Hankkia lapsia? Onko mitään ikää mihin mennessä täytyy olla lapset tehtynä? Tai ikää milloin mielellään ensimmäisen haluaisi?
Naisilla taitaa se 35v olla, että siihen mennessä täytyy olla lapset tehtynä.
Naisilla taitaa se 35v olla, että siihen mennessä täytyy olla lapset tehtynä.
Vastaukset 38
Vanhimmat
Eipä taida olla miehiä linjoilla tai ainakaan miehiä, jotka haluu lapsia.
Miehet pystyy tuottaa jälkeläisiä vanhallakin iällä. Se riippuu ihan henkilöstä haluaako lapsia ylipäätään vai odottaako, että aika olisi niin sanotusti oikea eli oikea kumppani ja taloudellinen tilanne hyvä. Tosiasiassa me miehet ei niin tarkasti suunnitella tuota asiaa. Sitten kun se tuntuu oikealta tai jos sattuu niin sanotusti vahinko. Ei voi puhua biologisesta kellosta niin kuin naisilla.
Tiedän kyllä että se miehiltä voi onnistua iästä riippumatta. Mutta jos naisilla se ikä on 35, niin jos miehet kovin vanhaksi odottaa, löytääkö enään tarpeeksi nuorta naista.
Aloin miettimään kun töissä oli asiasta puhetta.
miten niin 35? Vielä 40-vuotiaskin voi aivan hyvin tulla äidiksi. Tosin vähän heikommin edellytyksin, mutta kuitenkin.
Kyllä se on 30-40v ikähaitarissa kun aletaan tosissaan miettiä niitä lapsia jos niitä haluaa ja niitä ei ole. Ne pitäisi saada maailmalle ennen kuin itse on vanhainkodissa.
Aika moni sanonut, etä jos 35v mennessä ei ole lapsia tullut, niin sitten niitä ei myöskään tule.
En tiedä tarkalleen miksi juuri 35v on se ikä.
No, aivan hyvin on ehkä liioiteltua ;) Kyllä edellytykset ovat paljon huonommat. Raskauskomplikaatioiden riski kasvaa huimasti tuon ikäisellä. Se nyt on raaka totuus, mutta ei tosiaan mahdotonta kuitenkaan tulla terveen lapsen äidiksi tuon ikäisenä.
Puhuin miehen näkökulmasta. Unohtui mainita.
Niinpä kun ollaan realistisia, ei niitä lapsia sentään ihan vanhainkodissakaan kasvateta :D edes miespuolisena.
Tässäkin on varmaan erilaisia näkemyksiä vähän miehestä riippuen, mutta jaan ton ajatuksen siitä, että naisilla biologinen kello rajaa vähän enemmän asiaa. Suurin osa varmaan tahtoisi lapsen rakastamansa ihmisen kanssa jos ylipäätään lapsen haluaa. Sopiva ikä lasten hankkimiselle on miehillä siten varmaan useammasta asiasta kiinni.
No toisille taitaa niitä vahinkolaukauksia sattua iästä huolimatta ja se isyyteen asennoituminen sekä kasvaminen on hankalaa, kun se tulee yllätyksenä. Nykyiselle miesystävälleni on käynyt juurikin noin ja itse kertoo edelleenkin, ettei osaa olla lapsensa kanssa, vaikka säännöllisesti lastaan tapaa ja lapsikin on jo muutaman vuoden ikäinen. Se on ikävää, kun lapsi tulee keskelle sitä omaa menoikää, hänkin ollut tuolloin kolmikymppinen ja on pitänyt luopua niistä omista hänelle rakkaista asioistaan lapsen vuoksi. Nykyisin vaan itseäkin harmittaa ettei hänellä enää tunnu olevan aikaa minullekaan, ymmärrän sen, että lapsen vuoksi pitää joustaa, mutta ymmärrä en niitä muita juttuja, jotka tuntuvat täyttävän jälleen hänen elämänsä.
Yhden lapsen takia luopua rakkaista asioista ja vieläpä kolmikymppisenä?
Ei kuulosta hyvältä. Lisääntyminen on normaaliasia ja jos kaksi vanhempaa yhdelle lapselle, niin täytyy olla jo jotain tosi tärkeää, että lapsi sen kuvion sotkee. Tai ettei parisuhteellekaan ole aikaa?
Mihinkä tässä nyt olis kiire
Kenelläkään ei pitäisi olla.
