1. Onko mies älykkäämpi kuin nainen?
2. Onko teoreettisesti koulutettu älykkäämpi kuin käytännön töihin koulutettu?
3. Onko vaaleaihoinen älykkäämpi kuin tummaihoinen?
Jos vastasit kaikkiin kieltävästi, sinulla on (minun mielestäni) arvot kohdallaan.
Jos vastasit kaikkiin myöntävästi, sinulla on alkeellinen ajatusmaailma.
Jos vastasit 1-2 myötävästi, haluaisin tietää perustelut vastauksiisi.
2. Onko teoreettisesti koulutettu älykkäämpi kuin käytännön töihin koulutettu?
3. Onko vaaleaihoinen älykkäämpi kuin tummaihoinen?
Jos vastasit kaikkiin kieltävästi, sinulla on (minun mielestäni) arvot kohdallaan.
Jos vastasit kaikkiin myöntävästi, sinulla on alkeellinen ajatusmaailma.
Jos vastasit 1-2 myötävästi, haluaisin tietää perustelut vastauksiisi.
Vastaukset 57
Vanhimmat
1. Ei ainakaan minun tuntemani miehet!! :D Ainakin omalla miehelläni tuntuu olevan se maalaisjärki usein vähän hakusessa..hehe. Ei älykkyys ole sukupuolisidonnaista.
2. Jos puhutaan koulutuksesta riippumattomasta älykkyydestä, ei voi vastata. Teor. koulutetulla voi ehkä olla enemmän analyyttistä älyä tms tietyissä asioissa. Henk.koht olen kyllä sitä mieltä että käytännössä oppiminen on antoisampaa.
3. No ei. Ei voi verrata.
Tässä kyselyssä ei nyt oikein ole järkeä..
1. Onko mies älykkäämpi kuin nainen?
Ei kai ne miehet sen takia ole johtavassa asemassa kaikkissa yhteiskunnissa koska olisivat vähemmän kyvykkäitä kuin naiset? Kyl se vaan niin taitaa olla että toinen kuuluu sinne kyökin puolelle ja se ei ole mies.. eli Vastaus on Kyllä
2. Onko teoreettisesti koulutettu älykkäämpi kuin käytännön töihin koulutettu?
Aivot on lihas siinä missä muutkin, eli reenaamalla sen potentiaali kasvaa, mutta ei vielä takaa että kovakin reenaus ajaisi lahjojen ohi. Mutta älykkäämmät hakeutuvat teoreettisempaan koulutukseen joten JOO.
3. Onko vaaleaihoinen älykkäämpi kuin tummaihoinen? Ootsä tyhmä? Anna mulle joku afrikkalainen suurvalta, tai nobel-palkinnon saaja, tai monikansallinen suuryritys.... eihän sieltä tuu mitään muuta kuin muusikkoja ja urheilijoita. Tähänkin vastaus JOO.
"Jos vastasit kaikkiin myöntävästi, sinulla on alkeellinen ajatusmaailma. " Perustelin vastaukseni, nyt vaadin sinua perustelemaan väitteesi.
Sitäpaitsi jos vastaa kaikkiin kieltävästä koska "vain on sitä mieltä" ilman sen kummempia perusteita eikö se ole rasismia?
Vai onko mun syytä että naiset on tyhmempiä kuin miehet? tai että mustat on tyhmempiä ja laiskempia kuin valkoiset? Tai että tavis-amis ei hiffaa kaikkia juttuja niin hyvin kuin vaikka esim jonkun suuryrityksen johtaja?
No tottakai valkoihoiset ovat myöntäneet Nobel-palkinnon toisille valkoihoisille...Haloo!!??
Ja perusteluista se, että tottakai on alkeellista, jos ihmistä arvostetaan sen perusteella, miten ruskeaksi se kieli on värjääntynyt "johtajien" mielistelyssä.Kyllähän diktaattorit ja näitä mielistelevätkin ovat päässeet "korkeaan" asemaan vaikka heillä tuskin on keskitasoa korkeampi älykkyys.Mielestäni perseen nuolemiseen ei tarvita kummoisia älynlahjoja.
Jätän äskeisen Nobel palkinnoista...jutun omaan arvoonsa. Sitä tekisi mieli kommentoida paljonkin, mutta suurin osa lukijoista varmasti näkee millaista tietämättömyttä sen taakse kätkeytyy, että en vaivaudu.
KESKIMÄÄRIN on varmasti niin, että keskimääräistä älykkäämmät ihmiset haluavat käyttää näitä lahjojaan esim. hakeutumalla korkeakouluhin. Toisaalta myös joillakin aloilla lahjakkailla ihmisillä on helpommat saumat päästä yliopistoon kuin keskivertoväestöllä. Esim. liikunnallisesti lahjakkaat pääsevät helpommin lukemaan liikuntaa, samoin matemaattisesti lahjakkaat. Mutta enemmän kuin älykkyyttä korkeakouluun tarvitaan ahkeruutta ja sitkeyttä. Yleensä myös perimä vaikuttaa koulutukseen hakeutumiseen. Eli korkeasti koulutettujen lapset yleensä hakeutuvat korkeakouluhin yms. Yhteenvetona: Korkeakouluun päätyminen ei välttämättä kerro korkeasta älykkyydestä vaan myös. mm. taustasta, sitkeydestä, lahjakkuudesta, kiinnostuksen kohteista ja korkeakoulusta saatavan statuksen hakemisesta. On myös muistettava, että älykkyyttä on monenlaista, verbaalista, avaruudellista...
"Viisas ei joudu tilanteisiin, joista älykäs selviytyy"
Kaikkialle tuo rasismi pitääkin tunkea! Ei se siitä johdu, että afrikkalaisia syrjittäisiin Nobel-palkinnon jaossa. Päinvastoin luulen, että nyky-Ruotsin suvaitsevaisuusilmapiirissä musta ihonväri olisi etu. Kysymys voidaan asettaa myös näin: mainitse joku merkittävä afrikkalainen tiedemies tai keksintö? Ylipäätään jokin menestyksekäs yhteiskunta (egyptiläiset eivät olleet negridejä!).
Sen verran tiedoksi Nobelin myöntämisen perusteista teille aiheesta keskusteleville, että Nobelia ehdottavat tietyt tahot (Nobel säätiö tiedustelee tietyiltä tahoilta ketä he haluaisivat ehdottaa). Ja jotta Nobelia voi ehdottaa pitää henkilön täyttää tietyt kriteerit. Että tässä mielessä siis kyllä PIIRI PIENI PYÖRII - ei kysytä esim. ns. "tavalliselta kansalta" mielipidettä. Voitte tsekata Nobelin myöntämisen perusteet nettisivuilta: http://nobelprize.org/
No minäpä annan sinulle afrikkalaisen Nobel-palkinnon saajan: Kofi Annan.
1. Onko mies älykkäämpi kuin nainen?
- Yleisesti ottaen ei.
2. Onko teoreettisesti koulutettu älykkäämpi kuin käytännön töihin koulutettu?
- Usein kyllä. Yleisesti ottaen teoreettiset ongelmat vaativat suurempaa aivokapasiteettia kuin perinteiset käytännön työt, jolloin niihin hakeutuu enemmän älykkäitä ihmisiä.
3. Onko vaaleaihoinen älykkäämpi kuin tummaihoinen?
- Kyllä. Tämä näkyy selkeästi, kun verrataan esimerkiksi valkoisten ja tummien kansojen luomien korkeakulttuurien määrää.
"Jos vastasit kaikkiin myöntävästi, sinulla on alkeellinen ajatusmaailma."
Mielestäni tämä kuvaa lähinnä sinun ajatusmaailmasi alkeellisuutta.
