Keskustan aatteliset painotukset
Keskustan edeltäjä Maalaisliitto syntyi osana Keski- ja Pohjois-Euroopan talonpoikaispuolueiden perustamisaaltoa 1900-luvun vaihteessa. Puolueet edustivat aluksi maalaisväestöä syntyvien demokraattisten kansallisvaltioiden päätöksenteossa. Yhteinen piirre oli kansallisuuden korostus; maalaisliitto oli suomalaisuusliikkeen perillinen.
Kansallisuus, kansanvaltaisuus, kansan eheys ja maan etu olivat tärkeitä aatteellisia näkökohtia. Päämääränä oli laillisesti ja parlamentaarisesti toimiva itsenäinen Suomen tasavalta. Yhteistä perintöä on myös viljelevä ja varjeleva suhde luontoon ja maahan.
Tänään näin syntyneistä puolueista merkittävimpiä ovat Tanskan Venstre ja Suomen Keskusta. Keskeinen syy on molempien puolueiden laaja-alaisuus. Ne olivat syntymästä lähtien myös sivistysliikkeitä. Venstre oli grundtvigilainen, maalaisliitto alkiolainen. Santeri Alkion (1862-1930) mukaan ihmisyyden kehitystarve ja sen edellytykset on pantava kaiken yhteiskunnallisen ja valtiollisen toiminnan pohjaksi.
Talouspolitiikan peruslinjana on puitetalous. Sen perustana on yksityinen omistusoikeus, omavastuisuus ja yrittäminen. Kapitalismiin ja kokonaan vapaisiin markkinoihin on suhtauduttu torjuvasti. Puolue on kannattanut keskinäisiä taloudellisia liittoutumia, osuustoimintaa ja valtion oikeutta määrätä puitteet.
Sosiaalipolitiikka korosti yhteisvastuullisuutta ja "köyhän asiaa". Pelkät avustukset eivät kuitenkaan riittäneet. Yhteiskunnalliset olot oli niin järjestettävä, että jokaisella on tosiasiallinen mahdollisuus pitää huolta itsestään ja läheisistään. Jälkimmäinen vaatimus johti radikaaliin maareformiin ja torpparivapautukseen. Perheellä ja lähiyhteisöillä, mukaan lukien kunta, oli hyvän elämän kannalta korostunut merkitys.
Vuosisadan alussa syntynyt aatteellinen pohja uusiutui merkittävästi 1900-luvun loppupuoliskolla niin, että se vastasi kypsän teollisen ajan vaatimuksiin. Johannes Virolaisen puheenjohtajakauden aikana nimi muuttui keskustapuolueeksi vuonna 1965 ja viimeistään Paavo Väyrysen puheenjohtajakaudella sisältö aidosti yleispuolueeksi.
Maan etua tulkitseva ulkopolitiikka oli tärkeäksi koettu osaamisen alue. Suomi säilytti itsenäisyytensä ainoana Neuvostoliiton läntisenä rajamaana myös läpi vaaran vuosien, keskeisenä vaikuttajana Urho Kekkonen (1900-1986). Esko Ahon hallitus ohjasi maan onnistuneesti läpi Euroopan suuren murroksen 1990-luvun alussa.
Keskusta oli pitkään keskeinen hallituspuolue. Se kehitti oman linjansa kaikkiin teollisen yhteiskunnan keskeisiin kysymyksiin. Aikakaudelle tyypillistä vahvaa valtiota käytettiin desentralistisen hyvinvointivaltion tavoitteiden toteuttamiseen: Peruskoulutuksen tasoa nostettiin, lahjakkuusreserveille avattiin opintie ja korkeakoululaitos hajasijoitettiin. Aluepolitiikan avulla teollistettiin myös maaseutu ja parannettiin sen palvelutasoa. Vahvistettiin kunnallis- ja maakuntahallinnon asemaa. Nopeasti kasvavaa vaurautta jaettiin tasa-arvotavoitteen mukaisesti kaikille kansanvakuutuksen ja sosiaalipolitiikan keinoin. Parannettiin perheiden asemaa ja valinnanvapautta. Maatalouden tulotaso pidettiin vertailukelpoisena muiden ammattien kanssa.
Uuden vuosituhannen alun jälkiteollisena, heikkenevän kansallisvaltion aikakautena keskusta-aatteella on vähintään yhtä suuri uudistumishaaste kuin teollisessa yhteiskunnassa. Miten keskusta-aatetta - maan etua, ihmisyyden edellytyksiä, hajautettua yhteiskuntaa, yrittämisen mahdollisuutta, viljelevää luontosuhdetta ja ihmisten tasa-arvoisuutta - sovelletaan aikana, jona talous globaalistuu, politiikka eurooppalaistuu ja kansallisesta kulttuurista, erityisesti laaja-alaisesta osaamisesta on tullut kansakuntien keskeinen menestystekijä? Tähän aatteelliseen luomistyöhön Keskusta kutsuu kaikkia suomalaisia.
Seppo Niemelä
Keskustan edeltäjä Maalaisliitto syntyi osana Keski- ja Pohjois-Euroopan talonpoikaispuolueiden perustamisaaltoa 1900-luvun vaihteessa. Puolueet edustivat aluksi maalaisväestöä syntyvien demokraattisten kansallisvaltioiden päätöksenteossa. Yhteinen piirre oli kansallisuuden korostus; maalaisliitto oli suomalaisuusliikkeen perillinen.
