Tuli sellainen ajatus, josko tautiluokituksista onkin vain lopulta haittaa. Tautiluokituksilla voidaan ikäänkuin skipata työvaiheita ja ohjata oikenlaiseen hoitoon ja lääkitykseen, mutta onko kyse vaan siitä että yritetään lohkoa ihmiset ryhmiin, jotta niitä on helpompi käsitellä "tehokkaasti".
Eikö jokaisessa taudissa ole pohjimmiltaan kuitenkin kyse psyykkisestä vammasta joka hoituu lopulta sillä, että ihminen alkaa kokea elämänsä arvokkaana ja itsensä rakastettavana ihmisenä. Tähän auttaa vain se, että tällä ihmisellä olisi lopulta joku joka kuuntelee ja osaa ohjata ihmisen omaa tahtoa rakastavaiseen suuntaan. Niin, ihminen itse, mutta myös ympärillä oleva, aito rakkaus pääsisi vaikuttamaan. Tästähän lopulta parantumisessa taitaa olla kyse.
Tautiluokitus saa ihmisen vain tuntemaan itsensä vieläkin sairaammaksi, joka osaltaan lisää itsesääliin ja masennukseen vaipumista. Meiltä löytyy kyllä voimia puhdistaa omaa sieluamme, jos ne voimat tulevat käyttöömme. Tähän ei juuri kuitenkaan pyritä nykyisessä terveydenhuollossamme.
Poislukien tietysti esimerkiksi hormoonitoiminnan tai muun puhtaasti fyysisen puutten aiheuttamat masennukset.
Eikö jokaisessa taudissa ole pohjimmiltaan kuitenkin kyse psyykkisestä vammasta joka hoituu lopulta sillä, että ihminen alkaa kokea elämänsä arvokkaana ja itsensä rakastettavana ihmisenä. Tähän auttaa vain se, että tällä ihmisellä olisi lopulta joku joka kuuntelee ja osaa ohjata ihmisen omaa tahtoa rakastavaiseen suuntaan. Niin, ihminen itse, mutta myös ympärillä oleva, aito rakkaus pääsisi vaikuttamaan. Tästähän lopulta parantumisessa taitaa olla kyse.
Tautiluokitus saa ihmisen vain tuntemaan itsensä vieläkin sairaammaksi, joka osaltaan lisää itsesääliin ja masennukseen vaipumista. Meiltä löytyy kyllä voimia puhdistaa omaa sieluamme, jos ne voimat tulevat käyttöömme. Tähän ei juuri kuitenkaan pyritä nykyisessä terveydenhuollossamme.
Poislukien tietysti esimerkiksi hormoonitoiminnan tai muun puhtaasti fyysisen puutten aiheuttamat masennukset.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Näkemyksessäsi voi olla vinha perä.
Aiheeseen liittyen... Katsoin vuosia sitten tiededokkarin, oisko ollut Prisma-dokumentti, jossa samassa tilassa eli jonkin aikaa (pari viikkoa?) psykiatreja sekä erilaisia psykiatrisia diagnooseja saaneita potilaita. Psykiatreille ei paljastettu potilaiden diagnooseja, joita oli skitsofreniasta masennukseen ja bipolaarihäiriöstä persoonallisuushäiriöön – joku autistikin taisi olla porukassa mukana.
Jakson aikana potilaille tehtiin testejä, psykiatrit saivat seurata heitä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ja haastatella heitä. Jakson päätteeksi psykiatrien tuli arvata, kenellä potilaista oli mikäkin diagnoosi. Tulos: psykiatrit eivät osuneet oikeaan muistaakseni yhdenkään kohdalla! He olivat aivan yllättyneitä, kun kuulivat oikeat potilas-diagnoosi -parit.