1. Ei ole.
2. Ei ole.
3. Ei ole.
" Jos vastasit kaikkiin kieltävästi, sinulla on (minun mielestäni) arvot kohdallaan.
Jos vastasit kaikkiin myöntävästi, sinulla on alkeellinen ajatusmaailma."
Millä resursseilla, ja mihin perustuen esität tällaisia mielipiteitä? Onko oma ajatusmaailmasi mielestäsi niin kehittynyt, ja arvomaailmasi muihin verrattuna niin ylivertainen?
Viestisi on (minun mielestäni) lapsellinen.
"Millä resursseilla, ja mihin perustuen esität tällaisia mielipiteitä? Onko oma ajatusmaailmasi mielestäsi niin kehittynyt, ja arvomaailmasi muihin verrattuna niin ylivertainen?"
Mikset mene inisemään niille maistereille, jotka kuvittelevat olevansa älykkäämpiä kuin esim. tradenomit? Hehän väittävät näin ihan pokkana, vaikkei ole mitään päteviä perusteluita, ts. heidän väitteensä ovat täysin hatusta temmattuja.
Minä en mielestäni inise. Sinä saatat niin tehdä.
Oma mielipiteeni on, että kyllä yliopistosta valmistuneet ovat keskimäärin älykkäämpiä, kuin alemmilla koulutusasteilla opiskelleet. Yksilötasolla ei varmasti näin, mutta keskimäärin luultavasti kyllä. Ei kai tässä ole mitään niin ihmeellistä? Esimerkiksi matemaattis-loogisesti erittäin lahjakkaat ihmiset todennäköisesti turhautuisivat yksinkertaisessa rutiinityössä, ja hakeutuvat siksi kykyjään vastaavaan koulutukseen ja työhön, eikö niin?
Minä olen opiskellut insinööriksi (AMK). Älykkyysosamääräni on 152. Olen Mensa Ry:n jäsen.
Helpottiko esim. tämä tieto oloasi? No, toisaalta olen opiskellut myös filosofian maisteriksi.
Viestisi ovat (minun mielestäni) edelleen lapsellisia. Luultavasti myös muiden lukijoiden mielestä.
Ryhdistäydy, aikuinen ihminen.
"Älykkyysosamääräni on 152. Olen Mensa Ry:n jäsen."
Jos tuo nyt edes pitää paikkansa, niin se ainakin kertoo aika paljon Mensan testeistä(eikä mitään positiivista jollet tajunnut).
Ja jos se sinun ahdistustasi helpottaa, voin kertoa, etten pidä myöskään AMK-tutkintoa MINKÄÄNLAISENA todisteena älykkyydestä.
Miksi muuten olet ylipäätään halunnut Mensan testeihin? Ilmeisesti muut ihmiset pitävät sinua tyhmänä ja olet keksinyt tuollaisen tekosyyn pullistella älynlahjoillasi.
Sinun viestisi ovat lapsellisuuden lisäksi erittäin ylimielisiä(lieneeköhän sinulla narsistinen persoonallisuushäiriö).
"Oma mielipiteeni on, että kyllä yliopistosta valmistuneet ovat keskimäärin älykkäämpiä, kuin alemmilla koulutusasteilla opiskelleet."
Ja mistäköhän lähtien AMK olisi "alempi koulutusaste" kuin yliopisto? Eihän ammattikoulukaan ole millään lailla alempi koulutusaste kuin lukio.Mutta joidenkin mielestähän juuri se oma tutkinto on ylin oli se sitten mikä tahansa.Itsetunto kun on alhaalla niin pitää yrittää pönkittää sitä kaikin keinoin.Tiedoksi vaan sinulle "realizer", että ei se itsetunto parane sen mukaan, minkä alan koulutuksen on hankkinut.
Ongelmasi ratkaisu piilee omissa viesteissäsi. Ole rehellinen itsellesi, ja suuntaa edellisissä viesteissä esittämäsi kritiikki ja väitteet omalle peilikuvallesi.
Lukio ja ammattikoulu tarjoavat molemmat ns. toisen asteen koulutusta. Kolmannen, eli korkea-asteen koulutusta tarjoavat Suomessa ammattikorkeakoulut sekä yliopistot. Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa AMK- tutkinnon, joka on rinnastettavissa ns. alempaan korkeakoulutukintoon. Yliopistoissa voi suorittaa alempia, sekä ns. ylempiä korkeakoulututkintoja, joita ovat esimerkiksi maisterin tutkinnot. Korkein kansainvälisesti tunnustettava oppiarvo on tohtori. Tohtorin tutkinnon, sekä Suomessa ja esim. eräissä anglosaksimaissa myös ns. lisensiaatin tutkinnon, voi suorittaa yliopistoissa.
Mensa on kansainvälinen järjestö, jonka toiminnan tarkoituksena on älykkyyden tunnistaminen ja kehittäminen ihmisyyden hyväksi, älykkyystutkimuksen tukeminen sekä älyllisen ja sosiaalisen ympäristön tarjoaminen jäsenilleen. Mensan jäseneksi voi liittyä jokainen, joka saavuttaa älykkyystestissä paremman tuloksen kuin 98% väestöstä.
Sana mensa on latinaa ja tarkoittaa pöytää, toisaalta sana mens tarkoittaa mieltä. Järjestön nimi kuvastaa Mensaa pyöreänä pöytänä, jonka ääressä jokainen mensalainen on tasa-arvoinen riippumatta ulkoisista ominaisuuksistaan, kuten rodusta, uskonnosta, sukupuolesta, iästä, koulutuksesta, asemasta tai varallisuudesta.
Tervetuloa mukaan toimintaan. Testien aikataulun voi tarkistaa täältä:
http://www.mensa.fi/index.php/testikalenteri
Mutta ennen sitä: Ryhdistäydy, aikuinen ihminen!
Nimittäin: Miksi itse olet käynyt amk:n kun et sitä tunnu arvostavan? Miksi kuluttaa 3-4 vuotta amk:ssa, kun on kerran älykäs ja voi toteuttaa itseään yliopistossa - nuokin vuodet voisi käyttää jatko-opintoihin FM tutkinnon jälkeen.
Niin, epäilenkin että on käynyt niin, että et ole suoraan ensi hakemalla, etkä ehkä toisellakaan yrittämällä, päässyt yliopistoon vaan olet sitten käynyt amk:n. Tämä siis siitä huolimatta, että kuulut väittämäsi mukaan siihen 2%:n, jotka edustavat loogismatemaattisen ja kielelliskäsitteellisen ajattelun (~ käsitys älykkyydestä länsimaissa) "parhaimmistöoa". En toki voi varmasti tietää onko asia noin, mutta sinun omien väittämiesi perusteella on vaikea oikein muuta uskoa. No, ei enempää spekulaatiota sinusta ja motiiveistasi, vaan hieman yleisempiä kuvioita: kertooko koulutustaso suoraan älykkyydestä kuten väität? Onko yliopistoon pääsyllä ja älykkyydellä suora yhteys?
Tuon sinua koskevan spekulaation perusteella sanon että näin ei ole. Kai jokainen jolla on äo tuon 152 pitäisi kirkkaasti läpäistä yliopiston pääsykokeet ilman sen kummempia ongelmia.
kummallisia ajatuksia. Ja samalla kertoo paljon niiden esittäjän ajatusmaailmasta ulkopuolisille.
Mikä saa sinut olettamaan, että en arvosta AMK-tutkintoani? Tiedän vastauksen, mutta haluan että kerrot sen itse..samalla myös itsellesi.
