Kirjoitin sinulle kommentin ja lähettäessäni huomasin, että sheriffi oli poistanut avauksen ja sen mukana lähti myöskin sinun hyvä kommenttisi. Laitan tähän avauksena sen kommenttini, jolla sinulle vastasin. Sinä voisit kirjoittaa jatkoksi sen oman kommenttisi. Muistat varmaan sen suurinpiirtein. Mennään siis latvasta tyveen.
"Hyvä!
Kirjoittanut: Ei vl isä 10.12.2004 klo 13.03
Juuri noin.
Vanhempien oikea lastensa rakastaminen, kannustus, kehuminen, kiitos ja rohkaisu vahvistavavat lapsen itsetuntoa. Tämä on valtavan tärkeä voimanlähde lapsen lähtiessä "omin siivin" lentämään omaa elämänlentoaan.
Hyvin kirjoitit.
PS. Itse tunsin tiettyä iloa ja ylpeyttä rinnan alla, kun vanhempi poikani meni naimisiin 3-4 kk sitten ja häissä tämä sekä toinen poikamme soittivat muutaman kappaleen siten, että toinen soitti viulua ja toinen säesti pianolla. Sitten pojat vaihtoivat soitinta ja uusi kappale.
Siinä muistui mieleeni ne monet räntäsateet ym. ilmat, jolloin kuljetin poikia pienenä musiikkiopistoon viulujen kera. Nyt koen tiettyä ylpeyttä siitä ja pojat ovat itse iloisia, että ovat saaneet itselleen soittotaidon. Soittaminen on jäänyt opiskelujen alle, mutta varsin vähäisellä yhteisharjoittelulla soitto sujui häätilaisuudessa.
Olkaamme terveellä tavalla ylpeitä lapsistamme ja kannustakaamme heitä niihin asioihin, joihin heidän lahjansa tuntuisivat viittaavan.
Hyvää Joulun alusaikaa "äitylille"!"
"Hyvä!
Kirjoittanut: Ei vl isä 10.12.2004 klo 13.03
Juuri noin.
Vanhempien oikea lastensa rakastaminen, kannustus, kehuminen, kiitos ja rohkaisu vahvistavavat lapsen itsetuntoa. Tämä on valtavan tärkeä voimanlähde lapsen lähtiessä "omin siivin" lentämään omaa elämänlentoaan.
Hyvin kirjoitit.
PS. Itse tunsin tiettyä iloa ja ylpeyttä rinnan alla, kun vanhempi poikani meni naimisiin 3-4 kk sitten ja häissä tämä sekä toinen poikamme soittivat muutaman kappaleen siten, että toinen soitti viulua ja toinen säesti pianolla. Sitten pojat vaihtoivat soitinta ja uusi kappale.
Siinä muistui mieleeni ne monet räntäsateet ym. ilmat, jolloin kuljetin poikia pienenä musiikkiopistoon viulujen kera. Nyt koen tiettyä ylpeyttä siitä ja pojat ovat itse iloisia, että ovat saaneet itselleen soittotaidon. Soittaminen on jäänyt opiskelujen alle, mutta varsin vähäisellä yhteisharjoittelulla soitto sujui häätilaisuudessa.
Olkaamme terveellä tavalla ylpeitä lapsistamme ja kannustakaamme heitä niihin asioihin, joihin heidän lahjansa tuntuisivat viittaavan.
Hyvää Joulun alusaikaa "äitylille"!"
Vastaukset 1
Vanhimmat
vai lähti viesti pois..
Joo, ajattelen samalla lailla kuin sinä tuosta asiasta. Ihailen sellaisia isiä, jotka suhtautuvat lapsiensa kasvattamiseen rohkaisevalla ja kannustavalla otteella. Kaikille ei ole annettu sitä lahjaa, mutta siihen kannattaisi mielestäni erityisesti kiinnittää huomiota.
Mielestäni isän kannutus on vielä jotenkin niin eri asia kuin äidin. Toki äidinkin kannustus on yhtä lailla tärkeää, mutta tyttärenä koin aina suuresti iloa isän kannustuksesta. Ehkä siitäkin syystä, että isä kun ei ollut päivisin kotona meitä hoitamassa...
Kaikkea hyvää elämääsi.. nyt ei ole aikaa enempää kirjoittaa, hikitippa nenänpäässä äkkiä kauppaan ja ruoka tulelle!
Hyvää joulua sinulle ja perheellesi!
terv. äityli