On sellainen yleinen harhaluulo vallalla, että pakkoruotsi olisi jollain tapaa syypää yhä vähenevään kiinnostukseen vieraita kieliä kohtaan. Näin ei voi olla, koska vielä 10, 20 ja 30 vuotta sitten luettiin yleisesti useaa vierasta kieltä, ja ilman mitään ongelmia. Nyt kiinnostus on lopahtanut lähes täysin: ei ole tavatonta, että isommassakin koulussa on vain 2 ranskan tai saksan kirjoittajaa.
Ongelmana on myös se, että kuvitellaan, että pelkällä englannilla pärjää. Jos haluaa oikeasti kilpailla työpaikoista, mahdollisimman monipuolinen kielitaito on valttia edelleen.
Minulle on yhdentekevää, onko meillä pakkoruotsi vai ei, mutta olisi ihan fiksua tunnustaa tosiasiat, eikä syyttää pakkoruotsista sitä, että kielten opiskelu ei enää kiinnosta. Keinot saada oppilaat ymmärtämään vieraiden kielten opiskelun tärkeys täytyy löytyä muualta - siihen ei hokema "pakkoruotsi pois" auta yhtään.
Ongelmana on myös se, että kuvitellaan, että pelkällä englannilla pärjää. Jos haluaa oikeasti kilpailla työpaikoista, mahdollisimman monipuolinen kielitaito on valttia edelleen.
Minulle on yhdentekevää, onko meillä pakkoruotsi vai ei, mutta olisi ihan fiksua tunnustaa tosiasiat, eikä syyttää pakkoruotsista sitä, että kielten opiskelu ei enää kiinnosta. Keinot saada oppilaat ymmärtämään vieraiden kielten opiskelun tärkeys täytyy löytyä muualta - siihen ei hokema "pakkoruotsi pois" auta yhtään.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Ihmetyttää kun faktat ei kelpaa fennoille.
Tässä sulle faktaa:
Käypä katsomassa pakkoruotsin tunneilla mitä luokkahuoneissa tapahtuu. Meno ja meteli on ajoittain sellaista, että häiritsee naapuriluokkiakin. Resurssiopettajat yrittävät houkutella pahimpia riehujia "tukiopetukseen" eri luokkaan, jos joku viitsisi lähteä. Tämä on aina ylimääräinen kustannuserä.
Ruotsin tuntien ilmapiiri näkyy vielä ainakin seuraavalla tunnilla. Oppilaathan ovat yleensä 12-16 -vuotiaita, murrosikäisiä. Pakkoruotsi ehdottomasti lisää kurinpito-ongelmia.
Joka luokassa on aina muutama 3-5 oppilasta, jotka yrittävät seurata. Monien kohdalla oppiminen jää omien vanhempien tuen varaan. Armo-arvosanoilla mennään. Seiskan arvosana ei merkitse seiskan osaamista.
Vastentahtoisuus pakkoruotsia kohtaan on vahva. Opettajilta intetään jatkuvasti, miksi sitä pitäisi osata. "Mun faija tekee ulkomaankauppaa, ja kaikki puhuu englantia".
Milloinkohan kurinpito siirtyi ruotsinopettajan tehtäväksi lasten vanhemmilta??!! Auts, tämä on kyllä paksuinta, mitä olen pakkoruotsin tiimoilta lukenut :):):)
Yläkoulussa on kurinpito-ongelmia monilla tunneilla, mm. bilsa, historia ym. Pitäisikö nämä aineet lopettaa sen takia?
Lisäys: Oppitunteja on rajallinen määrä. Pakkoruotsi vie siitä yhden muun kielen osuuden. Vaikka englanti koetaan hyödylliseksi (ja sitä nuoret oppii jo mikroilla), pakko-ruotsi vie mielenkiintoa kielten opiskelusta.
Lukiossa on vaikea ottaa menetyksiä kiinni, varsinkin jos oppilas valitsee laajan matematiikan ja fysiikan. Tuntikehykset eivät yksinkertaisesti riitä uuteen kieleen, jos lukion aikoo suorittaa kolmessa vuodessa.
Lukion tuntikehys ei silloin riitä edes peruskoulun 8. luokalla valittuun toiseen vieraaseen kieleen, esim. saksa tai ranska. Kielen joutuu lopettamaan lukion puolivälissä.
Miten näkyy insinöörikunnassa, lääkäreissä, tutkijoissa?? Uusi kieli opetellaan myöhemmin, jos aika riittää. Siis JOS.
Voi olla näinkin, ettei aika riitä, mutta musta tunteja supistetaan väärästä päästä. Esim. v. 1992 kirjoittanut sukupolvi on viimeinen, joka hallitsi vielä suomen kielen hyvin (siis äidinkielenä). Tämän jälkeen äidinkielen tunteja vähenettiin jonkin muun aineen hyväksi, ja ylppäreiden arvosanat romahti. Ei ole musta hyvään suuntaan menty.
Olen nähnyt ja vahvistan tämän. Jopa tavutuksessa on ongelmia. Suomenkielen taito äidinkielenä on heikentynyt.
