Ruotsin metsien "yleisilme" ei luonnollisestikaan ole vielä seurausta sertifikoinnista, jonka vaikutukset tulevat laajemmin esiin vasta vuosikymmenten kuluessa. En myöskään väitä, että FSC-sertifikaatti olisi mikään autuaaksi tekevä työkalu. Se on selkeästi parempi, mutta ei yksinään riittävä turvaamaan monimuotoisen metsäluonnon säilymistä.
Korjuu kustannuksista minulla ei ole mitään omakohtaisia kokemuksia, joten ole metsäekonomian tohtorin kirjoitusten varassa.
Onko sinulla esittää jotain laskelmaa korjuukustannuksista ja metsäkuvioiden tuotoista jatkuvalla kasvatuksella/tasarakenteiskasvatuksella?
Korjuutyön kilpailuttaminen on ainakin vielä jokin aika sitten ollut lähinnä vitsi. Hintaero päätehakkussa hankinta ja pystykaupassa on ollut niin pieni, että sillä erotuksella ei kukaan ole voinut korjuuta suorittaa. Ensiharvennus on eri asia, koska sen tekeminen ei metsäyhtiöitä suuresti kiinnosta.
Markkinataloudessa mahdoton korjuutyön hinnoittelu on metsätaloudessa ollut mahdollista laittomien kartellien ansiosta. Katso esim.
http://www.kilpailuvirasto.fi/cgi-bin/suomi.cgi?luku=tiedotteet&sivu=tied/t-2000-11
Tilanne on autokauppa vertausta käyttäen sellainen, että vaikka kauppoja on useita rivissä, vain yksi on halukas myymään auton juuri sinulle. Se myy toki sellaisen auton jonka tahdot. Joko Ladan tai Mersun. Valitset kumman tahansa, laskuun tulee kummassakin tapauksessa Mersun hinta. Tätä tarkoittaa vapaa valinta metsänomistajalle.
Korjuu kustannuksista minulla ei ole mitään omakohtaisia kokemuksia, joten ole metsäekonomian tohtorin kirjoitusten varassa.
Onko sinulla esittää jotain laskelmaa korjuukustannuksista ja metsäkuvioiden tuotoista jatkuvalla kasvatuksella/tasarakenteiskasvatuksella?
Korjuutyön kilpailuttaminen on ainakin vielä jokin aika sitten ollut lähinnä vitsi. Hintaero päätehakkussa hankinta ja pystykaupassa on ollut niin pieni, että sillä erotuksella ei kukaan ole voinut korjuuta suorittaa. Ensiharvennus on eri asia, koska sen tekeminen ei metsäyhtiöitä suuresti kiinnosta.
Markkinataloudessa mahdoton korjuutyön hinnoittelu on metsätaloudessa ollut mahdollista laittomien kartellien ansiosta. Katso esim.
http://www.kilpailuvirasto.fi/cgi-bin/suomi.cgi?luku=tiedotteet&sivu=tied/t-2000-11
Tilanne on autokauppa vertausta käyttäen sellainen, että vaikka kauppoja on useita rivissä, vain yksi on halukas myymään auton juuri sinulle. Se myy toki sellaisen auton jonka tahdot. Joko Ladan tai Mersun. Valitset kumman tahansa, laskuun tulee kummassakin tapauksessa Mersun hinta. Tätä tarkoittaa vapaa valinta metsänomistajalle.
Vastaukset 40
Vanhimmat
Mistä sinun mielestäsi johtuu se, että hankintapuun hinta on niin alhaalla pystykauppahintaan nähden?
Oma ehdotukseni olisi, että hankintapuusta kertyy ostajalle enemmän kustannuksia/m3 matkalla välivarastosta lopputuotteeksi. Kustannukset johtunevat ainakin heikommasta laadusta sekä pienemmästä keskimääräisestä eräkoosta.