Opiskelin insinöörilinjalla tietoliikenne- ja yliopistossa ohjelmistotekniikkaa. Asiaan ei valitettavasti liity sen suurempaa mystiikkaa, kuin toisiaan tukevat opintoalat samalla paikkakunnalla.
Copy-pasteatko viestiketjusta vielä uudelleen sen kohdan, jossa väitän koulutustason suorasta suhteesta älykkyyteen. Korjaan, länsimaiseen käsitykseen älykkyydestä. Kerro myös, jos sinulla on jotain käypää tietoa kilpailevista, esim. itämaisista älykkyyskäsityksistä.
Kyllä, yliopistoon pääsee varmasti helpommin älykäs kuin tyhmä ihminen. Oliko tämä sinulle aivan uusi tieto? Tarkoittamaasi "suoraa" "yhteyttä" asiassa ei luonnollisestikaan ole, älä viitsi suotta kiusata ja provosoida itseäsi tuollaisilla itse keksimilläsi väitteillä, joita yrität suuhuni nyt työntää.
Lapsikin ymmärtää, että älykäs ihminen pärjää erilaisisa tilanteissa keskimäärin paremmin, kuin vähemmän älykäs. Peruskoulun suorittanut tietää myös, että jo lajien säilymisessä älykkyydellä on ollut suuri merkitys. Jokainen ainakin jo aikuiseksi ehtinyt ymmärtää myös sen, että ihminen hakeutuu luontaisesti häntä kiinnostaviin ja henkilökohtaista kapasiteettia ja lahjakkuutta parhaiten vastaaviin ympäristöihin. Niin työssä, opiskelussa kuin vapaa-ajallaan.
"Mikä saa sinut olettamaan, että en arvosta AMK-tutkintoani? Tiedän vastauksen, mutta haluan että kerrot sen itse..samalla myös itsellesi."
=> "Minä olen opiskellut insinööriksi (AMK). Älykkyysosamääräni on 152. Olen Mensa Ry:n jäsen.
Helpottiko esim. tämä tieto oloasi? No, toisaalta olen opiskellut myös filosofian maisteriksi."
Kenties "arvostus" on liian räväväkkä ilmaus. Joka tapauksessa, jotain olet kokenut olevasi amk-tutkinnon jälkeen vailla ja hakeutunut yliopistoon. Toisaalta tämä amk:n arvostusta koskeva seikka ei ollut keskeinen aiemmassa viestissäni.
"Copy-pasteatko viestiketjusta vielä uudelleen sen kohdan, jossa väitän koulutustason suorasta suhteesta älykkyyteen."
=> "Oma mielipiteeni on, että kyllä yliopistosta valmistuneet ovat keskimäärin älykkäämpiä, kuin alemmilla koulutusasteilla opiskelleet."
Voit tietysti edelleen yrittää saivarrella tuosta "suorasta suhteesta".
Loppu viestistäsi on suorastaan ärsyttävän holhoavaa paatosta.
Älykkyysteistä sen verran, että länsimaisten tekemiähän ne pääosin ovat. Mietihän tätä: jos tietyllä alueella on paljon lintuja ja suuri syntyvyys ei voi vetää johtopäätöstä, että lintujen suuri määrä on syntyvyyden syy. Siitä että älykkyys ja tietyt yhteiskunnalliset ilmiöt korreloivat keskenään, ei voi tehdä johtopäätöksiä niiden välisestä suhteesta.
Mielenkiintoista, että käytät negatiivisia konnotaatioita herättävää ilmausta "tyhmä ihminen". Kysynpäs vielä jotain, olkoonkin että vastauksesi on luettavissa jo aiemmista viesteistäsi: ovatko mielestäsi siis esim. ammattikoulun käyneet "keskimäärin tyhmempiä ihmisiä" kuin yliopistokoulutuksen saaneet?
Etkö jo viitsisi hyväksyä, ettei koulutus kerro älykkyydestä.Sinulla todellakin taitaa olla pahoja ongelmia itsetuntosi kanssa.Onko sinua laiminlyöty lapsena? Eivätkö vanhempasi arvostaneet sinua pienenä niin kuin olisit toivonut? Vai etkö päässyt armeija-aikanasi RUK:hon?
Ja muuten, oliko ÄO:si pienempi silloin, kun olit AMK:ssa? Ja sitten se yhtä äkkiä pomppasi 152:n, juuri silloin kun pääsit yliopistoon...
"opiskelin insinöörilinjalla tietoliikenne- ja yliopistossa ohjelmistotekniikkaa. Asiaan ei valitettavasti liity sen suurempaa mystiikkaa, kuin toisiaan tukevat opintoalat samalla paikkakunnalla."
...ja sekö että paikkakunnalla oli myös AMK esti sinua hakemaan suoraan yliopistoon?? Oliko sinun käytävä myös ammattikoulu sitä ennen, koska sekin on samalla paikkakunnalla?
"Mikä saa sinut olettamaan, että en arvosta AMK-tutkintoani?"
vastaanpa nyt tähänkin, vaikka osoititkin kysymyksesi toiselle henkilölle.
Etkö ole koskaan kuullut, että kun toiselle kumartaa, toiselle pyllistää? Mutta jos pidät noita kahta tutkintoa(siis yleisellä tasolla) samanarvoisina, silloin tämä viimeinen huomautus on tarpeeton.
Ja vielä, eikö mieleesi ole 152:n ÄO:lla juolahtanut se, että ammattikoulun käyneet ovatkin vaan itsetunnoltaan niin paljon vahvempia, ettei heidän ole tarvinnut sitä pönkittääkseen mennä mihinkään herrakansan kouluun? Jos sinullakin olisi parempi itsetunto, ei sinun olisi tarvinnut mennä korkeakouluun tai mensan testeihin...
Näin on, hakeuduin yliopistoon, koska opetuksen ja opiskelijoiden taso AMK:ssa oli niin kehnoa, että minua melkeinpä hävetti opiskella siellä.
Tekussa oli meno joskus kuin leikkikoulussa konsanaan, useat opettajat alkoholisoituneita epäonnistujia, joilla ei yrityselämässä ollut sijaa, ja opiskelijat muka-nokkelia, itsestäänselvyyksiä suurena nokkeluutena latelevia mauttomia hölmöjä. Muuten ihan ok koulu, mutta nuo pikkuasiat hieman haittasivat.
Tilanteen ymmärrettyäni hakeuduin heti seuraavana vuonna yliopistoon, koska oletin että siellä taso olisi sentään hieman parempi, ja käytävillä ei maleksi ihan yhtä paljon idioottimaisia juttuja kertovia, kovaäänisesti nauraa höröttäviä "korkeakouluopiskelijoita". Lisäksi yliopistolla oli paljon kauniimpia ja fiksumpia naisia, aivan toista kuin tekun hieman himmeämmin lyhdyin varustetut daamit.
Saman havainnon tekivät myös muutamat muut opiskelukollegani, jotka myös siirtyivät pikimmiten yliopiston kirjoille.
Ehkä tämä hieman selvensi motiivejani. Kävin AMK:n kuitenkin loppuun yliopisto-opintojen rinnalla, eihän siinä opetuksessa sinänsä mitään vikaa ollut.
Jos olet sitä mieltä, että yliopistojen opiskelijat eivät keskimäärin ole alempia koulutussektoreita käyviä älykkäämpiä, niin rauhoita toki mieltäsi tällaisella ajatuksella kaikin mokomin.
"ovatko mielestäsi siis esim. ammattikoulun käyneet "keskimäärin tyhmempiä ihmisiä" kuin yliopistokoulutuksen saaneet?"
