Aina kun eräs saa huomiota tapahtuu eräässä yksi

kerro lisää

Kateellinen hän on, kun joku muu kuin hän saa huomiota. Kateellinen siitä, kun kaikki huomio on kohdistukaan häneen. Kaikkihan me joskus sorrutaan tämän, mutta osalla ihmisistä varsinkin naisista ns. pikkuprinsessoilla tällainen käytös on jatkuvaa valitettavasti.

Olen myös huomannut että sitä kateutta ei täällä peitellä lainkaan. Koetetaan saada heti lytättyä perään mikäli täällä on kaunista tekstiä ja usein vielä vetää huomio itsensä "paremmuuteen".

Oletteko koskaan ajatelleet, että te ette voi juuri vaikuttaa toisten ihmisten kateuteen, voitte vaikuttaa vaan omaan asenteeseenne, kuinka suhtaudutte itse kateellisille teoille. Minä en välitä pashan vertaa, kun huomaan, että joku alkaa esim. vaikka piikittelemään. Sanon aina ko. ihmiselle suoraan, että "saat minun luvalla kadehtia minua niin paljonko sielu sietää, ei nimittäin haittaa minua pätkän vertaa". Tarvitaan henkistä vahvuutta, että pystyy toimimaan näin, mutta se on mahdollista. Nimittäin minua ei oikeasti hetkauta yhtään, jos joku kadehtii. En käytä sen ajatteluun kahta sekuntia, energiasta puhumattakaan, ohitan ihmisen ihan täysin, ja näen vieläpä positiivisen asian ko. asiassa, nimittäin ajattelen, että hyvä kun paljastit jo tässä vaiheessa, mikä on ihmisenä, niin ei tarvii paljon "tutustua". Nimittäin kateus ja katkeruus ovat siinä mielessä hyviä juttuja, että ne eivät pysy piilossa, eikä sitä pysty ammatti-kadehtikaan peittelemään. Kateus ja katkeruus näkyvät jo kilometrien päähän. Silloinhan ne saisivat paljonkin pahaa aikaiseksi, jos niitä pystyisi peittelemään, koska silloin ko. ihmiset pääsisivät tekemään "myyrän työtä". Ahneus ja piheys lukeutuvat näihin "viruslajiin" myöskin. Ja kyllähän ahneutta ja piheyttäkin näkee jo satojen kilometrien päähän. Älkää siis käyttäkö aikaanne ja energiaanne siihen, että jäätte miettimään ja vatvotaan jotain tämmöistä pashaa, sivuuttakaa asia suverneeristi. Siihen kyllä oppii, kun vain tahtoa on.

Olisko parempaa tekemistä?