Minulle on olemassa vain yksi ainoa.
Poika kuin eri maailmasta, eri ajasta ja paikasta.
Minussa on enemmän, kuin osaat katsoa ja sinä olet paljon lähempänä minua, kuin arvaatkaan.
Älä hylkää ajatusta meistä kahdesta vastaan paha maailma, vaikka en olekaan kotoisin betonilähiöistä ja vaikka minulla oli lapsena hiuksissani auringonsäteitä.
Suljet suusi kokonaan, jottet vahingossa kertoisi pimeästä paikasta, jossa asuit ja jonka luulet pelottavan minut pois. Ei se paikka minua vahingoita, eikä sinua - enää.
Väität lujasti, ettei sinulla ole oikeutta, eikä kaipausta onneen. Ei onnea olekaan. Mitä on olla onnellinen. Kysyt.
Katsohan minussa elää yhä se tyttö, joka kasvoi meren rannalla, auringonsäteitä hiuksissaan. Sinä olet yhä se poika, joka makasi hiiren hiljaa rinta vasten märkää ruohikkoa, sammakonpoikasia metsästäen. Usko minua.
En sanonut, että minussa lepää sinun onnesi tai yhtään mitään. Pyysin vain, että uskot vähän, ihan vähän.
Onni on yhä vielä, sinä voit sen löytää. Sillä tavoin, kuin ne värikkäät kivet silloin lapsena. Ne, jotka vesi oli hionut sileäksi.
Poika kuin eri maailmasta, eri ajasta ja paikasta.
Minussa on enemmän, kuin osaat katsoa ja sinä olet paljon lähempänä minua, kuin arvaatkaan.
Älä hylkää ajatusta meistä kahdesta vastaan paha maailma, vaikka en olekaan kotoisin betonilähiöistä ja vaikka minulla oli lapsena hiuksissani auringonsäteitä.
Suljet suusi kokonaan, jottet vahingossa kertoisi pimeästä paikasta, jossa asuit ja jonka luulet pelottavan minut pois. Ei se paikka minua vahingoita, eikä sinua - enää.
Väität lujasti, ettei sinulla ole oikeutta, eikä kaipausta onneen. Ei onnea olekaan. Mitä on olla onnellinen. Kysyt.
Katsohan minussa elää yhä se tyttö, joka kasvoi meren rannalla, auringonsäteitä hiuksissaan. Sinä olet yhä se poika, joka makasi hiiren hiljaa rinta vasten märkää ruohikkoa, sammakonpoikasia metsästäen. Usko minua.
En sanonut, että minussa lepää sinun onnesi tai yhtään mitään. Pyysin vain, että uskot vähän, ihan vähän.
Onni on yhä vielä, sinä voit sen löytää. Sillä tavoin, kuin ne värikkäät kivet silloin lapsena. Ne, jotka vesi oli hionut sileäksi.
Vastaukset 4
Vanhimmat
kaunistahan se oli mutta älä elä koskaan liian ruusuissa tai joudut vielä pettymään. sillä unelmissa kun elää on hyvä olla,mutta kun kulkee sokeana on yhtä kuin pimeässä kulkisi ja sieltä ei välttämättä näe koskaan pois!
Kumpa voisin ymmärtää. Kumpa näkisin totuuden ehjin silmin. Sydämeni tuhantena palasena, kuinka voisin nähdä? Pala palalta hajoan, en tee mitään. Odotan että ojentaisit kätesi ja pelastaisit. Teenkö siis väärin? Odotatko minun nousevan ja pelastavan sinut? En pysty ymmärtämään, en uskalla unelmoida, en toivoa. Tiedän vain rakastavani sinua. Sanot, etten luopuisi sinusta. Mutta miten pidän sinut lähelläni? Joka katseesi ja henkäyksesi saa minut murtumaan. Pelkään, etten kestä. Tiedän että olen lähellä. Niin lähellä, että se saa rikkinäisen sydämeni hehkumaan. Kunnes jälleen menet, ennen kuin tulitkaan. Sydämeni liekki hiipuu. Ymmärrän. Hymyilen hiljaa, ole onnellinen.
Kumpa voisin ymmärtää. Kumpa näkisin totuuden ehjin silmin. Sydämeni tuhantena palasena, kuinka voisin nähdä? Pala palalta hajoan, en tee mitään. Odotan että ojentaisit kätesi ja pelastaisit. Teenkö siis väärin? Odotatko minun nousevan ja pelastavan sinut? En pysty ymmärtämään, en uskalla unelmoida, en toivoa. Tiedän vain rakastavani sinua. Sanot, etten luopuisi sinusta. Mutta miten pidän sinut lähelläni? Joka katseesi ja henkäyksesi saa minut murtumaan. Pelkään, etten kestä. Tiedän että olen lähellä. Niin lähellä, että se saa rikkinäisen sydämeni hehkumaan. Kunnes jälleen menet, ennen kuin tulitkaan. Sydämeni liekki hiipuu. Ymmärrän. Hymyilen hiljaa, ole onnellinen.
Missä onni on?
Tervantuoksuisissa ajatuksissa.
Ajattelepa, miten onnellista on rapsuttaa puuvenettä kevätauringossa, saappaat lumessa, arvailla jäidenlähtöä....
Ajattele sammakkoa kellistelemässä ketarat ojollaan auringossa rantavedessä jäiden lähdettyä. Siinä sellaista rentoutta, jotta johan Onnia naurattaa, vaikka on jo tunnin sammakkoa toljottanut, ihan hievahtamatta istunut. No on kahvia sentään hörpännyt ja Ennille suukon moiskauttanut. Ennille, joka ehti Onnin sukkaan varren valmiiksi neuloa, auringossa ajatuksissaan.