Onko narsismi sittenkin kasvatuksen tulos?
Iltalehti 10.3.2015
Tuoreen tutkimuksen mukaan narsismi ei välttämättä olekaan synnynnäinen ominaisuus
Ohio State Universityn tutkijoiden mukaan myös vanhemmilla on vaikutusta asiaan. Tutkimusta varten haastateltiin 7-11 -vuotiaiden lasten vanhempia, jotka saivat muun muassa arvioida, onko heidän lapsensa jollain tapaa erityislahjakas tai muita parempi. Ne lapset, joiden vanhemmat olivat pitäneet heitä muita lahjakkaampina tai parempina, saivat myöhemmin elämässä korkeampia pisteitä narsismia mittaavissa testeissä.
Tutkimusta johtaneen professori Brad J. Bushmanin mukaan narsismia ei voi pitää vain poikkeuksellisen hyvänä itsetuntona.
- Itsetunto on sitä, että pitää itseään muiden arvoisena. Narsismi taas on sitä, että ajattelee olevansa muita parempi. Erikoistapaus, joka ansaitsee erikoiskohtelua, kuvailee Bushman Yahoo Healthin haastattelussa.
Bushmanin aiempien tutkimusten mukaan vanhempien yliarvostamat lapset eivät ole muita lahjakkaampia tai älykkäämpiä. He vain uskovat olevansa. Professorin mielestä tällä harhakäsityksellä voi olla mitä vahingollisimpia seurauksia.
- Yksi vaarallisimpia uskomuksia, mitä ihmisellä voi olla, on se että hän olisi muiden yläpuolella. Jos joku uskoo olevansa muita parempi esimerkiksi sukupuolen, rodun tai kotimaan perusteella, käyttäytyy hän huonosti.
Jos narsisti ei saa omasta mielestään ansaitsemaansa erityiskohtelua, voi hän raivostua helposti. Lisäksi narsisti kärsii usein empatian puutteesta, eikä hän Bushmanin mukaan viitsi juurikaan tehdä töitä kehittyäkseen tai oppiakseen uutta. Jos uskoo jo valmiiksi olevansa muita parempi, miksi ponnistella parannuksien eteen?
Tutkimuksensa tärkeimpänä tuloksena Bushman pitää sitä, ettei kukaan ole syntynyt narsistiksi, ja että narsistikin voi muuttua. Vaikka vanhemmat voivat yliarvioinneillaan saada lapsensa omaksumaan narsistisia käsityksiä, voivat he myös opettaa lapselle aitoa itsetuntoa osoittamalla tälle lämpöä ja rakkautta. Hän toivookin, että tutkimus saisi vanhemmat ymmärtämään miten tärkeää lapsille on opettaa, että kaikki ovat samanarvoisia.
- Meidän tulisi opettaa lapsille, että kaikki jotka he kohtaavat, ovat jossakin heitä parempia - ja että voimme oppia jokaiselta, kuvailee tutkija.
Iltalehti 10.3.2015
Tuoreen tutkimuksen mukaan narsismi ei välttämättä olekaan synnynnäinen ominaisuus
Ohio State Universityn tutkijoiden mukaan myös vanhemmilla on vaikutusta asiaan. Tutkimusta varten haastateltiin 7-11 -vuotiaiden lasten vanhempia, jotka saivat muun muassa arvioida, onko heidän lapsensa jollain tapaa erityislahjakas tai muita parempi. Ne lapset, joiden vanhemmat olivat pitäneet heitä muita lahjakkaampina tai parempina, saivat myöhemmin elämässä korkeampia pisteitä narsismia mittaavissa testeissä.
Tutkimusta johtaneen professori Brad J. Bushmanin mukaan narsismia ei voi pitää vain poikkeuksellisen hyvänä itsetuntona.
- Itsetunto on sitä, että pitää itseään muiden arvoisena. Narsismi taas on sitä, että ajattelee olevansa muita parempi. Erikoistapaus, joka ansaitsee erikoiskohtelua, kuvailee Bushman Yahoo Healthin haastattelussa.
Bushmanin aiempien tutkimusten mukaan vanhempien yliarvostamat lapset eivät ole muita lahjakkaampia tai älykkäämpiä. He vain uskovat olevansa. Professorin mielestä tällä harhakäsityksellä voi olla mitä vahingollisimpia seurauksia.
- Yksi vaarallisimpia uskomuksia, mitä ihmisellä voi olla, on se että hän olisi muiden yläpuolella. Jos joku uskoo olevansa muita parempi esimerkiksi sukupuolen, rodun tai kotimaan perusteella, käyttäytyy hän huonosti.
Jos narsisti ei saa omasta mielestään ansaitsemaansa erityiskohtelua, voi hän raivostua helposti. Lisäksi narsisti kärsii usein empatian puutteesta, eikä hän Bushmanin mukaan viitsi juurikaan tehdä töitä kehittyäkseen tai oppiakseen uutta. Jos uskoo jo valmiiksi olevansa muita parempi, miksi ponnistella parannuksien eteen?
Tutkimuksensa tärkeimpänä tuloksena Bushman pitää sitä, ettei kukaan ole syntynyt narsistiksi, ja että narsistikin voi muuttua. Vaikka vanhemmat voivat yliarvioinneillaan saada lapsensa omaksumaan narsistisia käsityksiä, voivat he myös opettaa lapselle aitoa itsetuntoa osoittamalla tälle lämpöä ja rakkautta. Hän toivookin, että tutkimus saisi vanhemmat ymmärtämään miten tärkeää lapsille on opettaa, että kaikki ovat samanarvoisia.