Äidinkielen osaaminen on loogisen ajattelun ja kaiken muun oppimisen perusta. Hukkaruotsi ei mahdu tähän yhtälöön.
Ketjun avaajalla ei liene kaikki MUUMIT LAAKSOSSA???, koulussa on aineet joita opiskellaan, ja KUN yksi aine on PAKKORUÅSTI, niin se vie esmerk ENGLANNIN kielen pitkänkaavanmukaanopiskelusta pitkän siivun, sitä EI voi muumipapat ja mammat kieltää!!!???
Joten eipä siihen sitten mahdu kovinmontaa ulkomaan kieltä, MIKÄLI PAKKORUÅTTI ON JA PYSYY KOULU- JA OPISTOTASOLLAKIN!!! KATERPILLARI-ENKULLA EI KYLLÄ KOVIN LIUKKAASTI EDETÄ ULKOMAISESSA URAPUTKESSA!!!:(
Pitää pystyä AJATTELEMAAN ja puhumaanKIN ENGLANNIN KIELLÄ SUTJAKKAASTI!!!
Ne, jotka haluavat lukea ruåttinkieltä, niin kannattaa mennä sveealaan, siellä sentään saavat hyvässäseurassa lukea MAAILMAN TÄRKEINTÄ KIELTÄ, JA JOKA ON AVAINKIELI KAIKKIEN MUIDENKIN KIELTEN NOPSAAN OPPIMISEEN :D
ENGLANTI, SAKSA, RANSKA!!!, tuossa nyt muutama tositärkeä kieli tätänykyä :), EIVÄTHÄN sveealassakaan opiskele SUOMEN kieltä, vaan ruåttinkieltä ja pitkänkaavanmukaan ENGLANNIN KIELEN!!!
Meillä pitää myöskin olla niin, että on SUOMEN kieli, jota opiskellaan, mutta se ulkomaan kieli, mitä opiskelija pitää tärkeänä tulevaisuuttaan silmälläpitäen, on opiskeltava TARKKAAN JA HYVIN!!!
SUOMEN KIELIHÄN OPITAAN HELPOSTI, SILLÄ SEHÄN IMETÄÄN JO ÄIDINMAIDOSTA :)
sekä sitten ENGLANNIN KIELI ensimäisenä ulkomaan kielenä, sillä se on kieli, jota opiskelevat ne, jotka haluavat mennä töihin mihoinmaahan hyvänsä tällä telluksella :)
.
EIKÖ 10 9 OLEKKAAN NYKYÄÄN 19???, KYLLÄ SE VAAN ON!!!
MODE EI NYT OSAA YNNÄLASKUA :D, NOH, OTETAANPAS UUSI TEHTÄVÄ JA KATSOTAAN JOSKO SEN "OSAISIN OIKEIN" :D, SIIS 8 13 ON MIELESTÄNI 21 :)
"Pakollinen pitkä englanti" on kielten vaatimuksista se kaikkein turhin: Pikkulapsikin oppii englantia netistä, kuten tuolla aiemmin joku sanookin. Englantiin riittäisi hyvin sellainen 5-6 v. Nyt se on ylimitoitettu. Opetuksen tehokkuutta tulee lisätä kaikissa kielissä opetusmetodeja muuttamalla.
Netistä ja telkasta nuoret saavat MOTIVAATIOn oppia englantia lisää, kun "palkinto" tulee heti. Pakkoruotsi mielletään vieraaksi ja täysin turhaksi, ei-palkitsevaksi kieleksi.
Jos joku haluaa oppia ruotsia, voidaan se säilyttää vapaavalintaisena.
Lapsen kielenoppiminen tulee luonnostaan, ja hän ei miellä kielenoppimistaan "palkituksi tulemiseksi". Aikuinen tekee niin, esim. ulkomaanmatkalla toteaa: ranskasta oli tosi paljon hyötyä, osasin tilata laskun ravintolassa ym. Me usein analysoimme kielenoppimista ja suhtautumista siihen aikuisen näkökulmasta, mikä on liian suppeaa. Omat ennakkoluulomme pahentavat asiaa. Nyt en puhu mitenkään erityisesti pakkoruotsista, vaan yleensä lapsen kyvystä oppia useita vieraita kieliä samanaikaisesti.
Esitä nyt yhden vähäpätöisen kysymyksen; MIKSI SUOMESSA TÄYTYY OPETTAA / OPISKELLA RUÅTTINKIELTÄ???
Meille on aina kerrottu, ((RUÅTTINMIELISTEN TAHOLTA)) että KUN ruåttinkieli ON AVAINKIELI KAIKKIEN MUDENMAIDEN KIELTEN NOPSAAN OPISKELUUN, MUTTA SILLÄKÖ EI RUÅTTALAISET JA RANTAHENKILÖT OPIKKAAN SUOMEN KIELTÄ???
Kun heidänvuokseen koko SUOMENmaan kansalaisten täytyy osata ruåtttinkieltä, että voisimme PASSATA heitä SIVISTYSKIELELLÄ :D
huhhuh, ja vieläkerran HUHHUH!!! :D
TOTTAHELVETISSÄ NIMIMERKKKI ON KÄYTÖSSÄ, KOSKA SE ON MMMINUN NIMIMERKKINI!!!, JA MMMINÄ KYTÄN SITÄ!!!, KOETTAKAA NYT KÄSITTÄÄ HYVÄTIHMISET!!!
