiat vielä varmemmaksi vakuudeksi teräslangasta?

"Ja ota huomioon, että tässä maassa on paljon joukkoa, joille lukio itsessään olisi haaste, mistä he eivät koskaan selviäisi. "

Heh heh mikä kommentti. Samaa voi kyllä sanoa ammattikoulun tai minkä muun opinahjon puolesta. (Toki saivarrella voidaan, eihän tässä ollutkaan puhe kuin lukiosta..) Kyllä on amiksiinkin ilmaantunut porukkaa, joilla ei minkään sortin kauha tai vispilä muista työkaluista puhumattakaan pysy kädessä, eikä sinne päähän uppoo toistuvilla ohjeistuksillakaan, että käytäppä tätä näin.
Ihmiset on vaan niin erilaisia :) Mutta kyllä sen oman innostuksen ja kiinnostuksen mukaan pitäisi uransa valita yläasteen jälkeen, sillä liian monesti tämmöset, jotka ei oikein tahdo panostaa opiskeluun vie muiltakin intoa opiskella. Enkä kyllä tarkoita, että mikään "hikipinko" pitää olla.

Alottelijalle ja miksei muillekin voisin sanoa, ettei noilla papereilla hirveesti hurrata voi. Jos aikoo vielä jatkokouluttaa itseään amk tai yliopisto, niin yllätyksiä voi tulla, ellei sitten laita "uutta pökköä pesään". Amis ei varmaan ihmeitä tuo tullessaan, mutta valintapisteiden määrään tuo vaikuttaa, jos lukion papereilla sinne tai muihinkin kouluihin hakee.

Ehkä kaikilla pitäis olla jo ala- ja yläasteen jälkeen sen verran ajatusta päässä, että ns. "leikin" aika on ohi ja pitää oikeasti panostaa, jos mielii leipää särvimellä pöytään kaupasta hommata. Kaikilla ei ensimmäinen ammatti yläasteelta pääsyn jälkeen kuitenkaan jää ainoaksi ammatiksi, mutta sellainen jonkin asteinen jako, haluanko vain lukea vai sotkee myös lukemisen ohella kourani ois ihan paikallaan :) Amiksessa lukeminen on kuitenkin ihan erilaista, kun ammattiaineet on ihan jotain muuta kuin lukion aineet. Ammatteja ei kuitenkaan ihan tuhottomasti pysty nuorella iällä suorittaan, koska on siirryttävä aikuislinjoille yms ja ne kaikki eroo aina jollain tavalla toisistaan, riippuen myös paikkakunnan tavasta opettaa.

Jos minun aikaan olisi ollut mahdollista suorittaa kaksoistutkinto, amis lukio, niin olisin ehdottamasti valinnut tuon kombinaation. Lukion jälkeen ei kuitenkaan ole mitään ammattinimikettä minkä turvin hakea työpaikkaa, toki pelkillä lukion papereilla voi jonkun paikan saada.

taavettilainen kirjoitti:

"Ja ota huomioon, että tässä maassa on paljon joukkoa, joille lukio itsessään olisi haaste, mistä he eivät koskaan selviäisi. "

Heh heh mikä kommentti. Samaa voi kyllä sanoa ammattikoulun tai minkä muun opinahjon puolesta. (Toki saivarrella voidaan, eihän tässä ollutkaan puhe kuin lukiosta..) Kyllä on amiksiinkin ilmaantunut porukkaa, joilla ei minkään sortin kauha tai vispilä muista työkaluista puhumattakaan pysy kädessä, eikä sinne päähän uppoo toistuvilla ohjeistuksillakaan, että käytäppä tätä näin.
Ihmiset on vaan niin erilaisia :) Mutta kyllä sen oman innostuksen ja kiinnostuksen mukaan pitäisi uransa valita yläasteen jälkeen, sillä liian monesti tämmöset, jotka ei oikein tahdo panostaa opiskeluun vie muiltakin intoa opiskella. Enkä kyllä tarkoita, että mikään "hikipinko" pitää olla.

Alottelijalle ja miksei muillekin voisin sanoa, ettei noilla papereilla hirveesti hurrata voi. Jos aikoo vielä jatkokouluttaa itseään amk tai yliopisto, niin yllätyksiä voi tulla, ellei sitten laita "uutta pökköä pesään". Amis ei varmaan ihmeitä tuo tullessaan, mutta valintapisteiden määrään tuo vaikuttaa, jos lukion papereilla sinne tai muihinkin kouluihin hakee.

Ehkä kaikilla pitäis olla jo ala- ja yläasteen jälkeen sen verran ajatusta päässä, että ns. "leikin" aika on ohi ja pitää oikeasti panostaa, jos mielii leipää särvimellä pöytään kaupasta hommata. Kaikilla ei ensimmäinen ammatti yläasteelta pääsyn jälkeen kuitenkaan jää ainoaksi ammatiksi, mutta sellainen jonkin asteinen jako, haluanko vain lukea vai sotkee myös lukemisen ohella kourani ois ihan paikallaan :) Amiksessa lukeminen on kuitenkin ihan erilaista, kun ammattiaineet on ihan jotain muuta kuin lukion aineet. Ammatteja ei kuitenkaan ihan tuhottomasti pysty nuorella iällä suorittaan, koska on siirryttävä aikuislinjoille yms ja ne kaikki eroo aina jollain tavalla toisistaan, riippuen myös paikkakunnan tavasta opettaa.