Lisäksi on ostajalle aika suuri plussa, jos tukkipuu on katkottu optimitavalla eri laitoksille meneviin pinoihin. Valitettavasti tämä ns. arvoapteeraussysteemi on varsin hankalasti ohjelmoitavissa isännän korvien väliin tai naapurin Penan 1985-vuosimallin Valmettiin.
Ekologisista lähtökohdista ajatellen en välttämättä haikailisi hankintahakkuiden perässä. Isännän linjan metsätalous on ainakin vielä tällä hetkellä valitettavan usein puistometsänhoitoa, jossa "roskapuut", alikasvokset sekä tuulenkaadot päätyvät saunan pesään.
Ihan kohtuullinen provo tuo kirjoituksesi. Muuta se ei sitten olekaan. Puukaupassa metsänomistaja ei saa mielestäsi tarjousta kuin yhdeltä ostajalta? Jos on aivan paska leimikko, niin voi olla ettei saa yhtään tarjousta. Hyvästä leimikosta tarjouksen voi jättää 10 ostajaa. Edelleen, markkinavoimat jylläävät.
Jos korjuutyö on hinnoiteltu taivaisiin, mistä johtuu että korjuuyrittäjiä tekee tasaiseen tahtiin konkursseja? Tiedän kokemuksesta, että sopimuksettomat yrittäjät hinnoittelevat työnsä korkeammalle kuin mitä on sopimusyrittäjien taksat.
Minulla on käytössä korjuuyrittäjien sopimuksia, joista ilmenee päätehakkuun taksat sekä harvennustaksat. Jatkuvan kasvatuksen poimintahakkuu vastaisi korjuukustannuksiltaan järeämpää harvennusta tai ylispuiden poistoa. Niissä on merkittävä ero suhteessa päätehakkuuseen. Yhdenkään yrittäjän sopimuksen sisältöä en tule levittämään yhtään mihinkään.
Hintaero tukin hankinta- ja pystykaupan välillä pitää osittain paikkansa. Hankintatukin eräkoko on luokkaa 10 m3. Pystykaupan luokkaa 500m3. Siinä on yksi syy tilastohintojen "kummallisuuteen". Jos joku metsänomistaja myy hankinnalla 500 m3 tukkia, hinta on varmasti jotain muuta kuin tilastollinen keskihinta. Päätehakkuuleimikot ostajat pyrkivät ostamaan pystykaupalla mm. sahojen erilaisten tavoitejakaumien vuoksi.
Vai katsotko, että Vaaran väitöskirjakin on pelkkä provo?
Tilanne on toki voinut aivan viime vuosina kartellituomioiden seurauksena muuttua, mutta eppäillä soppii.
Aikoinaanhan maa oli aivan avoimesti jaettu metsäyhtiöiden kesken hankinta-alueisiin. Sittemmin se oli julkinen salaisuus ja lopulta oikea salaisuus, joka jatkuin vielä Kilpailuviraston kiellon jälkeenkin.
Kartellihan ei metsäteollisuudessa ole poikkeus, vaan pikemminkin sääntö, kuten olemme myöhemminkin saaneet nähdä.
Minusta puukaupan ja korjuun kytkykauppa pitäisi kieltää kokonaan, ja puun myyjän pitäisi aina saada hinta erikseen korjuulle ja puulle. Näin ei käsittääksen yleensä ole, joten kilpailuttaminen on myyjälle käytännössä mahdotonta.
"Minusta puukaupan ja korjuun kytkykauppa pitäisi kieltää kokonaan, ja puun myyjän pitäisi aina saada hinta erikseen korjuulle ja puulle."
Miksi? Mitä myyjä tästä hyötyy? Eikö ratkaisevaa ole kuitenkin se, mitä koko puunmyyntiprosessista jää viivan alle?
Valtakunnassa on kymmeniä metsäteknologian ja metsäekonomian asiantuntijoita. Diplomaattista ilmaisua käyttääkseni: kaikki eivät ole asioista samaa mieltä Vaaran kanssa.