Samaa mieltä tästä, ei elämää oo tarkoitettu suoritettavaksi taikka joksikin tapahtumakalenteriksi.
Jotenkin tuntuu, että kaikki taas ymmärtää tämän väärin.
Nuo päivänselvät asiat: rakkaus, oikea kumppani, halu, taloudellinen tilanne ym. Ne tottakai pitää olla kunnossa. Mutta en niitä kirjoittanut juuri siksi, kun kaikkien pitäisi nuo ymmärtää.
Mutta onko mitään tuollaista ns. Rauhoittavaa tekijää, niinkun naisilla. Että ei vain yksinkertaisesti halua yli 35v tehdä lapsia. Toki kaikki ei noin ajattele mutta kuitenkin.
Kyllähän kumppanit yleensä on suht samanikäistä eli kyllä asia monia miehiäkin kovasti pohdituttaa viimeistään neljänkympin tienoilla. Harva kolmekymppinen nainen etsii ensisijassa 40 plus ikäistä kumppania ja isäehdokasta. Toki poikkeuksia on mutta noin pääsääntöisesti ei.
Tätä minä juuri tarkoitin.
Miettiikö/puhuuko miehet yleensä tällaisista aiheista?
Vai onko miehillä sitten sellainen asenne, että tulee jos on tullakseen. Kun naiset monesti ottaa sen raskaammin jos ei tulekkaan.
En ole mies, mutta ei liene ikäkysymys. Tuttavapiirissä on perheitä, joissa on huomattavasti vanhempi mies, parikin, kun se oikea löytyi vasta vanhemmalla iällä. Mielestäni ovat kyllä aika leppoisia isejä. Naisista yksi tuttu 45 v. odottaa nyt, uuden miesystävänsä kanssa. Yksi entinen työkaveri vaihtoi miehen paljon nuorempaan ja sai 2 lasta 45 ja 46 vuotiaana. Ei voi siis mitenkään rajata kuin biologialla. Täysin ihmisestä kiinni.
Enemmän tunnen itse vanhemmalla iällä isäksi kuin äidiksi tulleita.
Mutta kyllä tuttavapiirissä moni "korkeasti koulutettu" nainen on lykännyt perheen perustamista juurikin opintojen pituuden vuoksi tai sopivan isäehdokkaan puuttumisen vuoksi. Ystävä sai esikoisen 37-vuotiaana, mikä on omasta mielestäni jo aika paljon, toinen kolmannen lapsen 40-vuotiaana... Onhan niitä yli 40-vuotiaanakin esikoisen saaneita mutta toki hedelmällisyys on jo huonompi ja kehityshäiriöiden riski suurempi.
Miehiä tuttavapiirissä on montakin yli 40-vuotiaana lapsen saaneita. Ja onhan näitä joitka ottaa nuoren vaimon (tai vaihtaa nuorempaan) ja lisääntyy sitten heidän kanssaan.
Minä itse en ikinä ole ajatellut lasten hankkimista iän kannalta. Olen vain aina ajatellut, että minä niitä vielä oikeasti haluan.
Alkoi vain mietityttää nämä ikä asiat, kun niistä töissä puhuttiin.
Piti sitten tulla kyselemään miehistä mielipidettä ja toki myös naisten mieipiteet asiaan kiinnostaa.
Kiitoksia vastauksestasi, se käsitteli mukavasti molempia.
Tuota vaihtamistakin olen miettinyt itsekseni. Jos tuleva mieheni ei yksinkertaisesti halua lapsia, niin siinä vaiheessa vaihtaisin. Mutta jos hän ei voisi saada lapsia, niin en kyllä sen takia vaihtaisi. Sitten vain toivoisin, että joidenkin hoitojen kautta se lasten saaminen olisi mahdollista. Ja voisihan se olla niinkin, että minä en niitä lapsia voisi saada. Sitäkun ei ikinä voi etukäteen tietää.
Hankkia. Olen aina ajatellut että lapsia saadaan.
Joo anteeksi en ihan ajatuksen kanssa kirjoittanut tuota aloitusta.
Mutta sinulla ei ilmeisesti ole asiaan mitään miehistä mietettä tarjolla.
Empä osaa sanua sitä parhainta ikkää. Sitten, kun se sopiva toinen osapuoli on sopivasti siinä holillaan.
Sopiva sen täytyykin olla, jotta tulevilla lapsillakin on hyvä olla.
Onko aloittajalla jo lapset "hankittuna" tai parasta ennen päivä mennyt?