Jos minun aikaan olisi ollut mahdollista suorittaa kaksoistutkinto, amis lukio, niin olisin ehdottamasti valinnut tuon kombinaation. Lukion jälkeen ei kuitenkaan ole mitään ammattinimikettä minkä turvin hakea työpaikkaa, toki pelkillä lukion papereilla voi jonkun paikan saada.

Lue lisää

"Heh heh mikä kommentti. Samaa voi kyllä sanoa ammattikoulun tai minkä muun opinahjon puolesta."

Hehheh vain itsellesi. Se porukka, joka ei pääse läpi jostain amiksen konepuolelta ei ole todellakaan verrattavissa siihen joukkoon, joka saa C:n lukiosta.

Cumun saaneiden joukossa on niitä, joilla on lukion kursseista 7-8 arvosanoja ja peruskoulusta luultavasti kiitettäviä. Lukiossa kun arvostelu ja rima on hiukan korkeammalla. Amikseen hakeutuu, ja siellä takeltelee se joukko, joka sai hädintuskin kuutosen keskiarvoksi peruskoulusta.

Juttujesi perusteella et ole ilmeisesti lukiota käynytkään. Muuten tietäisit, että karkeasti arvioiden 60% ylioppilaista saa C:n tai sitä huonomman arvosanan (B, A, I). Väität siis, että 60% ylioppilaista on opiskellut huonosti asiat? Melkoinen yleistys.

Ja mitä sitten vaikka opiskelisit paremmin, koska pisteytys ja arvosanajakauma toistaa normaalijakaumaa, joten aivan sama joukko tulee saamaan C:n, vaikka kaikki olisivat hikipinkoja. Itse olin aikoinani lukiossa, jonka sisäänpääsyraja hipoi yhdeksää. Voin vakuuttaa, että vaatimustaso oli kova, ja niitä kasejakin ropisi entisille kympin oppilaille.

Pitäisiköhän sinun ottaa se lukion tilastomatematiikka uusiksi, jos nyt ylipäätään olet edes koko lukiota käynyt, koska näin yksinkertainen asia ei näytä menevän jakeluun.

Tässäpä sinulle graafinen kuvio arvosanajakaumasta -> http://yle.fi/uutiset/laudaturin_nappaaminen_helpottuu_ensi_kevaana/6834083

Ei niitä ällän tai eksimian ylioppilaita jokaiseen pikkukylän opistoon riitä, eikä se hoitsun tutkinto kyllä sellaista osaamista vaadikaan. Luultavasti ne ällän ja eksimian ylioppilaat ovat hakemassa lääkikseen. Onhan se lääkärin titteli ja palkka vähän eri asia kuin perushoitajan vuorotyöhön päätyneen sairaanhoitajan :D

Jos ei ole pyrkimässä suurimpien kaupunkien AMK:hin, eiköhän hoitsuksi pääse huonommillakin numeroilla. Näinhän se on yliopistojenkin kanssa. Sääliksi käy tosin niitä helsinkiläisiä nuoria, jotka huomaavat joutuneensa böndelle...

60% ylioppilaista saa arvosanaksi C:n tai sitä huonomman, joten unohdetaan se keskimääräisyys tästä, jookosta?

"Koko YO asia on ylipäänsä täysin yliarvostettua.."

Yleensä vain niiden mielestä jotka eivät ole valkolakkia saaneet...

"Ylioppilaaksi pääsee periaatteessa kuka tahansa.."

Jokainen joka suorittaa hyväksyttävästi lukion oppimäärän ja ylioppilaskirjoitukset. Kyllä se jää aina joka vuosi monilta läpäisemättä.

"kun on käyttänyt 3 vuotta täysin hukkaan..."

Millä tavalla laaja-alainen yleissivistävä opiskelu on sinusta hukkaan heitettyä aikaa? Liian paljon Suomessa on nykyään niitä joiden yleistieto on aika heikkoa ja jokainen asia pitää tarkistaa netistä kun omat tiedot ovat olemattomat. Silloin myös moni virhellinen käsitys jää elämään kun ei ole edes perustietoja asioista.

lokinpaska päässä olet mukamas viksumpi???????????????

gfhgjgjffhjgjk kirjoitti:

lokinpaska päässä olet mukamas viksumpi???????????????

Lopettaisit jo trollaamisen noine lokinpaska juttuinesi. Varmasti kukaan ei lukion suorittamista kadu, kun näkee minkälaista laatu juttuu ilmeisesti siellä amiksen puolella oli.