Skoda saa loistavaa palautetta kaikkialta!

Ei siinä Jullinjuntin jutut auta.

Olipa taas puhe, mutta ei onnistu käännyttämään Skoda kuskiksi.

Venäläinen autotehdas.

Joo, varsinkin Ruotsissa. Siellä varotetaan ostamaan VW tai Skodaa 1.2 tai 1.4 koneella.

Jos haluat kulkuvälineen niin ota Skoda. Mutta samalla rahalla saat kuitenkin hankittua oikean auton...mietippä sitä.

Skoda on nyt on...hm. Mikäpä siinä ajjaahan sitä skoodallakin ...mutta jos haluut oikeen auton niin ei kyl silloon tota noin skoodaa..anteeksi vaan. Skodat ny pakkaa vähän hymyilyttään säälist. Kun samalla rahal ois saanut oikeen autonki.

23.03.2014 |Seppo Kajaani 0 kommenttia
Nykyisten moottoreiden kestävyys
Kysymys:

Muistanko oikein, että jossain yhteydessä mainitsit, että nykyisten henkilöautojen moottorit kestävät säännöllisesti huollettuina satoja tuhansia kilometrejä, oliko että ainakin 250-300 000. Koskeeko tämä kaikenkokoisia ja eri valmistajien koneita: tulee mieleen VAG:n TSI 1.2-1.4-koneet ja öljynvaihtovälien pidentyminen 30 000 km:iin ja pariinkin vuoteen. Lieneekö vielä kokemuksia muusta kuin näiden koneiden jakoketjun ilmeisesti melko laajoista ja VAG:lle kalliista ongelmista. Ja onko missään tietoa, muutettiinko jakoketjujen rakennetta jossain vaiheessa? Eräs automyyjä puhui tästä asiasta, että alihankkijaa olisi jossain vaiheessa vaihdettu. Ja kävihän ilmi toisen lehden 60 000 km:n kestotestin jälkeen moottoreita avattaessa, että suoraruiskutuksella varustetuissa bensaturboissa imuventtiileissä havaittiin tavallista suurempaa karstoittumista. Miten vaikuttaa pitkässä juoksussa? Onko enää paluuta siihen, mistä Kaleva kertoi jokunen vuosi sitten. Oululaisen taksiyrittäjän Mersun matkamittariin pyörähti miljoona kilometriä, en muista mallia ja moottoria. Se kävi jutussa ilmi, että yrittäjällä oli renkikuskeja niin, että kone taisi käydä periaatteessa jatkuvasti kuumana. Ja ammattimies tiesi miten pitää huollon toimia.

Tapio Ketonen:

Tässä maassa on vaikka kuinka paljon autoja, joilla on ajettu tuollaisia määriä. Naapurini ajoi taannoin 1,3-litraisella Toyota Corollalla pitkälle yli 300 000 km, eikä auto suinkaan ollut loppuun ajettu. Corolla meni vaihtoon, koska naapuri tarvitsi pakettiautoa.

Muistelenpa että myös vanhojen Mersujen jakoketju pitää määräajoin vaihtaa. Kyseessä on siis normaali säännöllisen huollon kohteena oleva osa. Maassa on yli miljoona kilometriä ajettuja Mersuja vaikka kuinka paljon, joten ei tuo ole mitenkään mahdoton saavutus. Toki jokin vanha etukammiodiesel voi kulkea tuon matkan vähemmillä pumppu- ja suutinremonteilla mutta paksummalla savulla kuin uudet yhteispaineruiskutuksella varustetut, jotka ovat tarkempia diesellaitteiden kunnosta. Niissä myös omavalvontajärjestelmä saattaa passittaa auton suutin- tai pumppupajalle.

Volkkarien ja myös Seatien ja Skodien TSI-koneiden jakoketjuissa oli aikanaan parikin ongelmaa. Ensinnäkin ketjujen valmistaja teki ketjulenkkejä liian tylsillä puristustyökaluilla. Ne jättivät purseita lenkkien reikiin, ja purseet kuluivat kovin nopeasti pois. Yhtä reikää kohti tapahtunut pieni kuluminen kertautui, ja ketju löystyi liikaa. Kun vielä hydraulitoimisesta kiristimestä puuttui näissä yleensä käytetty räikkämekanismi, joka olisi estänyt ketjun pääsyn liian löysälle, ketju pääsi hyppäämään hampaan tai parin yli etenkin niissä tilanteissa, kun auto oli jätetty mäkeen vaihteen varaan, ja moottori pyörähti hieman taaksepäin.

Tiettävästi ketjujen valmistusprosessia on tarkennettu, ja kiristimen rakennettakin on parannettu. Ainoa ikävän sivumaun jättänyt asia on ollut merkkiorganisaatioiden venkoilu takuu- ja tuotevastuun kanssa, tyyppivika on maksatettu monella liian kiltillä käyttäjällä.

On selvää, että suora bensiinin suihkutus ei pidä imuventtiileitä yhtä puhtaana kuin epäsuora, joka suihkuttaa bensaa venttiililautasille, mutta mikä sen hieman runsaamman karstoittumisen merkitys sitten loppujen lopuksi on? Ainakaan moottorin kestävyyteen se ei kovin helposti vaikuta, ehkä tehoa saattaisi hieman kadota. Olemme taannoin avanneet suorasuihkutuksella varustetun Mitsubishi Carisma GDI:n moottorin. Siinäkin oli imukanavissa ja venttiileissä hieman tavallista enemmän karstaa, mutta kollegoidemme tavoin emme mekään osanneet tehdä siitä sen pitemmälle meneviä johtopäätöksiä.

Öljynvaihtovälit määritellään öljyjen lisäaineistuksen ja käytettävän polttonesteen ominaisuuksien perusteella. En ehkä luottaisi pitkiin öljynvaihtoväleihin, jos autoon käydään tankkaamasa itärajan takana halpaa kaasuöljyä, jonka rikkipitoisuus saattaa olla täkäläistä korkeampi. Normaalitilanteessa autoon suositeltujen öljyjen voitelukyky kyllä riittää. Toki paljon ajavat ostavat usein öljyä suuremmissa erissä, joten öljynvaihtojen kustannus jää hyvin pieneksi. Niinpä öljyjä kannattaa vaihtaa useamminkin. Sama koskee käyttöä hankalissa oloissa, esimerkiksi pätkäajossa