Etkö jo ole huomannut, että ei muiden asiantuntijoiden mielipiteillä ole väliä. Vaara on näet ainut, joka on oikeassa.
ei ole jäänyt mieleen yhtään tässä tai "emoketjussa" esiintynyttä asiantuntijan nimeä, tai mitä he ovat asiantuntemuksestaan julkisuuteen kertoneet.
Virkistätte varmaankin muistiani?
Kovin on salaista toimintaa metsäalalla. Eri puunostajilla ei mielestäsi ole toimintaa samoissa pitäjissä? Hohhoijaa. Kilpailu "verissäpäin" leimikoista ei ole todellista? Ehkä se onkin vain kilpailuviranomaisten harhauttamiseksi järjestettyä teatteria? Onko kyseessä salaliitto? Entä tapaus JFK?
Onko metsäteollisuudelle langetettu tuomioita jo kartellista?
Maakuntatasolla minkäänlaista jakoa ei ole minun urani aikana ollut eikä ole vieläkään. Maata ei ole jaettu eri ostajien kesken, sen tietävät ja näkevät kaikki, joilla on minkäänlaista sidosta puukauppaan.
Näkemyksesi kartellien yleisyydestä metsäteollisuudessa on jo provonakin huono. Elätkö tätä päivää vai 30-lukua?
Voisitko esittää hieman eksaktimpia määreitä kuin "aikoinaanhan, sittemmin, lopulta, jälkeenkin, ei poikkeus vaan sääntö, myöhemminkin"???????
Yritä edes sitoa olettamuksiasi ja väittämiäsi johonkin aikaan tai määrään. Todella surrealistista luettavaa.
Vaaran väitöskirja on VAARAN tekemä väitöskirja. Väitöskirjoja on muidenkin tekemiä.
Googlesta olet löytänyt tähänkin asti tietoa. Kovin yksipuolisesti vain.
"Onko metsäteollisuudelle langetettu tuomioita jo kartellista?"
Metsäteolisuus on käsittääkseni oma-aloitteisesti tunnustanut laajan kartellin (UPM). Tässä tapauksessa ei tosin osto-, vaan myyntikartellin.
Tuomioista en tiedä, mutta linkkini mukaan ainakin kilpailuvirasto piti ostokartellia toteennäytettynä.
Vaaran väitöskirja on tietysti Vaaran tekemä. Muutenhan se olisi tieteellistä huijausta.
Väitöskirjaa ei kitenkaan voi arvostella sen tekijän henkilöön perustuen. Se on läpikäynyt tiukan tieteellisen arvioinnin, ja sitä voi minusta arvostella vain argumentoimalla.
Keiden väitöskirjoihin sinä viittaat "muiden tekemillä" väitöskirjoilla?
mukaan jokainen perustelee omat väitteensä.
Tämä on minusta edelleenkin hyvä käytäntö, josta ei ole mitään syytä luopua.
Tähän voisi tietysti heittää vastakysymyksen, että mainitse Sinä yksikin asiantuntija, joka allekirjoittaa Vaaran väitteet. Mutta lopetetaan vanhan herran mustamaalaus ja keskitytään asiaan.
Eli, minulle on edelleen epäselvää, kenelle nykyinen "mätä" puukauppakäytäntö tekee vääryyttä ja miten?
Jos on olemassa kustannustehokkaampi puunkorjuumuoto, miksi ihmeessä metsäteollisuus ei sitä käytä?
Ja miksei MTK nouse barrikadeille?
Miten edellisestä voi päätellä kartellien yleisyyttä suomalaisessa metsäteollisuudessa/metsätaloudessa? Etenkin käytännön puukaupassa? Minä olen koko ajan puhunut omista tiedoistani ja kokemuksistani. Sinun tietosi perustuu pitkälti siihen mitä googletat.
