Sijoittamisen etiikka

Oikea ja väärä riippuvat tässä sijoitussalkun tavoitteista (elämenojen kattaminen ja eläkemaksujen vakaus, tai tasainen kassavirta toiminnan tukemiseen jne). Suomalaisen omistuksen tukeminen tms pitäisi sitten enemmänkin toissijainen tavoite, jos lainkaan merkittävä. Liiallinen maa-, toimiala, tms riski on harvoin salkulle eduksi ellei sitten nimenomaan tavoitella jotain tiettyä altistumaa riskit tiedostaen.

Eettiset ja moraaliset näkökohdat on helpompi huomioida, esimerkiksi rajaamalla salkusta pois tupakka- ja/tai aseteollisuusyritysten osakkeet tms. Liian suuri yksittäisen maan altistuma eläkerahastolle on monestakin syystä iso riski, eikä välttämättä pitkällä tähtäimellä edes eduksi ko. maan arvopaperimarkkinoillekaan. Toiminnan tasaiseen rahoittamiseen taas merkittävämpää kuin arvon nousut ja laskut lienee kassavirtojen tasaisuus vuodesta toiseen - markkina-arvon kasvu tai vakaus pikemminkin vain siinä tapauksessa että omistuksia realisoidaan sen sijaan että toimintaa rahoitetaan osake-, korko-, ja vuokratuotoista yms. Riittävä hajautus tässäkin tärkeää - salkun koko sitten rajaa sitä kuinka pieniin osiin sitä on kannattavaa hajauttaa.

Vapaa-ajattelijain omaisuus on sijoitettu asunto-osakkeisiin. Niiden tuotto on kohtuullinen eikä kovin riskialtis. Yhdistysten yhteisellä omaisuudella ei pidä keinotella pikavoittojen toivossa ja samalla pikahäviöihinkin altistaen.
Yhteiskunta- ja ympäristövastuu on syytä ottaa huomioon myös eettisestä näkökulmasa.