Heipsan!
Täällä kirjoittelee loppukesästä äidiksi tuleva. Raskaus on ollut kaikkea muuta kuin helppo eikä raskaushehkusta ole tietoakaan. Ensimmäisiä kuukausia dominoi hirveä pahoinvointi, jota seurasi kovat iskias-kivut ettei pystynyt kävelemään kunnolla. Rv 20 jälkeen alkoi kivuliaat supistukset. Sairaslomalla on tullut oltua ja vihdoin näiden oireiden helpotettua löytyi keuhkoveritulppa. Loppu aika meneekin sairaslomalla.. Onko muite kohtalontovereita joilla ollut vaikeaa?
Täällä kirjoittelee loppukesästä äidiksi tuleva. Raskaus on ollut kaikkea muuta kuin helppo eikä raskaushehkusta ole tietoakaan. Ensimmäisiä kuukausia dominoi hirveä pahoinvointi, jota seurasi kovat iskias-kivut ettei pystynyt kävelemään kunnolla. Rv 20 jälkeen alkoi kivuliaat supistukset. Sairaslomalla on tullut oltua ja vihdoin näiden oireiden helpotettua löytyi keuhkoveritulppa. Loppu aika meneekin sairaslomalla.. Onko muite kohtalontovereita joilla ollut vaikeaa?
Vastaukset 6
Vanhimmat
onpa kurjaa, itsellä ollut niin helppo että. ei pahoinvointia ei kipuja, ei mielialan vaihteluita... 10 4
mulla ei ollut mitään noin vakavaa kuin keuhkoveritulppa, mutta kaikkea muuta kyllä. oli kanssa pahaa pahoinvointia, joka kesti rv 19 asti. Kamala kuvotus jatkui raskauden loppuun asti. Liitoskivut alkoivat vaivata n. rv 25 ja niiden takia jouduin lopulta jäämään sairauslomalle rv 34, kun en pystynyt enää kulkemaan julkisilla työpaikalle, kun kaikki liikkuminen sattui niin paljon (btw liitoksivut jatkuivat siihen asti kun vauva oli 10kk, enkä uskalla edes ajatella, millaisiksi ne yltyvät seuraavassa raskaudessa :/ ). lisäksi mua vaivasi ihan hurja väsymys: nukuin 10h yössä, mutta silti oli pakko nukkua 1h päikkärit ja yöunille nukahdin joka ilta väkisin viim klo 20:30. loppuhuipennuksena lapsi oli vielä perätilassa ja siitä seurasi kaikkea draamaa, josta en ala nyt kirjoittamaan. ei ollut todellakaan ihanaa olla raskaana. kaveri just hehkutti, miten hän voisi olla koko ajan raskaana, kun olo oli niin hyvä, mutta minä kyllä haluaisin lisää lapsia, mutta ekasta raskaudesta jäi niin huono muisto, että itse raskautta en kyllä enää odota kovinkaan positiivisesti.
unohdin mainita järkyttävän turvotuksen: sormukset ei mahtuneet enää rv 20 jälkeen sormiin ja nestettä kertyi lopulta n. 15kg kehoon. ne lähti kyllä 2 viikon aikana synnytyksen jälkeen, mutta olin niin turvonnut, että ihan hävetti, kun kaikki luuli, että söin julmetusti, vaikka oikeasti ruoka eikä varsinkaan herkut maistuneet.
Vaikeaaoli: Mä niin samaistun tohon turvotuspaskaan. Mulle lääkärit, hoitajat ja kaikki valittaa mun turvonneesta olomuodosta. Viimeksi lekuri tiuski, "mitä syöt, kun olet noin paisunut, liikaa tullut painoa". 30 kiloa tullut raskauden aikana. Liikun ja syön niin kuin ennen raskautta, jolloin olin ihannepainossa, mutta nää turvotukset. Paino saattaa vaihdella jopa 4 kiloa viikoittain, riippuen olenko muistanut juoda tarpeeksi, syödä vähäsuolaista ja vetää ananasta :(. Kaikki luulee mun syövän julmetusti, entisenä kilpaurheilijana uskallan väittää syöväni 1500-1800 kcal päivässä enkä herkuttele yhtään (enkä edes valehtele) joten ei voi mitään. Mun keho vain toimii nyt näin. Onneksi tämä raskaus on kohta ohi. Jalat on jo turvotuksista kamalan kipeät, samoin kädet. Toista kertaa en aio raskautua, tää on fyysisesti ollut kamalaa.
Nyt on ihan pakko pikkuisen kommentoida tuota viimeistä lausettasi, joka on aivan kuin omasta suustani reilut 3-vuotta sitte ja näinhän se kuului: "Toista kertaa en aio raskautua, tää on fyysisesti ollut kamalaa".
Onneksi kaikki raskaudet eivät ole samanlaisia, vaan jokainen on omanlaisensa. Olen nyt omakohtaisesti saanut huomata sen olessani toista kertaa (jota ei siis pitänyt koskaan tulla) raskaana.
Tää toinen raskaus ja odotus on ollut tosi helppoa siihen ekaan nähden... Siis ainakin tähän asti ja nyt viikkoja kasassa 35. Turvotusta on toki jonkin verran ja sormukset ei ole sopineet mullakaan sormiin enää raskauden puolenvälin jälkeen, mutta eipä mitään muuta ole juuri ollutkaan. Ei sitä kamalaa kuvotusta ja oksentelua, ei issiasta ja jatkuvaa nivusten vihlontaa ja selkäkipuja mitä oli ekassa raskaudessa. Painon nousukin on pysynyt nyt suht siedettävänä. Raskauskiloja on karttunut nyt n. 15 kg, kun niitä ekassa raskaudessa oli tässä vaiheessa jo kertynyt yli 20.
Toivotaan vielä, et jospa nää ilmat suosis meitä viimeisillämme odottavia, eli ettei tulis kamalia helteitä.
se vähän on ja kun, ne ongelmat eivät lopu siihen raskauteen, vaan jatkuvat vielä senkin jälkeen seuraavat 18 vuotta.