Huomaatko edes sitä, että perusteltuasi metsäteollisuuden kusettavan metsänomistajia jatkuvilla kartelleilla, kyseessä onkin epäily myyntikartellista. Joka vahingoittaa metsänomistajaa...miten?
Keskustelen mieluiten ihmisten kanssa, en niinkään eri linkkien.
Kenen väitöskirjoihin viittaan?
En kenenkään ja kaikkiin. Tarkoittaa sitä, että lue muunlaistakin totuutta. Metsäntutkimuslaitokselta löytyy paljon mielenkiintoista tietoa.
kartellitutkimuksessa oli kyllä kyse ostokartellista.
Tietysti voimme keskustella siitä, mitä nimimerkki on keskustellut tuntemattomien henkilöiden kanssa. Minusta kuitenkin edes jotenkin todennettaviin faktoihin perustuva keskustelu on selvästi mielenkiintoisempaa.
ei allekirjoitella.
Ne tarkastetaan tieteenalan johtavien auktoriteettien toimesta ja niiden oikeellisuutta puolustetaan väitöstilaisuuksissa. Julkaisun jälkeen väitöskirja on muiden tutkijoiden ja yleisön arvioitavissa, mutta mitään fan-klubia niiden ympärille ei tavata rakentaa.
Nykyinen puukauppa tekee vääryyttä esimerkiksi metsänomistajalle, joka muiden töiden puutteessa voisi tehdä korjuutyön itse, mutta nykytilanteessa hän omalla työllää rahoittaa nappurissa häärivää metsäyhtiön motorenkiä.
Kyse ei ole metsäteollisuuden korjuutyön kustannustehokkuudesta, vaan kilpailun ja kilpailuttamisen tarkoituksellisesta estämisestä. Metsäteollisuudelle tilanne voi olla hyvinkin edullinen jakustannustehokas, mutta metsänomistaja ei voi käyttää markkinatalouteen olennaisen osana kuuluvaa kilpailutusta oman toimintansa kustannustehokkuuden parantamiseksi.
> "...jokainen perustelee omat väitteensä"
Koskeeko tuo sinua itseäsikin?
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000109&posting=22000000005663373
Muut varmaan ymmärsivät ajatuksen, mutta perussuomalaisille vielä kädestä pitäen:
Jokainen perustelee omat väitteensä, jos niin tahtoo, mutta ei vaadi opponentia perustelemaan omia väitteitään.
Tuo huomautuksesi
"jokainen perustelee omat väitteensä.
Tämä on minusta edelleenkin hyvä käytäntö, josta ei ole mitään syytä luopua. "
sai sisällön täsmennyksestäsi:
"Jokainen perustelee omat väitteensä, jos niin tahtoo, mutta ei vaadi opponentia perustelemaan omia väitteitään."
Ajatuksien perusteleminen on siis hyvä käytäntö, mutta ei koske Nebulosaa. Ja erityisen paha on, jos opponentti rohkenee vaatia Nebulosaa perustelemaan väitteensä.
Kaikista pahinta näyttää Nebulosalle olevan, jos sen tekee perussuomalainen tai peräti perussuomalainen insinööri. Mutta annettakoon se heille anteeksi, heillä kun on niin kutsuttu patologinen taipumus vastata puheistaan.
Tämä selvä!
Todennäköisesti en kykene asiaa niin esittämään, että viimeinenkin promille keskustelijoista ymmärtäisi mitä tarkoitan. Siitä huolimatta yritän vielä kerran.
Ajatusten perusteleminen on hyvä käytäntö ja keskustelun suola, mutta ketään ei siihen voida pakottaa. On usein keskustelun hedelmälliyyden kannalta jopa toivottavaa, että "perusteleminen" lopetetaan viimeistään siinä vaiheessa kun argumentit loppuvat.
Hyvään keskusteluun ei kuulu, että vaaditaan opponenttia perustelemaan mielipiteitä joita on itse esltetty. Siis että mti kehottaa esimerkiksi minua googlettamaan perusteita mielipiteille, joita hän on esittänyt.
