Läheiseni veneessä on yhden köyden reivisysteemi. Puomin sisällä on talja. Toteutettu niin, että purjeen takaliikin reiviköydessä on puomin sisällä bloki. Sitloodaan tuleva reiviköysi kulkee ensin purjeen etuliikin blokilta puomin sisällä olevan blokin kautta ja köyden pää on kiinni puomin juuressa. Tämä tarkoittaa, että kiristysvaraa on maksimissaan puomin mitta eli noin 5 metriä. Toisen reivin pituus on 3.5 metriä. Olen tottunut ja pitänyt hyvänä, että reiviköysi kulkee takaliikin kautta ja pää on kiinni puomissa. Näinhän kiristysvara ei riitä.
Miten muilla on systeemi toteutettu? Ehdotuksia ja kommentteja.
Miten muilla on systeemi toteutettu? Ehdotuksia ja kommentteja.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Ensinnäkin tekisi mielj sanoa, että unohda koko juttu jos isopurje on iso ja siinä esim 3 reiviä. Kitkaa ja köysisalaattia kertyy liika.
Yhden köyden reiviköysi kulkee puomin takaosasta kiinnityspisteestä takaliikin reivireiän tai plokin kautta puomin takaosan plokista puomin sisään> puomin läpi ilman taljaa> puomin etuosa plokin läpi takaisin ylös> läpi etuliikin reivireiän tai plokin maston tyven plokiin ja edelleen kannen ohjainplokien kautta istuinlaatikon vinssille. Reivireikiä ei kannata käyttää kitkan vuoksi.
Tapa 1) Puomin sisällä on 2 plokia kiinni toisissaan. Takareiviköysi kulkee takimmaisen läpi ja etureiviköysi etummaisen läpi. Plokit voisivat liikkua puomin sisällä enintään 4,9 metriä, joten takareivi liikkuisi silloin 2*4,9 m = 9,8 m. Tämä riittää mainiosti kiristämään takaliikin reivireiän kautta puomin takapäähän kiinnitetyn takareiviköyden. Välityssuhde reiviköysien välillä on nyt 1:1
Tapa 2) Siirrä etureiviköysi päättymään puomin etupään sijasta samaan puomin sisällä liikkuvaan plokiin (hunsvottiin) jonka kautta se kulkee. Tällöin kun toisissaan kiinni olevat plokit liikkuvat 4,9 m, liikkuu etureiviköysi 3*4,9m y = 14,7 m y. y on tuossa matka, jonka etureiviköysi lyhenee purjeen etuliikin reivireiän alaspäin siirtymisen vuoksi. Sinun veneessäsi siis noin 7 metriä. Tällöin välityssuhde etu ja takareiviköysien välillä on 2:3, eikä 1:1 kuten 1) tapauksessa. Ei kuitenkaan ole 1:2 kuten sinulla nykyisin on, sillä sitä et saa toimimaan mitenkään jos plokit liikkuvat puomin sisällä.
3) Toki jos haluat isomman välityksen, voit siirtää liikkuvat plokit maston sisä/ulkopuolelle (jossa niillä on enemmän liikematkaa kuin puomin sisällä), mutta plokien kokonaismäärä kasvaa ja kitka sen mukana, joten sitä en todellakaan suosittele.
Kaikissa tapauksissa tarkista plokien ja reiviköysien sekä käytettävissä olevien vinssien ja -vapauttimien mitoisus vastaamaan syntyviä kuormituksia.
Seldeniltä löytyy toinen systeemi, kuin mistä edelliset vastaajat ovat kertoneet:
http://www.seldenmast.com/files/1380900705/595-992-E.pdf
Eli köysi avotilasta puimin etupään kautta puomin takapäähän, josta puomin sisällä liikkuvan plokin kautta uudelleen puomin takapäähän, josta ylös takareiviin purjeessa, josta puomin ympärille kiertävään lenkkiin. Tällöin takapäässä ei ole siis rajoituksia kiristysmatkalle lainkaan.
