Vaikka on ollut tunteista rakkauksia ja ihastuksia niin en ole vielä tähänkään mennessä löytänyt sellaista todellista tunnetta ja rakkautta, ja se saa elämän tuntumaan aika tarpeettomaksi sillä olen usein saanut pettyä aika karvaasti tunteissa. .. Tätä pohdin liian usein.
mistä löytäisin sellaisen
jokaiskeesyvälle
6<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Itselleni kävi aikoinaan niin, että kun lakkasin etsimästä, rakkaus tupsahti melkoisen pian eteen :). Tosiaalta, jos jää neljän seinän sisälle nyhjöttämään, se tupsahtaminenkin lienee epätodennäköisempää.
Minulle ei ole koskaan käynyt noin.
Kun kyse ei ole tuosta koska kyllä niitä vastaan tulee kaikenlaisia muttei ole vaan löytänyt sellaista joka tekee onnelliseksi siis oikeanlaista.
En minäkään tarkoittanut ketä tahansa vastaantulevaa, vaan nimenomaan sellaista joka on "oikeanlainen". Toisaalta, toi toisen onnelliseksi tekeminen - loppupeleissä se onni ei tule toisesta ihmisestä, joskin toisen kanssa voi olla onnellinen jos on rakkautta. Mutta ehket sinäkään varsinaisesti tarkoittanut sitä.
Kenenkään elämä ei ole tarpeeton. Mutta ymmärrän laidasta ajatuksesi. Ihminen on luotu niin kuin eläimetkin yhteen ja jatkamaan sukua. Tämä kaipaus on istutettu meihin jo kehitysvaiheessa. Ei ihme, jos siis tuntee elämänsä tarkoituksettomaksi, jos näin ei ole. Sillä se on varmaankin henkiinjäämis vaistoista toiseksi suurin vaistomme, näin uskallan väittää :) Ei siis ihme.
Ja nyt kun tarkemmin mietin asiaa, tuo sivuaa henkiinjäämisvaistoa, sillä ihmissuku ei jatkuisi ilman kyseistä "yhteenkaipaamis " vaistoa. Eli on suurista kokonaisuuksista kysymys.