Peräätkö metsäteollisuuden yhteiskuntavastuuta aluepolitiikan saralla? Eli teollisuuden pitäisi nostaa hankintapuun hintaa ja ostaa sitä tappiolla?
Ja kolmas kerta toden sanoo: Metsänomistaja voi kilpailuttaa puunostajat. Mitä hyötyä metsänomistajalle olisi erikseen puunkorjuuntyön kilpailuttamisesta?
on sinulle ilmeisesti käsitteenä yhtä vieras, kuin se on käytäntönä vieras metsäsektorilla.
Metsäteollisuuden ei tarvitse muuttaa mitään hintoja. Riittää että se selkeästi erittelee puusta maksamansa hinnan ja korjuutyöstä yrittäjälle maksetun palkkion. Silloin metsänomistaja voi arvioida esim. millä hinnalla hän saa korjuutyön, jos hän käyttää samaa korjuuyrittäjää, mutta myy puut toiselle ostajalle.
Silloin voidan myös todentaa, että metsäyhtiön sopimusyrittäjän kustannuksia ei sisällytetä sellaisten puunmyyjien kantohintoihin, jotka eivät osta korjuupalvelua metsäyhtiöltä.
Ei ole oikeastaan kenenkään muun asia pohtia mitä metsänomistaja hyötyy mahdollisuudesta tehdä itse omat valintansa ja aidosti kilpailuttaa korjuuyrittäjät. Markkinataloudessa tämä ajatus on koko järjestelmän peruspremissi.
tuottaa sinulle pettymyksen toteamalla, että minulla on kyllä vielä paljon opittavaa muustakin kuin markkinataloudesta.
"Ei ole oikeastaan kenenkään muun asia pohtia mitä metsänomistaja hyötyy mahdollisuudesta tehdä itse omat valintansa ja aidosti kilpailuttaa korjuuyrittäjät. Markkinataloudessa tämä ajatus on koko järjestelmän peruspremissi."
- Tämä johtaa sellaiseen johtopäätökseen, että vain toinen meistä on metsänomistaja. Siksi sallittakoon asian jankkaaminen. Joten kerro nyt vaan minulle.
Toisaalta voitanee todeta, että premissisi toteutuu tänä päivänä hyvin harvassa tilanteessa.
Ahaa. Hankintapuun heikko hinta johtuu siis siitä, että hankintakauppojen katteilla rahoitetaan kannattamaton pystykauppa. Hankintapuun täytyy siis olla firmoille todella hyvää bisnestä, kun vertaa kauppamuotojen osuuksia (pystykauppoja n. 80 %). Tehdään koe, soitetaan puunkorjaajalle ja tarjotaan isoa leimikkoa hankinta- tai pystykauppana, päivän hinnoilla. Kumman mahtaa ostaja valita?
"kartellitutkimuksessa oli kyllä kyse ostokartellista."
Tätä juuri tarkoitin. Edellisessä viestissäsi puhuit myyntikartellista, nyt ostokartellista. Sido johonkin aikaan, jos puhut erillisistä tapauksista.
Linkkien kanssa keskustelemisella tarkoitin sitä, että sinä hankit yksipuolista tietoa netistä. Tässä tapauksessa todennäköisimmin kilpailuvirastolta. Olen hyvin tietoinen kilpailuviraston meneillään olevista tutkimuksista. Samalla olen oman kokemukseni kautta hyvinkin tietoinen käytännön toiminnasta mitä tulee puukauppaan. Sinun koko totuutesi on se, mitä luet kilpailuviraston tiedotteista. Sinulle on aivan vieras ajatus, jos puhun leimikoista kilpailemisesta maakuntatasolla. Tai kantohintakehityksestä. Tai ylipäänsä mistään, mikä edellyttää puukaupan jonkinasteista käytännön tuntemusta. Niistä asioista ei ole läpiluotaavaa selontekoa kilpailuviraston sivustoilla.