- Meidän tulisi opettaa lapsille, että kaikki jotka he kohtaavat, ovat jossakin heitä parempia - ja että voimme oppia jokaiselta, kuvailee tutkija.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Tämähän on aikaa sitten tutkittu, että narsismi on vähän niin kuin maajussien juttu.
Lapsen kehitys
Lapsi tarvitsee omien tarpeidensa huomioimista ja jatkuvaa tunneyhteyttä vanhempiinsa. Mitä lapselle tapahtuu, jos hänen perustarpeisiinsa tulee särö?
Kaikkien lasten perustarpeisiin vastaamiseen tulee jonkinlaisia säröjä. Lapsi tarvitsee kiintymyssuhteen vanhempaan, jonka varassa säröistä selvitään. Jos vanhempi ei kykene riittävästi eläytymään lapsen kokemuksiin, lapsi alkaa mukautua tullakseen hyväksytyksi
Silloin saattaa syntyä niin sanottu ”väärä minä”.
Lapsen oma todellinen minä jää panssarin taakse ja hänelle kehittyy mukautuva minuus tai omin päin selviävä kaikkivoipa minuus. Oma itse voi pysyä piilossa aikuisuuteen asti. Myöhemmin tyhjyyden tunnetta ja arvottomuuden kokemusta yritetään korjata esimerkiksi lapsen avulla. Näin narsismi jatkuu sukupolvelta toiselle”,
Lopeta jo sairas narsisti juttusi täällä. Toistat ja toistat juttua, sairas olet.
Keskustelu24 Terveys Henkinen hyvinvointi ja mielenterveys Narsismi
zubbermann
13.1.2015 16:55
Kyllä se narsisti ja tulppani kukkaa kasvattaa, mutta ei muuta.
PS. Ei kasvata, jättää jälkeensä vain suurta tuhoa.
Osui ja upposi
http://www.vastavalo.fi/albums/userpics/11180/normal_8nk0002757.jpg
Kesä lukemista varoitukseksi
Narsisti - Parisuhteessa, työpaikalla, naapurina, oikeussalissa
Markku Salo
Narsistisesti persoonallisuushäiriöiset ihmiset työllistävät merkittävästi sosiaalitointa, terveydenhuoltoa, poliisia ja oikeuslaitosta. Käräjöinnistä miltei elämäntavan tehnyt narsisti kokee viranomaiset oman toimintansa jatkeeksi ja pyrkii häikäilemättä käyttämään näitä kiusaamisen välineinä ja omien epäoikeutettujen etujensa ajamiseen. Näin narsisti paitsi tekee uhriensa elämästä helvettiä, myös aiheuttaa ajanhukkaa ja kuluja vastapuolelle ja yhteiskunnalle. Häiriöisten temmellyskenttänä on usein myös työpaikka, jossa he kiusaavat alaisaan tai työtovereitaan. Myös naapuruus voi olla piinallista, jos esimerkiksi pientalon naapuri on mahdoton ihminen. Asianajaja, varatuomari Markku Salo on toiminut asianajotehtävissä 30 vuotta ja hoitanut satoja oikeusjuttuja, joissa vastapuoli on hänen asiakkaidensa arvion mukaan ollut narsisti. Hän toimii työnsä ohella myös Narsistien uhrien tuki ry:n varapuheenjohtajana.
Turkulainen Markku Salo on toiminut asianajajana 30 vuotta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana hän on myös tutkinut narsismia ihmisissä ja julkaissut aiheesta kaksi kirjaa.
Salon mukaan narsistisen persoonallisuushäiriön omaavilla ihmisillä on erityinen kyky huijata viranomaisia ja kääntää oikeusjutut puolelleen, tuhottuaan ensin uhrin elämän.
– Narsistilta puuttuu empatia muita ihmisiä kohtaan. Hänellä ei ole mitään normeja ja he tekevät periaatteessa mitä sattuu huvittamaan. Narsisti projisoi omat pahat ominaisuudet tosiin ihmisiin ja kaipaa samaan aikaan muilta ylenpalttista ihailua. Narsistit ovat pelottomia, he haluavat haasteita, elämä on heille peliä.
– Yhteiskunnallisesti narsistit kuormittavat muita enemmän terveydenhuoltoa ja sosiaalitointa. He ovat tuomioistuinten suurkuluttajia. Sosiaalitoimistoille ja tuomioistuimille nämä henkilöt ovat vaikeita tapauksia, sillä he osaavat näytellä ja esittää valheellisesti hyvää. Onkin puute, ettei kummankaan alan koulutukseen sisälly tietoa narsismista ja narsistien tunnistamisesta. 40 prosenttia sosiaalityöntekijöistä on epäpäteviä työssään asian suhteen, Salo väittää.
Salo pitää ongelmaa vakavana ja on kirjoittanut aiemminkin huolestaan kuinka luonnehäiriöiset pystyvät harhauttamaan sosiaaliviranomaisia, poliisia, omaa ja vastapuolen asianajajaa ja myös tuomioistuinta siinä, mitä todella on tapahtunut.
Salo on hoitanut urallaan 500 tapausta, joissa vastapuoli on hänen oman asiakkaansa arvion mukaan narsisti. Valtaosa tapauksista on parisuhdekiistoja. Hänen asiakkaistaan 90 prosenttia on naisia.
– Jos sattuu olemaan narsistin kanssa suhteessa, niin ainoa keino päästä tästä eroon on lähteä lätkimään, tai joutuu elämään loppuelämänsä koiran elämää.
Narsistinen persoonallisuushäiriö on persoonallisuushäiriöihin kuuluva psyykkinen häiriö.