Kuten joku jo edellä totesi, aivot ovat kuin lihas joka kehittyy, kun sitä treenaa. Tosin kovakaan treeni ei toki korvaa geneettisiä ominaisuuksia. Eritasoisisissa kouluissa opiskelee eritasoisia ihmisiä. Katso esim. seuraava linkki:
http://www.microedu.com/gmattest/gmat_mba.htm
Esimerkit ovat tasoltaan lähellä toisiaan, mutta jos vastaavalle asteikolle asetettaisiin esimerkiksi Standord ja vaikkapa Pirkanmaan ammattikorkeakoulun Mäntän yksikkö, oletatko että jälkimmäinen saisi korkeamman reittauksen? Uskallan epäillä.
Voit tietysti edelleen yrittää saivarrella lapsekkailla kommenteillasi, mutta evääsi keskusteluun ovat mielestäni hieman turhan kevyet. Sivityssanojen viljelykään ei tässä sinua auta, etenkin kun käytät niitä väärissä asiayhteyksissä.
joo, jännä juttu, sama täällä! eksyin ihan sattumalta tähän viestiketjuun klo 2 jälkeen yöllä...näytät tosin vastanneen nimimerkille realizer, mutta koska hän ei nyt ole paikalla niin ehkä minäkin voin tähän kommentoida?
"Etkö jo viitsisi hyväksyä, ettei koulutus kerro älykkyydestä"
En millään viitsisi. Paitsi siltä osin, kuten me kaikki tiedämme; yksilön tasolla välttämättä ei, tilastollisesti kyllä.
"Sinulla todellakin taitaa olla pahoja ongelmia itsetuntosi kanssa.Onko sinua laiminlyöty lapsena? Eivätkö vanhempasi arvostaneet sinua pienenä niin kuin olisit toivonut? Vai etkö päässyt armeija-aikanasi RUK:hon?"
Perehdy joskus edes aivan alkeistason psykologiaan. Lue sen jälkeen tähän ketjuun lähettämäsi viestit uudelleen. Ymmärrät siten ehkä paremmin itseäsi.
"...ja sekö että paikkakunnalla oli myös AMK esti sinua hakemaan suoraan yliopistoon?? Oliko sinun käytävä myös ammattikoulu sitä ennen, koska sekin on samalla paikkakunnalla? "
Ei minua kyllä tietääkseni mikään estänyt, eikä pakottanut. Miksi luulet niin? Aloitin ensimmäisen AMK-vuoden jälkeen opiskelun myös yliopistossa, koska taso AMK:ssa oli melko heikko. Epäilin mahdollisuuksiani työllistyä sieltä kovinkaan vaativiin tehtäviin, ainakaan urani alkuvaiheissa.
"Etkö ole koskaan kuullut, että kun toiselle kumartaa, toiselle pyllistää?"
Olen kuullut kyllä, kuten monia muitakin vanhoja sanontoja. Ihan hauska sanonta tuokin!
"Ja vielä, eikö mieleesi ole 152:n ÄO:lla juolahtanut se, että ammattikoulun käyneet ovatkin vaan itsetunnoltaan niin paljon vahvempia, ettei heidän ole tarvinnut sitä pönkittääkseen mennä mihinkään herrakansan kouluun? "
Enpä ole tullut miettineeksi asiaa koskaan tuolta kannalta. Pääsääntöisestihän ihmiset opiskelevat saavuttaakseen mieleisensä työn ja ansiotason, eivät itsetuntonsa vuoksi. Mutta mielenkiintoista, että toit tällaisenkin näkökulman esiin.
"Jos sinullakin olisi parempi itsetunto, ei sinun olisi tarvinnut mennä korkeakouluun tai mensan testeihin... "
Itsetunnosta en osaa sanoa, pidän omaani kyllä aivan riittävänä, mutta jos en olisi mennyt korkeakouluun, en olisi päässyt nykyiseen työhöni, ja ansiotasoni saattaisi olla huomattavasti nykyistä matalampi. Silloin minulla ei olisi ehkä varaa näin hienoon asuntoon, autoon ja makeaan elämään. Ilman Mensaan liittymistä puolestaan olisin menettänyt monta hauskaa kokoontumista, retkeä ja illallistapahtumaa, sekä jäänyt tyystin paitsi mielenkiintoista keskusteluista monipuolisten ja lahjakkaiden ihmisten kanssa.
"Jos olet sitä mieltä, että yliopistojen opiskelijat eivät keskimäärin ole alempia koulutussektoreita käyviä älykkäämpiä, niin rauhoita toki mieltäsi tällaisella ajatuksella kaikin mokomin."
Itse näytät huijaavan itseäsi päinvastaisella ajatuksella, mutta jos sinulla on heikko itsetunto niin siitä vaan.
Ja edelleen, mistä lähtien esim. AMK on muka "alempi koulutussektori" kuin yliopisto?Silloinhan esim. kirkonkylän ala-aste olisi alempi kuin sivukylän ala-aste.Mutta eipä ole em. kouluissa väittelyä siitä kumpi ala-aste on ylempi tasoltaan.Olet näköjään ala-aste-ikäisiäkin kehittymättömämpi henkisiltä ominaisuuksiltasi.Annatpa hyvän kuvan yliopistolaisista osaltasi!
"Aloitin ensimmäisen AMK-vuoden jälkeen opiskelun myös yliopistossa, koska taso AMK:ssa oli melko heikko."
Tietääkseni AMK:ssa on ainakin tekniikan koulutusohjelmassa 12 tuntisia päiviä itse oppitunneilla ja siihen vielä "kotitehtävät" päälle.Joten yliopistotutkinnon täytyy olla vielä paljon helpompi tasoltaan kuin yleensä kuvitellaankaan.Enkä kyllä edes usko, että olisit molemmat tutkinnot yhtä aikaa suorittanut, sillä sinulle ei olisi jäänyt oikeastaan yhtään tuntia yliopiston tentteihin ja luentoihin.Tyhmyyttäsi jäit kiinni valheesta, sinulla on korkeintaan toinen noista tutkinnoista!! Ja mikä ihmeen motiivi sinulla oli käydä loput 3-4 vuotta AMK:ta, jos pidit sitä kerran kehnona oppilaitoksena????!!
"Tietääkseni AMK:ssa on ainakin tekniikan koulutusohjelmassa 12 tuntisia päiviä itse oppitunneilla ja siihen vielä "kotitehtävät" päälle."
Tietosi on väärä. Nokkela kaveri suorittaa tuollaiset insinööriopinnot leikiten vasemmalla kädellä.
"Ja mikä ihmeen motiivi sinulla oli käydä loput 3-4 vuotta AMK:ta, jos pidit sitä kerran kehnona oppilaitoksena????!! "
Opiskelin insinöörilinjalla tietoliikenne- ja yliopistossa ohjelmistotekniikkaa. Asiaan ei valitettavasti liity sen suurempaa mystiikkaa, kuin toisiaan tukevat opintoalat samalla paikkakunnalla. Montako kertaa vielä tämä pitää tulla keskellä yötä tänne sinulle kertomaan, etkö ymmärrä lukemaasi?
"Ja edelleen, mistä lähtien esim. AMK on muka "alempi koulutussektori" kuin yliopisto?Silloinhan esim. kirkonkylän ala-aste olisi alempi kuin sivukylän ala-aste.Mutta eipä ole em. kouluissa väittelyä siitä kumpi ala-aste on ylempi tasoltaan."