Tämän ketjun aihe ei ehkä ihan vastaa sitä mitä viestissäsi sanot. Tässä ei vaadita pakkoruotsia, vaan esitetään ajatus, että pakkoruotsia ei voi syyttää vieraiden kielten määrän vähenenmistä koululaisilla. Kommentoin mielelläni, jos pysyt aiheessa.
OLIPAS HYVÄ, että pääsin tuolla "ÄRKKOPEELÄINEN" NIMMARILLA KETJULLE, KUN EI ENÄÄ TUO AIEMPI "RUÅTTALAINEN" KELVANNUT :D
Ja sekin "RUÅTTALAINEN" NIMMARI TULI SENVUOKSI, KUN EI MIKÄÄNMUU KELVANNUT, mutteivät voineet häpäistä ruåttalaisia niinpaljoo että olisivat heittäneet RUÅTTALAINEN nimmarin tunkiiolle :D
kiva päivä tänään :D
kokeilenpas ihan huvinvuoksi sitä "RUÅRRALAINEN" NIMMARIANI JOSKOVAIKKA MENISIKIN LÄPI :D, EI MENNY!!!
"On sellainen yleinen harhaluulo vallalla, että pakkoruotsi olisi jollain tapaa syypää yhä vähenevään kiinnostukseen vieraita kieliä kohtaan. Näin ei voi olla, koska vielä 10, 20 ja 30 vuotta sitten luettiin yleisesti useaa vierasta kieltä, ja ilman mitään ongelmia"
Olet oikeassa ja väärässä tässä asiassa.
1. Eikös 80-luvulla ollut lukiossa pakko lukea 3 kieltä, jos valitsi lyhyen matematiikan? Näin olen ymmärtänyt. Luettiin kieliä, koska oli pakko lukea.
2. Toiseksi kiinnostus kieliin on vähentynyt, koska tietotekniikka on tullut tilalle. Sosiaalinen media ja siellä käytettävä englanti on tullut vieraiden kielten tilalle.
3. Kolmanneksi, väitän että nykään osataan englantia paremmin, vaikka muita kieliä opiskeltaisiin vähemmän.
4. Voidaan myös väittää, että kokonaisuutena omaksuttava tieto on kasvanut eli silloin, kun luettiin monia kieliä, ei tarvinnut tietää Windowsista, asiatekstin kirjoittamisesta jne. yhtään mitään.
5. Ennen luettiin useampia kieliä, mutta kuinka hyvin niitä osattiin? On parempi osata 1-2 kieltä hyvin kuin vähän 3-4 kieltä.
6. Toisaalta väitteesi, että kielten opiskelu ei kiinnosta, pitää vain osittain paikkaansa. Monia kiinnostaa.
Olisi fiksua tunnustaa tosiasiat ja tunnustaa se, että ruotsin pakollisuudelle ei ole olemassa perusteita kielten osaamisen kannalta, se on demokratian vastainen ja on pääsyy, miksi Suomessa ei opiskella muita kieliä.
Kukaan ei voi väittää sellaista, että jos ruotsin tilalla saisi valita esim. saksan, ranskan tai venäjän, etteikö näitä kieliä muka valittaisi ruotsin tilalla ja näin saksan, ranskan tai venäjän osaaminen lisääntyisi.
Svekojen hauska väitehän on, että pakkoruotsi ei ole syyllinen, koska kielten opiskelu ei lisääntynyt, vaikka pakkoruotsi poistettiin yo-kirjoituksista. Ei tietenkään lisääntynyt, koska se poistettiin vain yo-kirjoituksista eikä lukiosta.
Tosin pakkoruotsi ei ole poistunut kokonaan edes yo-kirjoituksista. Jotkut tiedekunnat kun antavat pisteitä haussa ruotsin yo-arvosanasta, jolloin ruotsi on käytännössä pakollinen vielä jopa yo-kirjoituksissa, jos haluaa tiettyyn tiedekuntaan opiskelemaan.
Pakkoruotsi pitää poistaa jo pelkästään sen takia, että sen peruste on suomenruotsalaiset. Tämä on demokratian vastaista. Normaali tilanne on se, mitä ehdotettiin peruskouluun 60-luvulla eli suomenruotsalaiset opettelevat suomea ja suomenkieliset opettelevat englantia.
Jos vähemmistöjen velvollisuus ei ole opiskella valtion de facto pääkieltä, niin vielä vähemmän pääväestöllä on velvollisuus opiskella valtion de facto vähemmistökieliä. Se mitä ruotsin kieli on de jure, ei tee pakkoruotsista demokraattista.
Koko pakkoruotsi perustuu kielitaitolakiin, joka määrää, että 100 %:n pitää palvella 5 %:a, vaikka sama 100 % riittää palvelemaan 90 %:a.
Kun kerran 100 % riittää palvelemaan 90 %:a, niin tällöin 5,6 % riittää palvelemaan ruotsinkielisiä.