Puhut todennettavista faktoista. Kilpailuviraston meneillään oleva tutkinta on nähtävästi kiistaton näyttö KAIKKIEN metsäteollisuuden toimijoiden syvästä mädännäisyydestä? Miten olet itse todistanut väitteesi käytännön puukaupan, koko Suomen alueen kattavasta hintojen sopimisesta? Et mitenkään. Hankalaa todistaa sellaista mitä ei ole?
Minä en toimi koko alan puolestapuhujana, puhun omasta kokemuksestani tietyllä alueella Suomea. Sinä tuomitset kattavasti koko Suomen alueella tapahtuvan puukaupan. Millä tiedoilla? Google.
Kuntien, kaupunkien ja monien yhteisöjen kaupat ovat julkisia. Ne usein myös myyvät puuta. Jos kilpailulainsäädäntöä rikottaisiin väittämälläsi laajuudella, isojen leimikoiden marginaalit eri ostajien välillä olisivat varmaankin järjestään minimaalisia. Tämän voit käydä itsekin tarkistamassa todennäköisimmin omasta kunnastasi. Paikalliset metsänhoitoyhdistykset käsittelevät satoja tarjouksia vuosittain, heiltäkin voi löytyä tietoa samoista marginaaleista. Mutta kaikki tämä ei nähtävästi ole todennettavaa tietoa, koska se saattaa vaatia jopa jalkautumista asioiden pariin googlettamisen sijasta?
Ja mitä olivat nämä muut teollisuuden alat, joilla asiakas pystyy itse kilpailuttamaan oman yhteistyökumppaninsa aliurakoitsijan työn hinnan?
Mielestäni erittelin kyllä selvästi, että UPM tunnusti myyntikartellin ja kilpailuvitaston selvitys paljasti ostokartellin.
Ymmärrät varmaan, että kartelliepäilyjen osoittaminen todeksi on yksittäiselle ihmiselle täysin ylivoimainen tehtävä. Se on sitä usein myös hyvin resursoiduille viranomaisille, vaikka tapaus olisi aivan ilmeinen.
Jos keskustelu halutaan rajata (sensuroida) omin käsin hankittuihin todisteisiin, niin kartellikeskustelu voidaan näytön putteesa lopettaa. Kumpikaan meistä ei kykene kantaansa totennäyttämään.
"Siksi sallittakoon asian jankkaaminen. Joten kerro nyt vaan minulle."
Sinä voit olla hyvinkin tyytyväinen tapaan jolla ostat sikoja säkeissä ja sinulle tämä kauppatapa sallittakon.
Markkinatalouden peremisseissä ei vaadita kaupantekijältä kiinnostusta hinntaan, mutta vaaditaan niille mahdollisuus saada tietää hinta jotka ovat siitä kiinnostunut.
Kokeesi on mielenkiintoinen. Sitä voisi jatkaa niin, että ostajan olisi tarjoukset tehtyään hankittava ulkopuolinen urakoitsija korjaamaan puut leimikoiden hinnanerolla.
ostaja voi kilpailuttaa urakat erikseen myös käytännössä.
Metsänkorjuussahan ei oikeasti ole edes kyse aliurakoinnista, vaan koko urakan välittäisestä ja upottamisesta ostettavan tavaran hintaan. "Pääurakoitsijahan" ei itse tee mitään muuta kuin suorittaa sen taikasauvan heilautuksen, jolla korjuukustannusten erittely katoaa laskusta.
Tiedossahan se on, mutta sitä ei haluta julkiseksi.
Miten tämä poikkeaa esim. rakennusalasta, missä jokin yritys vastaa suunnittelusta ja koko hankkeen toteutumisesta vaikka käytännön työn tekee aliurakoitsijat?
No jos tiedän, että kaikkien ostajien säkeissä on sama sika, niin otan kai sen, jossa on halvin hintalappu?