Lukio ja ammattikoulu tarjoavat molemmat ns. toisen asteen koulutusta. Kolmannen, eli korkea-asteen koulutusta tarjoavat Suomessa ammattikorkeakoulut sekä yliopistot. Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa AMK- tutkinnon, joka on rinnastettavissa ns. alempaan korkeakoulutukintoon. Yliopistoissa voi suorittaa alempia, sekä ns. ylempiä korkeakoulututkintoja, joita ovat esimerkiksi maisterin tutkinnot. Korkein kansainvälisesti tunnustettava oppiarvo on tohtori. Tohtorin tutkinnon, sekä Suomessa ja esim. eräissä anglosaksimaissa myös ns. lisensiaatin tutkinnon, voi suorittaa yliopistoissa. Montako kertaa tämä pitää tulla keskellä yötä tänne sinulle kertomaan, etkö ymmärrä lukemaasi?
"Tyhmyyttäsi jäit kiinni valheesta, sinulla on korkeintaan toinen noista tutkinnoista!! "
No pahus, pakko myöntää! Mutta tällaista mokaa ei kyllä taatusti olisi päässyt tapahtumaan, jos olisin oikeasti jaksanut käydä Korkeakoulun!
"Opiskelin insinöörilinjalla tietoliikenne- ja yliopistossa ohjelmistotekniikkaa. Asiaan ei valitettavasti liity sen suurempaa mystiikkaa, kuin toisiaan tukevat opintoalat samalla paikkakunnalla. Montako kertaa vielä tämä pitää tulla keskellä yötä tänne sinulle kertomaan, etkö ymmärrä lukemaasi?"
Toistetaan vielä kerran idiootille!!
Mikä motiivi käydä hyödytöntä ja kehnoa koulua??!! Et ole sanonut siihen yhtäkään syytä, selittelet vain jotain ääliömäistä "ei suurempaa mystiikkaa"!!
Mutta enää en aio tuhlata aikaani moiseen narsistiseen valehtelevaan idioottiin, joten ei kannata saivarrella!!
Luin viestiketjun läpi, ja kyllä siitä ainakin minulle kävi ihan hyvin selväksi että syynä amk:n suorittamiseen oli yliopisto-opintoja tukeva toinen pääaine. Pidän itsekin amk:ta hieman "leikkikouluna" opiskelijoiden tasosta johtuen, mutta silti opiskelen siellä sosiaalialaa. Yliopistossa opiskelen valtiotiedettä.
Tuo kun sanoit ajan tuhlaamisesta, niin mietin, eikö kello neljältä lauantaiyönä ole mitään parempaa tekemistä kuin messuta jostain koulutusasioista...No, kukin tavallaan :)
Ei pidä uskoa kaikkea mitä sosialistidemarit haluavat meille uskotella. Todellisuudessa amk ON alempitasoinen koulutussektori. Ei paskasta saa kultaa vaikka sitä kullaksi kutsuttaisiinkin. Asia on helppo havaita keskustelemalla amk-opiskelijoiden kanssa. Keskimäärin taso ei nimittäin päätä huimaa.
"Asia on helppo havaita keskustelemalla amk-opiskelijoiden kanssa"
Yleistämään ei toki pidä ryhtyä, mutta tämä viestiketju on hyvä esimerkki aiheesta. Tosin epäilen, että kirjoittaja (siis nuo 3-4 eri nimimerkkiä) ei oikeasti ole amk-opiskelija, vaan yliprovosoitunut lukiopoika.
"Näin on, hakeuduin yliopistoon, koska opetuksen ja opiskelijoiden taso AMK:ssa oli niin kehnoa, että minua melkeinpä hävetti opiskella siellä."
No niin, myönsit todellisen motiivisi. Edelleen kyllä ihmetyttää miksi tuollaisen "älyn jättiläisenä" ylipäänsä hakeuduit ammattikorkeaan etkä suoraan yliopistoon, joka juttujesi mukaan on se älykkäiden ihmisten kehto.
"Lisäksi yliopistolla oli paljon kauniimpia ja fiksumpia naisia, aivan toista kuin tekun hieman himmeämmin lyhdyin varustetut daamit."
Jahas. Tällaiset sovinistiset letkautukset sopivatkin hyvin sen perinteisen stereotyyppisen insinöörijullikan suuhun, eivät sitten oikein minnekään muualle.
"http://www.microedu.com/gmattest/gmat_mba.htm"
Selitähän vielä miten ko. linkki liittyy Suomen korkeakoulujärjestelmään ja korkeakoulujen valintaprosesseihin? Ko. linkki käsittelee MBA -opintoihin hakeutuneiden GMAT pisteitä eri jenkkiyliopistoissa, ei liity Suomeen niin mitenkään.
"...evääsi keskusteluun ovat mielestäni hieman turhan kevyet. Sivityssanojen viljelykään ei tässä sinua auta, etenkin kun käytät niitä väärissä asiayhteyksissä."
Jaa-a, eihän sinua kukaan pakota minun kanssani keskustelemaan, joten ole sitten vastaamatta jos et koe minua vaivan arvoiseksi keskustelukumppaniksi.
Sivistyssanojen merkityksestä ja käytöstä voidaan jatkaa keskustelua vaikka sen jälkeen kun sinä olet tutustunut esim. tähän linkkiin: http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/siv/
Ohessa ko. sanakirjasta lainattuna merkitykset käyttämilleni sivistyssanoille:
Paatos: mahtipontisuus, julistavuus, intomieli, vahva tunneväritteisyys
Konnotaatio: sanan tai ilmaisun luoma mielle(yhtymä), oheismerkitys Vrt. denotaatio. Esimerkiksi sanan "ruusu" denotaatio on eräs kasvilaji (tai -ryhmä), mutta siihen liittyy monenlaisia konnotaatioita kuten mielleyhtymä ruususta rakkautta kuvaamassa, ruusujen antamisesta onnittelutarkoituksessa tai piikistä, joka piilee kauneimmankin ruusun alla. Konnotaatiot voivat eri ihmisille ja eri tilanteissa olla hyvin erilaisia.
Muuten, kun tuolla toisessa viestissä epäilet minua lukiolaiseksi, niin saathan epäillä. Ehkäpä minä olen lukiolainen jolla on 160 äo, tai ehkä ammattikoululainen tai kenties jo tohtoriksi väitellyt tai sitten amk-opiskelija... ehkä olen jollakin tavalla tätä kaikkea tai en mitään niistä - tiedä häntä.
Suurin ongelmasi tässä keskustelussa lienee se, ettet mouhoamiseltasi jaksa keskittyä saamiesi vastausten sisältöön.
Mainitsemani linkki liittyy MBA- koulutuksiin valittujen opsikelijoiden keskiarvosanaa GMAT- testistä. Perinteisesti tätä käytetään mittarina kuvaamaan opiskelijoiden tasoa. Jos et ymmärrä edellä tekemääni vertausta Stanfordin ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulun Mäntän yksikön opiskelijoiden välillä, jos myös jälkimmäiset vastaavalla tavalla arvioitaisiin, olet mielestäni hieman tyhmä.
"Jaa-a, eihän sinua kukaan pakota minun kanssani keskustelemaan, joten ole sitten vastaamatta jos et koe minua vaivan arvoiseksi keskustelukumppaniksi."
Keskustelen mielelläni myös kevyemmillä eväillä varustettujen kanssa, en ole sillä lailla rasistinen.
"Muuten, kun tuolla toisessa viestissä epäilet minua lukiolaiseksi, niin saathan epäillä. Ehkäpä minä olen lukiolainen jolla on 160 äo, tai ehkä ammattikoululainen tai kenties jo tohtoriksi väitellyt tai sitten amk-opiskelija... ehkä olen jollakin tavalla tätä kaikkea tai en mitään niistä - tiedä häntä. "
Niin, se on jännittävä tosiaan tämä Internet, kun täällä voi tosiaan esiintyä ihan vaikka muuna kuin oikeasti onkaan. Huisaa. Minäkin olen 15-vuotias tyttö Pieksämäeltä. Vai olenko?