Kansallisuus, kansanvaltaisuus, kansan eheys ja maan etu olivat tärkeitä aatteellisia näkökohtia. Päämääränä oli laillisesti ja parlamentaarisesti toimiva itsenäinen Suomen tasavalta. Yhteistä perintöä on myös viljelevä ja varjeleva suhde luontoon ja maahan.
Tänään näin syntyneistä puolueista merkittävimpiä ovat Tanskan Venstre ja Suomen Keskusta. Keskeinen syy on molempien puolueiden laaja-alaisuus. Ne olivat syntymästä lähtien myös sivistysliikkeitä. Venstre oli grundtvigilainen, maalaisliitto alkiolainen. Santeri Alkion (1862-1930) mukaan ihmisyyden kehitystarve ja sen edellytykset on pantava kaiken yhteiskunnallisen ja valtiollisen toiminnan pohjaksi.
Talouspolitiikan peruslinjana on puitetalous. Sen perustana on yksityinen omistusoikeus, omavastuisuus ja yrittäminen. Kapitalismiin ja kokonaan vapaisiin markkinoihin on suhtauduttu torjuvasti. Puolue on kannattanut keskinäisiä taloudellisia liittoutumia, osuustoimintaa ja valtion oikeutta määrätä puitteet.
Sosiaalipolitiikka korosti yhteisvastuullisuutta ja "köyhän asiaa". Pelkät avustukset eivät kuitenkaan riittäneet. Yhteiskunnalliset olot oli niin järjestettävä, että jokaisella on tosiasiallinen mahdollisuus pitää huolta itsestään ja läheisistään. Jälkimmäinen vaatimus johti radikaaliin maareformiin ja torpparivapautukseen. Perheellä ja lähiyhteisöillä, mukaan lukien kunta, oli hyvän elämän kannalta korostunut merkitys.
Vuosisadan alussa syntynyt aatteellinen pohja uusiutui merkittävästi 1900-luvun loppupuoliskolla niin, että se vastasi kypsän teollisen ajan vaatimuksiin. Johannes Virolaisen puheenjohtajakauden aikana nimi muuttui keskustapuolueeksi vuonna 1965 ja viimeistään Paavo Väyrysen puheenjohtajakaudella sisältö aidosti yleispuolueeksi.
Maan etua tulkitseva ulkopolitiikka oli tärkeäksi koettu osaamisen alue. Suomi säilytti itsenäisyytensä ainoana Neuvostoliiton läntisenä rajamaana myös läpi vaaran vuosien, keskeisenä vaikuttajana Urho Kekkonen (1900-1986). Esko Ahon hallitus ohjasi maan onnistuneesti läpi Euroopan suuren murroksen 1990-luvun alussa.
Keskusta oli pitkään keskeinen hallituspuolue. Se kehitti oman linjansa kaikkiin teollisen yhteiskunnan keskeisiin kysymyksiin. Aikakaudelle tyypillistä vahvaa valtiota käytettiin desentralistisen hyvinvointivaltion tavoitteiden toteuttamiseen: Peruskoulutuksen tasoa nostettiin, lahjakkuusreserveille avattiin opintie ja korkeakoululaitos hajasijoitettiin. Aluepolitiikan avulla teollistettiin myös maaseutu ja parannettiin sen palvelutasoa. Vahvistettiin kunnallis- ja maakuntahallinnon asemaa. Nopeasti kasvavaa vaurautta jaettiin tasa-arvotavoitteen mukaisesti kaikille kansanvakuutuksen ja sosiaalipolitiikan keinoin. Parannettiin perheiden asemaa ja valinnanvapautta. Maatalouden tulotaso pidettiin vertailukelpoisena muiden ammattien kanssa.
Uuden vuosituhannen alun jälkiteollisena, heikkenevän kansallisvaltion aikakautena keskusta-aatteella on vähintään yhtä suuri uudistumishaaste kuin teollisessa yhteiskunnassa. Miten keskusta-aatetta - maan etua, ihmisyyden edellytyksiä, hajautettua yhteiskuntaa, yrittämisen mahdollisuutta, viljelevää luontosuhdetta ja ihmisten tasa-arvoisuutta - sovelletaan aikana, jona talous globaalistuu, politiikka eurooppalaistuu ja kansallisesta kulttuurista, erityisesti laaja-alaisesta osaamisesta on tullut kansakuntien keskeinen menestystekijä? Tähän aatteelliseen luomistyöhön Keskusta kutsuu kaikkia suomalaisia.
Seppo Niemelä
Vastaukset 5
Vanhimmat
Keskustan aate=Lisää tukiaisia, mistä tahansa EU:sta tai veronmaksajilta.
Olkaamme ylpeitä Suomen keskustasta!
Harvassa maassa on omista lähtökohdista syntynyt näin vahvaa aatetta ja puoluetta joka yhdistää kansaa ja edistää maan omaa etua.
Keskusta-aate on ollut tärkeä menestystekijä Suomelle. Kaksinapainen Vasemmisto - Oikeisto akseli olisi voinut olla kohtalokas Suomelle vaikeina aikoina. Onneksi oli Keskusta rakentamassa yhteistyötä niin sota- kuin lama-aikoina.
Liittykää Suomen Keskustaan ajamaan yhteistä Isänmaan etua!
Outo väite. Tukiaisiin perustuva Kepu-aate on aina ollut omiaan jakamaan kansaa.
Noin se on. Maalaisliitostahan kaikki nuo hyvät aatteet aikanaan liikkeelle lähtivät - eivätkä ole koskaan sen seuraajaan Keskustaan palanneet.
är ju vänstervriden.