Sinä et tunnu hyväksyvän sitä, että puupino tien varressa on ostajalle eriarvoinen riippuen siitä, kuka puut on katkonut ja miten.
Mielenkiintoista. Pitäisikö koko valtakunnan maakuntatason toiminnan "syyttömyys" sitten jollain lailla toteen näyttää, jopa ennen kuin sitä vastaan on esitetty edes minkäänlaista epäilyä?
Aika huono taikasauva kyseessä, kun kuitenkin melkoinen määrä väkeä töissä firmoilla. Mitäköhän ne mahtaa tehdä töikseen, koska yrittäjät tekevät jo kaiken tarpeellisen? Kuten muillakin teollisuuden aloilla. Mutta ei se mitään, onneksi rakennusalallakin on ihan yhtä paska taikasauva.
Riittää, että vakiintuneita käytäntöjä muutetaan niin, että hinnat ja niihin vaikuttavat tekijät ovat eriteltyinä kaikkien saatavissa.
Avoin tiedonsaantihan oli myös yksi niitä A. Smithin markkinatalouden peruspremissejä.
voi kilpailuttaa suunnittelun ja toteutuksen erikseen. Metsänmyyjän on ostettava ne useimiten yhdessä säkissä.
Rakennusalalla on kieltämättä myös tullut tavaksi ketjuttaa töitä aliurakoiksi, jolloin vastuut ja kustannusraketeet hämärtyvät. Tämän seurauksena työmailla pyörii vaikka minkä näköistä lain kirjaimen ja hengen ulottumattomissa olevaa hiipparia. Muiden alojen huonot käytännöt eivät kelpaa selitykseksi metsäsektorille.
Metsänomistaja voi kilpailuttaa leimikon suunnittelun. ja tämän jälkeen kilpailuttaa puun ostajat.
Rakennusala on vain esimerkki. Mainitse yksi ala, missä jo aiemmin mainitsemani malli aliurakoitsijan kilpailuttamisesta yhden portaan yli, toimii.
Saatko kännykkää ostaessasi Nokialta tiedon, mihin hintaan Flextronics valmisti laturin?
Kun millään teollisuuden alalla ei toteudu urakoitsijoiden kilpailuttaminen ketjun lenkkien yli, metsäteollisuudessa on mätää?
Jos vaivautuisit nimeämään edes sen yhden alan?
jokin kommentti tuoreisiin sertifikaattiuutisiin?
Tarkoitatko kenties tätä?
http://www.smy.fi/lehtikuusi/042004/Lehtikuusi042004.pdf
Tarkoitan uutista, jonka mukaan suomalaisten sertifikaatti ei kelpaa englantilaisille, joten tuotteemme eivät ehkä tulevaisuudessa kelpaa julkisiin hankintoihin.
Eihän se vielä mikään katastrofi ole. Mehän voimme myydä Venäjälle ja ruotsalaiset Länsi-Eurooppaan.
...tai sitten ei. En ole kerinnyt töiltäni perehtymään näihin "harrastuksiin". Jos lähentymistä osapuolten välillä tapahtuu, se on pelkästään positiivinen asia. Tosin vielä on turhan aikaista ennakoida vaikutuksista yhtään mitään, yhtiöt tutkivat tahollaan. Mitä metsänomistajat tulevat asiasta sanomaan, jää nähtäväksi. Vuosikausien paikallaan jäkittämisen jälkeen soppaan on nyt lisätty jotain. "Verbaaliakrobaatti" Kimi Räikkösen sanoin: "Katsotaan mitä tapahtuu."
Myöhemmin ehkä lisää, nyt iskä lähtee valmistelemaan lapsilleen Rauhallista Joulua. Sitä myös sinulle.
ollut esillä sekä TV:n talous- että pääutisissa, mutta laitanpa tähän viitteen maaseudun tulevaisuuteen " PEFC sai briteiltä
puoli vuotta aikaa" http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/cgi-bin/weblehti.exe