Liikkuvasta plokista lähtee köysi eteen puomin etupään kautta etureiviin purjeessa päättyen sinne. Nyt koska liikkuva plokin liikevara on lähes puomin pituus, on etureivin alastulomatka myös sama, eli yli 4,5m 5 metrin puomilla.
Välityssuhteesta johtuen etupää kiristyy aina ensin. Etureivissä tulee siis olla erillinen liikerajoitin tai stopparisolmu, ettei se kiristy liikaa.
Iso on kapeaan 36 jalkaiseen iso, yli 40 m2, 13.6*5.25. Reiviköydet 8 mm tuntuvat ohuilta kuin myös blokiviritelmät heikoilta verrattuna muuhun rikaukseen. Se, mitä on kokemusta noista, tekisi mieli purkaa pois. Kun tollainen on laitettu...
Miksi lisätä blokeja puomin sisään näin.se.menee, jos saadaan 1:1 välitys? Suora köysi yksinkertaisempi ja varmempi? Mietin tuota välitystä, saisiko takaköydestä vedettyä jotenkin 2 metriä löysää pois reivauksen aikana?
Samoin minulle jäi hämäräksi villakoiran ydin eli mitä lisäplokeilla tavoitellaan. Taljat voiman lisäämiseksi ovat turhia kun voimaa saa lisää paremmalla vinssillä Ja suoralla köydellä. Reivin sisään vetämisessä suurin osa köydestä tulee yleensä käsillä vetämällä ja 40 vinssi riittää kiristykseen liikaakin.
Ongelma minulla on pikemminkin reivin purku. Silloin kitkat estää köyden juoksemisen ja puomin pää jää korkealle. Avotuulessa joudun joskus vetämään purjeen tiukalle ja käsin vetelemään reiviköysiä ulos. Tämä on " kitkaongelma" ja lisätaljojen rakentaminen puomin sisään luulisi pahentavan asiaa.
Kyllähän vinssin potku riittää, kun samoilla vedetään nostimetkin. Ehkä ohuella köydellä haetaan pienempää kitkaa noissa monissa blokeissa. Mutta riittääkö 8 mm?
8 mm köysi kestää 1000-3000 kg, joka varmasti riittää, mutta polyesterinköyden n. 1000 kg lujuudessa ei hirveästi ole marginaalia kulumalle ja venymää on jo runsaasti. Nostimiin tulee suurempi veto kuin reiviköysiin, koska skuutti vetää purjetta alas.
Eikös ole juuri päin vastoin: ison skuutin koko veto kohdistuu taaimmaiseen reiviköyteen ( esim. 2 köyden reivissä), mikä köysi on kaksinkertainen. Eli 1000kg köyden murtoluujuus olisi 2000kg, mitä plokit tai purjeen reivirengas ei kestä. Faliin tuskin kannattaa vetää enempää kuin etuliikin ryppijä pois ja purje merkkiin. Vaikea kuvitella ,että olisi lähellekkään isoskuutin taljan veto.
kolmosreivini on kuorittua ohutta dyneemaa. Vetolujuutta on mutta muita ongelmia. En suosittele.
Etuliikin reiviköyteen, joka usein ei ole kaksinkertainen, kohdistuu merkittävästi pienempi veto kuin falliin. Fallien luistaminen vinssinvapauttamissa on suuri ongelma kisaveneissä, joka kertoneen niiden kuormista. Yleensä halutaan pitää se purje merkissä vielä silloinkin, kun skuutti on tiukalla. Tällöin fallia saa vetää tosissaan, jotta ei tarvitse cuninghamilla vetää etuliikkiä kireälle. Tästä on toki monia koulukuntia ja jotkut pitävät jopa purjeen alakulmaa täysin vapaana pystysuunnassa.
Takakulman reiviköyteen tietysti tulee skuutin veto suoraan, mutta siinä tosiaan on se 2xtalja yleensä.
En tosiaan osta ajatusta, että isopurjeen fallia kannattaisi reivitilateessa vetää suuremmalla voimalla kuin mitä on ison skuutissa. Toisaalta olen cunninghamin kannattaja.