"Mainitsemani linkki liittyy MBA- koulutuksiin valittujen opsikelijoiden keskiarvosanaa GMAT- testistä. Perinteisesti tätä käytetään mittarina kuvaamaan opiskelijoiden tasoa. Jos et ymmärrä edellä tekemääni vertausta Stanfordin ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulun Mäntän yksikön opiskelijoiden välillä, jos myös jälkimmäiset vastaavalla tavalla arvioitaisiin, olet mielestäni hieman tyhmä."
Niin niin, käytetään testaamaan MBA -opintoihin hakeutuvia - JENKEISSÄ. Ei se kerro yhtään mitään Suomen korkeakoulujärjestelmästä tai opiskelijoiden tasosta Suomalaisissa korkeakouluissa - ei ennen kuin niitä vertauksesi Mänttäläisiä testattaisiin ko. testillä, mutta kun ei testata. Ei sinun esimerkkisi kerro mistään muusta kuin SINUN omista mielleyhtymistäsi - voit tietty esittää hypoteesin (kts. siitä sivistyssanakirjasta), että Mänttäläiset asettuvat alemmaksi listalla kuin Stanfordilaiset ja sitten testata hypoteesiasi ja sen jälkeen tulla uudelleen esittelemään tänne noita väitteitä.
Ja otathan huomioon myös sen, että GMAT -testiin osallistuvat ovat yleensä jo suorittaneet alemman kk.tutkinnon jossakin oppiaineessa, joten siinä suhteesa ko. hakijoilla on jo valmista tietopohjaa tuohon testiin sekä lisäksi opiskelutaitoja, jotka auttavat testiin valmistumisessa.
Toivottavasti sinä nyt ymmärtäisit nämä seikat - pitäisi kyllä sillä 152 äo:lla ja amk ja vielä lisäksi yo-sivistyksellä varustettuna kai jo hiljalleen ymmärtää.
- Suurin ongelmasi tässä keskustelussa lienee se, ettet mouhoamiseltasi jaksa keskittyä saamiesi vastausten sisältöön.
- Esimerkit ovat tasoltaan lähellä toisiaan, mutta jos vastaavalle asteikolle asetettaisiin esimerkiksi Standord ja vaikkapa Pirkanmaan ammattikorkeakoulun Mäntän yksikkö, oletatko että jälkimmäinen saisi korkeamman reittauksen? Uskallan epäillä.
- Olet mielestäni hieman tyhmä.
"ettet mouhoamiseltasi jaksa keskittyä saamiesi vastausten sisältöön."
Pata kattilaa soimaa, sano. Niin, eipä sinultakaan paljon vastineita tule minun kommenteilleni (kts. sivistyssanakirja: kommentti) ja niiden sisältöihin.
"Esimerkit ovat tasoltaan lähellä toisiaan, mutta jos vastaavalle asteikolle asetettaisiin esimerkiksi Standord ja vaikkapa Pirkanmaan ammattikorkeakoulun Mäntän yksikkö, oletatko että jälkimmäinen saisi korkeamman reittauksen? Uskallan epäillä."
Saat toki epäillä. Minusta taas esimerkkisi on perusteiltaan epäilyttävä (kts. myös edellinen viestini uudelleen).
"Olet mielestäni hieman tyhmä."
Sentään vain hieman. Eli kehitykseni on kuitenkin mahdollista - niinkö? Olen optimisti (kts. sivistyssanakirja: optimismi).
Tässä viestiketjussa esittämäsi mouhoaminen ei muutu yhtään viisaammaksi, vaikka ns. pönkittäisit egoasi herrakansan korkeakoulun nettisivuilta löytämilläsi sanoilla. Olen pahoillani.
Näytä minulle edes yksi järkevä ja perusteltu kommenttisi, johon en ole perusteltua vastinetta antanut, niin vastineeksi näytän sinulle viisi omaani.
On turhaa hölistä hypoteesien todistamisesta asiassa, jonka jokainen voi maailaisjärjellä todeta. Jokainen tietää, että Stanfordissa opiskelee, esimerkiksi GMAT-tyyppisellä testillä mitattuna, keskimäärin älykkämipiä ihmisiä, kuin Mäntän ammattikorkeakoulussa. Eikö niin?
Muu kommetointisi GMAT-testien vertailukelpoisuudesta tms. oli varsinaiseen ydinkysymykseen millään lailla liittymätöntä jauhantaa.
"pönkittäisit egoasi herrakansan korkeakoulun nettisivuilta löytämilläsi sanoilla."
Mikähän tämä "herrakansan korkeakoulu" oikein on? Mitähän sinä nyt yrität tuolla oikein sanoa. Kerro minulle mistä nettisivusta puhut - anna linkki, kiitos.
"Näytä minulle edes yksi järkevä ja perusteltu kommenttisi, johon en ole perusteltua vastinetta antanut, niin vastineeksi näytän sinulle viisi omaani."
=> "Ja otathan huomioon myös sen, että GMAT -testiin osallistuvat ovat yleensä jo suorittaneet alemman kk.tutkinnon jossakin oppiaineessa, joten siinä suhteesa ko. hakijoilla on jo valmista tietopohjaa tuohon testiin sekä lisäksi opiskelutaitoja, jotka auttavat testiin valmistumisessa."
---
"On turhaa hölistä hypoteesien todistamisesta asiassa, jonka jokainen voi maailaisjärjellä todeta. Jokainen tietää, että Stanfordissa opiskelee, esimerkiksi GMAT-tyyppisellä testillä mitattuna, keskimäärin älykkämipiä ihmisiä, kuin Mäntän ammattikorkeakoulussa. Eikö niin?"
No ei muuten jokainen tiedä - eikä varsinkaan tieteellisen tiedon merkityksessä, toisin sanoen perustellun tiedon merkityksessä. Arki"tieto" tai "maalaisjärki" on sitten asia erikseen - siinä on kyse tieteellisen tiedon näkökulmasta katsottuna luulosta. Sinä voit esitellä täällä luulojasi ihan vapaasti, mutta älä intä, että kyseessä olisi varma tieto kun niin ei yksinkertaisesti ole.
Se millainen äo -taso kummankin opinahjon opiskelijoilla keskimäärin on selviää vain sillä, että mitataan molempien opinahjojen opiskelijoiden äo:t samoilla testeillä. Ja GMAT testi ei kai ole yksiselitteisesti mikään äo-testi, vai onko? (Tätä en nyt oikeasti tiedä, joten ehkä voinet valottaa asiaa, kun Mensan jäsenenä sinun kai pitäisi näistä tietää.)
"Muu kommetointisi GMAT-testien vertailukelpoisuudesta tms. oli varsinaiseen ydinkysymykseen millään lailla liittymätöntä jauhantaa."
Perustele. Miksi kommenttini ei liittynyt asiaan?
=> "Ja otathan huomioon myös sen, että GMAT -testiin osallistuvat ovat yleensä jo suorittaneet alemman kk.tutkinnon jossakin oppiaineessa, joten siinä suhteesa ko. hakijoilla on jo valmista tietopohjaa tuohon testiin sekä lisäksi opiskelutaitoja, jotka auttavat testiin valmistumisessa."
Vrt.
"Muu kommetointisi GMAT-testien vertailukelpoisuudesta tms. oli varsinaiseen ydinkysymykseen millään lailla liittymätöntä jauhantaa."
Lue: Perustelusi ei liity esimerkkiini millään tavalla
=> "Ja otathan huomioon myös sen, että GMAT -testiin osallistuvat ovat yleensä jo suorittaneet alemman kk.tutkinnon jossakin oppiaineessa, joten siinä suhteesa ko. hakijoilla on jo valmista tietopohjaa tuohon testiin sekä lisäksi opiskelutaitoja, jotka auttavat testiin valmistumisessa."