Ei ole vielä omia lapsia. Haluan niitä kyllä ja aikaakin vielä on reilusti jäljellä.
En tiedä onko miehillä tai naisilla kiire sikiämään, mutta tottahan toki naisilla tulee ikä, jolloin ei enää pyöräytellä pupusia;D Tosin sekin riippuu yksilöstä, ja luulen tässäkin asiassa geenien vaikuttavan asiaan. Mun siskolle sattui vahinko vielä 54-vuotiaana;D Että näinkin voi käydä. Hän tosin ei enää halunnut alkaa äidiksi siinä iässä. Toinen asia on se, että onko energiaa ja ennen kaikkea terveyttä huolehtia lapsistaan vielä monen kymmenen vuoden kuluttua. Pitää ajatella tietysti itseään, mutta ennen kaikkea lapsen parasta. Äitini sai minua aika vanhana, eikä mitään ongelmia, mutta se niin riippuu, mistä roikkuu. Nämä on näitä "maailman Ihmeellisyyksiä", joita jokainen joutuu/saa pohtia itsekseen yhdessä perheen kanssa. Onnea kaikille kiireellisille ja kiireettömille! Toivottavasti jokainen löytää oman paikkansa.
Vanhempi tuttavani on iltatähti ja surullista kyllä menetti molemmat vanhemmat ollessaan nuori. Hänelle asia on selvästi edelleen vaikea.
Tuo on vanhemmalla iällä saatujen lasten tilanne monesti. Mutta toisaalta kannattaako sellaista miettiä tai pelätä, kun nuorenakin voi kuolla.
Perhe on kuitenkin se turva läpi elämän ja lapset ilo.
Ja tärkeintä se haluaako olla isä.
Nainenkin voi hankkia lapsia vielä pitkälle yli 4-kymppisenä, riskit toki kasvaa. Miehenä alan olla jo siinä iässä, että kohta saisi joku suloinenn nainen antautua. Sitä kun haluaisi olla nuorekkaana vielä heidän elämässään ja kenties nähdä lapsenlapsiakin.
Tuolla tavalla minä olen sitä ikää miettinyt. Kun nuorena saisi lapset, niin niiden kanssa jaksaisi paremmin varmasti touhuta, mitä vanhana. Ja lapsenlapset myös olisi ihana nähdä ja että oikeasti myös jaksaisi olla heidän elämässään mukana.
kun tiettyyn ikään mennessä ei ole kumppania löytynyt niin eipä sitä voi lapsiakaan toivoa, vaikka ennen niin mielessään suunnitteli että sitten kun, mut ei se niin mennytkään.
T.Untamo 78 v. Humppilasta
hahahhahahhahhahahhahah... ei ei ei ole kiirusta mihinkään! Untamon kanssa samaa mieltä:D
Yhdessä viestissä viitattiin kehityshäiriöihin vanhemman iän raskaudessa. No kyllä kehityshäiriöisiä voi syntyä nuoremmista vanhemmistakin, niitä ei vain pidetä riskiryhminä, eikä siten ole seulontatarkastuksia.
Toisaalta taas abortoidaan varmuuden vuoksi, kenties ihan terveitäkin lapsia, jos joku testi näyttää hieman standardista poikkeavaa arvoa. Kummipoikani meinasi tulla näin abortoiduksi, mutta on nyt salskea nuorimies ja kaikinpuolin terve.
Minun siskostani sanottiin myös, että nyt on tulossa vaikeasti kehitysvammainen lapsi. Ei tule ikinä oppimaan kävelemään tai syömään itse.
Kehottivat tekemään abortin. Äitini ei suostunut ja täysin terve tyttö sieltä tuli.
Vaikka miehet voivat tulla isäksi vielä vanhemmallakin iällä niin kyllä heilläkin siittiöiden määrä ja laatu heikkenee aikalailla vanhetessa. Ihan yhtä suuri riski on vanhalla isällä saada kehityhäiriöisiä lapsia kuin vanhemmalla äidillä.
Johan nuorilla miehillä on jo vaikeuksia saattaa naista raskaaksi kun on oluet ja rööki maistunut, samoin runsas roskaruuan nauttiminen heikentää siittiöitä. Tutkittu juttu, uskokaa pois.
Roskaruuasta, tupakasta ja oluesta samaa mieltä. Mutta viime hädässä kannattaa turvautua poronsarviuutteeseen;D