Fallin luistaminen lukossa liittyy dyneemaytimen ja manttelin vähäiseen kiinnittymiseen toisiinsa. Siinä on eroja. Jos on hyvin kiinni niin köysi on jäykkää kaapelia. Toinen heikkous on lukon rakenne. Se kun normaalisti puristaa vain yhdeltä puolelta. Itselleni on sattunut lukon pettäminen vain spinnufallissa kovassa kelissä ja dyneemafalli kuoriutui metrikaupalla. Spinlockin edustaja tuntui tuntevan ko ongelman Dysselin messuila ha kehoitti vaihtamaan lukot sellaisiin, joissa liikkuu kaksi leukaa vastakkain. Puristus on kovempi.
Asiasta kolmanteen eli kuormiin reiviköysissä ja skuuteissa. Ne ilmeisest lisääntyvät purjeen pienentymisen mukaan. Eli 3. Reivatussa kuormat ovat suurimat vaikka rätti on pienin.
Kovassa tuulessa etuliikin haluaa pysyvän kireällä silloin(kin) kun skuutti on kireällä. Omassa veneessä ei ole yhden köyden reiviä, vaan reivikoukku mastolla. Tällöin on pakko kiristää fallia varsin reilusti koukkuun laiton jälkeen.
Jos etuliikissä on reiviköysi (yhden tai kahden köyden reivi), voi tietysti onnistua tiputtamaan fallia sopivasti siten, että reiviköysi kiristää etuliikin niin, ettei se edes löysty skuuttia kiristettäessä.
Fallit luistaa lukossa myös (yleensä?) ulkokuorineen. Omassa veneessä Spinlockin lukoissa tuo on ongelma, johon auttaa selvästi se, että painaa sormella lukituskiellekettä ja päästää samalla köyttä vinssiltä. Ongelmana tuossa vaan on se, että vapauttimen kahva on aika jäykkä tuon jälkeen.
Tuo fallin luistaminen tapahtuu siis fokan ja ison fallissa. Puhutaan muutamasta sentistä, joka on fataalia etuliikin kireyden kannalta. Tuon luiston jälkeen vetoa on vähemmän, joten luisto yleensä pysähtyy.
WB-News 2006:ssa on simulaatio First 36.7:n voimista. Tuossa on reilun 40 m2 iso. 16 kn kryssillä skuutissa vetoa 460 kg ja fallissa 500 kg.
http://cdn2.hubspot.net/hub/209338/file-31401501-pdf/docs/wb-news06.pdf?t=1428319882242
Yachtin vapautintestissä paras lukko piti 700 kg ja huonoin 300 kg 10 mm dyneemaköydellä.
Jos simulaation tuloksia pidetään totuutena niin olin väårässä. Samoin olisin mututiedolla luullut vetäväni enemmän genoan kuin ison fallista. Mielenkiintoinen linkki.
Mitä tarkoittaa vetää fallista? Esijännitystä lepattavaan purjeeseeen skuutti auki vai kiristystä silloin kuin purje vetää ja skuutti on 16 kn kryssin vaatimalla kireydellä? Tuossa on valtava ero. Tuo ohjelma laskee vedon fallissa topissa huomioimatta kitkoja. Kun kiristät fallia ko. tilanteessä, päälle tulee plokien ja ratsastajien/purjeuran kitka.
Ison ajotapoja on myös kovin erilaisia. Veto fallissa on hyvin erilainen ajettaessa levanki ylhäällä isolla kiertymällä vs. levanki alhaalla ja skuutti erittäin tiukalla.
Omalle veneelle ko. ohjelma osasi laskea varsin tarkasti vantteihin vaadittavan esikiristyksen, jotta eivät löysty kryssillä. Fallivoimia en ole pystynyt verifioimaan.
Vaikka alkuperäinen aihe oli reivaus, missä lepattavan purjeen fallia vedellään käsinkin, niin "vetää fallista" tarkoitti yllä fallien vetoa purjeiden vetäessä. Jos oikein ymmärsin , niin simulaatiossa genoafallissa on vain puolet ison fallin vedosta. Olisin olettanut päin vastoin eli ilmeisesti varsin väärin.