Vrt.
"Muu kommetointisi GMAT-testien vertailukelpoisuudesta tms. oli varsinaiseen ydinkysymykseen millään lailla liittymätöntä jauhantaa."
Lue: Perustelusi ei liity esimerkkiini millään tavalla
Väitteeni: Yliopistot sijoittuvat koulutusjärjestelmässä hierarkkisesti korkeammalle, luin AMK:t
Perustelu: Yliopistoissa voi suorittaa alemman lisäksi ylemmän korkeakoulututkinnon, sekä lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot
Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa vain alempaan korkeakoulutukintoon rinnastettavan AMK-tutkinnon
Väitteeni: Kun älykkyyden mittarina käytetään erilaisia yleisesti tunnustettuja mittausmenetelmiä, erilaisilla yleisesti tunnustetuilla arviointikriteeristöillä tasokkaammiksi luokitelluissa kouluissa opiskelee keskimäärin
älykkäämpiä opiskelijoita.
Perustelu: Asiasta löytyy lukuisia, yleisten tieteellisten periaatteiden mukaan toteutettuja ja tunnustettuja tutkimuksia.
Asian voi päätellä myös aivan arkijärjellä.
Väitteesi: epäilenkin että on käynyt niin, että et ole suoraan ensi hakemalla, etkä ehkä toisellakaan yrittämällä, päässyt yliopistoon vaan olet sitten käynyt amk:n. Tämä siis siitä huolimatta, että kuulut väittämäsi mukaan siihen 2%:n, jotka edustavat loogismatemaattisen ja kielelliskäsitteellisen ajattelun (~ käsitys älykkyydestä länsimaissa) "parhaimmistöoa".
Vastaukseni: Epäilysi on väärä.
Väitteesi: Joka tapauksessa, jotain olet kokenut olevasi amk-tutkinnon jälkeen vailla ja hakeutunut yliopistoon.
Vastaukseni: Olet oikeassa. AMK ei kaikilta osin vastannut käsitystäni laadukkaasta opiskelusta. Keskeisin ongelma oli kehno opiskelija-aines. Osasyynä myös minun makuuni keskimäärin liian rumat naisopiskelijat
=> "Ja otathan huomioon myös sen, että GMAT -testiin osallistuvat ovat yleensä jo suorittaneet alemman kk.tutkinnon jossakin oppiaineessa, joten siinä suhteesa ko. hakijoilla on jo valmista tietopohjaa tuohon testiin sekä lisäksi opiskelutaitoja, jotka auttavat testiin valmistumisessa. Perustele. Miksi kommenttini ei liittynyt asiaan? "
Siksi, kun esimerkissäni ei ole luonnollisestikaan kyse siitä, että Mäntässä oikasti opiskelevat tulisi tämän asian selvittämiseksi oikeasti testata kyseisellä testillä. Esiemerkkini oli vertauskuvallinen, mutta jos liian vaikeasti ymmärrettävissä niin selvennetään:
Jos yhtä paljon edeltäviä opintoja suorittaneet, suunnilleen samaan ikäluokkaan kuuluvat henkilöt testattaisiin GMAT- tai muun vastaavan älykkyystestin avulla, korkeatasoisemmassa koulussa opiskelevat osoittautuisivat erittäin suurella todennäköisyydellä älykkäämmiksi.
"Lue: Perustelusi ei liity esimerkkiini millään tavalla"
Lue: esimerkkisi ei ota ko. asiaa huomioon millään tavalla ja on jo siksikin pelkkää tuubaa (tätä ei et löydä sivistyssanakirjasta) ja huuhaata.
Voisihan sitä heittää tähän ihan huvikseen vastaavan esimerkin: verrataan Suomen eri kauppakorkeakoulujen ja yliopistojen kauppatieteellisten tiedekuntien yhteisvalinnan sisäänpääsyyn vaadittavia pisteitä (pääsykoe on suht.standardi, vaikka ei nyt vastaavanlaisesti standadoitu kuin GMAT), ja sitten vaikkapa nyt Alabaman Monroevillestä Southern Community Collegen (täällä näin: http://www.ascc.edu/) opiskelijat tekisivät myös ko. testin, jonka jälkeen sitten pistettäisiin Alabaman oppilaitos vertailuun Suomalaisten kanssa. No mitä olet tästä mieltä. No varmaan olet sitä mieltä, että tuo on täyttä jaskaa. No sitä mieltä olen minäkin sinun esimerkistäsi.
"No ei muuten jokainen tiedä - eikä varsinkaan tieteellisen tiedon merkityksessä, toisin sanoen perustellun tiedon merkityksessä. Arki"tieto" tai "maalaisjärki" on sitten asia erikseen - siinä on kyse tieteellisen tiedon näkökulmasta katsottuna luulosta. Sinä voit esitellä täällä luulojasi ihan vapaasti, mutta älä intä, että kyseessä olisi varma tieto kun niin ei yksinkertaisesti ole. "
Sinähän pidit niistä vanhoista sanonnoista? Tässä yksi: Älä opeta isääsi naimaan.
Ymmärtänet, että koska esimerkkisi oli vertauskuvallinen, kuten itse selvität, sillä ei ole yhtään mitään tekemistä todellisuuden kanssa - kenties vain sinun omassa todellisuudessasi se saattaa olla totta.
"Jos yhtä paljon edeltäviä opintoja suorittaneet, suunnilleen samaan ikäluokkaan kuuluvat henkilöt testattaisiin GMAT- tai muun vastaavan älykkyystestin avulla, korkeatasoisemmassa koulussa opiskelevat osoittautuisivat erittäin suurella todennäköisyydellä älykkäämmiksi."
Näköjään minunkin pitää alkaa toistamaan jo aiemmin kirjoittamina asioita =>
Mietihän tätä: jos tietyllä alueella on paljon lintuja ja suuri syntyvyys ei voi vetää johtopäätöstä, että lintujen suuri määrä on syntyvyyden syy. Siitä että älykkyys ja tietyt yhteiskunnalliset ilmiöt korreloivat keskenään, ei voi tehdä johtopäätöksiä niiden välisestä suhteesta.
"Näköjään minunkin pitää alkaa toistamaan jo aiemmin kirjoittamina asioita "
Hauska kuulla, tosin itse olen joutunut tekemään sitä jo aivan viestiketjun alusta alkaen.
Vertauskuvallisuus ei kai millään lailla ole vastakohta sille, että asialla olisi tekemistä todellisuuden kanssa?
Otetaan esimerkki lähempää: Helsingin Sanomissa on joka kevät artikkeli eri lukioiden sisäänpääsyrajoista vs. ylopiilaskirjoitusten tuloksista. Vastaavaa vertailua tehdään usein myös siitä, miten eri lukioista sijoitutaan eri jatkokoulutuspaikkoihin. Viitaako näiden tutkimusten tuloksissa jokin mielestäsi siihen, että tasokkaammissa kouluissa ei tilastollisesti olisi lahjakkaampia opiskelijoita?
odotan vastaperusteluja jatkaaksemme aiheesta
1. Jokaiselle miehelle on nainen ja jokaiselle naiselle on mies joka on häntä älykkäämpi eli suurissa numeroissa ei ole eroja
2. Sivistys on seurausta syystä (koulutus) ja koulutus on pitkälti seurausta syystä ( älykkyys). Eli on eroja, ei vaan sivistyksessä vaan myös älykkyydessä.
3. Kun evoluutio on tehnyt ulkonäöstä erilaisen on todistustaakka sen puolella joka väittää ettei älykkyydestä. Asis on todistettu toisin päin. Kun eri suvuillakin joiden yhteinen esi-isä on hyvin paljon lähempänä onn suuria eroja niin toki myös roduilla. Kreikkalaiset tekivät korkeaa matematiikkaa ja tähtitiedettä tuhansia vuosia sitten. Afrikkalaiset eivät olleet kehittäneet edes pronssia ( yhdistäneet mitään kahta asiaa toisiinsa) ennen kun se heille opetettiin. Afrikkalaiset vanhin rotu joten heillä olisi ollut eniten aikaa.
Mitä järkeä on kysellä älykkyyden perään, kun älykkyyttä ei ole onnistuttu määrittelemään? Pääministeri Vanhasen isä on vakuuttunut eri kansojen älykkyyseroista, mutta suomalaiset nuoret, erityisesti tytöt ovat kunnostautuneet niin lukemisen, matematiikan, ongelmanratkaisukyvyn kuin luonnontieteidenkin saralla ja ovat maailman huippuluokkaa, vaikka tulos ei aivan sovikaan vanhasmaiseen sapluuna-ajatteluun.
Mies on älykkäämpi, jos sillä ymmärretään matemaattis-loogisia saavutuksia, mutta älytön, jos ajatellaan vaistomaisia imeväisikäisen äännähdysten tulkintoja.
Älykästä on tilanteeseen nähden (itselle) mielekäs käyttäytyminen sanon minä, joka olen biologialtani nainen, mutta mieleltäni ihminen.
Kyllä älykkyys on pystytty määrittelemään. Ei tietenkään vedenpitävästi, mutta kuitenkin siten että sen osa-alueita voidaan yhteismitallisesti mitata kulttuuri-, sosiaali- tms. eroista riippumatta.
Vanhanen ei ole ottanut kantaa sukupuoltenvälisiin älykkyyseroihin, vaan rotujenvälisiin.
1. ei
2. yleensä on
3. ei
1. Onko mies älykkäämpi kuin nainen?
Ei ole. Tutkimusten perusteella miesten ja naisten keskimääräiset älykkyysosamäärät ei eroa toisistaan, mutta sen sijaan eroja löytyy älykkyyden rakenteissa. Esim. se ei pidä paikkaansa, että miehet osaavat huomattavasti paremmin matematiikkaa. Naiset ovat miehiä parempia tietynlaisissa matemaattisissa tehtävissä ja miehet taas toisenlaisissa.
Nämä tiedot löytyy oikeastaan mistä tahansa älykkyyttä käsittelevästä kirjallisuudesta.
2. Onko teoreettisesti koulutettu älykkäämpi kuin käytännön töihin koulutettu?
Ei välttämättä. Mutta se on totta, että todennäköisesti yliopistoista löytyy älykkyysosamäärältään fiksumpia ihmisiä kuin vaikkapa ammattikoulusta. Sen sijaan en todellakaan tekisi eroa amk-inssin ja DI:n välillä.
3. Onko vaaleaihoinen älykkäämpi kuin tummaihoinen?
Ei. Adoptiotutkimusten avulla on selvitetty, että tummaihoiset ovat aivan yhtä älykkäitä kuin vaaleaihoiset. Perimältään nero ei tule sellaiseksi, jos elää hyvin alkeellisissa olosuhteissa.
Nämä itseään "yliopisto-opiskelijaksi" kutsuvat ovat ainakin tässä forumissa todella itseriittoisia. Pätemällä ja toisia mollaamalla ei todellakaan anna hyvää kuvaa itsestään tai muista yo-opiskelijoista. Surullista, miten huono itsetunto ihmisillä on. Toivottavasti en tutustu teihin hieman mielipuolilta vaikuttaviin "yliopisto-opiskelijoihin" vahingossakaan.
1.No ehkä teoriassa miehillä ja naisilla on kapasiteettia samaan mutta kuitenkin tosielämässä miehet löytyvät kovapalkkaisimmista duuneista ja organisaatioiden johdosta. Joihinkin tutkimuksiin vetoaminen on aika tyhjänpäiväistä hhyminää kun katsomalla ympärilleen huomaa miten asiat on.
2.Varmasti hyvä inssi on lähellä huonoimpia Dippoja mutta haloo, hyvä dippa on valovuosia inssejä edellä. Ja sehän näkyy palkassakin=)
3. Taas näitä höpöhöpötutkimuksia. Ei tummat oo fiksuja. Jos ne ois niin minkä takia ne on ottanut kakkoseen valkoisilta viimeiset 400 vuotta? Siis oikeesti, maailmassa ei yhtään mustien supervaltaa, suuyritystä tai mitään. USAssakin ne on pohjalla. Vertaa esim USAn juutalaisiin, ja heidän vaikutusvaltaansa.
Vittu säkin oot tyhmä
Asioita, joista kuuluu hymistä, ja tavan vuoksi hyväksyvästi ja kritiikittä nyökkäillä päätä, asiaa sen enempää pohtimatta:
- kaikki ihmiset ovat saman arvoisia
- rotujen ja sukupuolten välillä ei ole eroja
- kaikille kuuluu oikeus riittävään toimeentuloon
- USA on paha
- jokainen meistä on tärkeä
- jokaiselle pitää tarjota mahdollisuus
- sisäinen kauneus on tärkeintä
- koolla ei ole väliä
Kommunismin perusajatus oli "jokaiselta hänen kykyjensä mukaan, jokaiselle hänen työnsä mukaan". Lukemalla lause huolellisesti ja ajatuksen kanssa, siinä piilee hieno ajatus.
"Sen sijaan en todellakaan tekisi eroa amk-inssin ja DI:n välillä"
Perustelut unohtuivat.
"Adoptiotutkimusten avulla on selvitetty"
Kylläkai, lähdeviite unohtui.
Lukekaa hyvät kirjoittajat... ja VIISASTUKAA:
http://www.tiede.fi/arkisto/tulosta.asp?id=415
1. Ei
2. On
3. On
Perustelut
2. Äly hioutuu teoriaopiskelun myötä. Älykkäillä on taipumusta hakeutua teoreettispainotteiselle alalle. Eri asia on, mikä on älyn merkitys, onko se tärkeä tai tärkein arvona. Korkea älykkyys voi olla myös huono asia. Heillä on usein ihmissuhteet karilla eikä älykkyys takaa mielenterveyttä, päinvastoin ongelmia on vielä enemmän. Älyn korostaminen kertonee jostain vielä vakavammasta.
3. Edelleen.. mitä väliä sillä on? Suurin osa ihmisistä ei pidä älykkyyttä (tarkoitamme kai teoreettisuutta) tärkeimpänä ominaisuutena. Siksipä ei-länsimaissa painotetaan muita arvoja ja käytännön osaamista. Niin, ja ravitsemustaso, kannustus ym. vaikuttavat olennaisesti älykkyyteen. Älykäs = valkoinen mies? Meidän tieteenfilosofiamme on valkoisen miehen kehittelemä. Siltä pohjalta myös määritelmä älykkyydestä, tositieteestä, rationalisuudesta jne. Katsokaapa mitkä tulokset sillä on maailman tilanteeseen. Tosi älykkyyttäkö? Onko se edistänyt onnellisuutta? Kenen tarpeisiin tiede on kehitelty? Vai kannattaisikohan älyn rinnalla suvaita muitakin henkisiä ominaisuuksia?
Pelkkä älykkyyden tai rationaalisuuden korostaminen on tyhmää. Se vinouttaa persoonan kehitystä ja sivuuttaa muut tärkeät ominaisuudet. Se on filosofia, jopa politiikkaa, vallankäytön väline.