Rahasto-osekkeitten myynti.

Rahastoissa ei ole osakkeita, vaan osuuksia. Lisäksi on kahdenlaisia rahastoja: ns. tavallisia rahastoja, joita merkitään rahastoyhtiössä (esim. jokaisella pankilla on oma rahastoyhtiö), ja sitten pörssistä ostettavia ETF:iä.

Tavallisten rahastojen osuuksia voit merkitä ja lunastaa jokaisena pankkipäivänä, tarkemmat ohjeet saat kyseisestä pankista/rahastoyhtiöstä. Näiden osalta on huomioitava, että lunastuksessa rahat voi tulla tilille vasta monta päivää lunastuksen jälkeen.

ETF:llä käydään kauppaa pörssin aukioloaikana kuten osakkeilla.

Rahastojen sisällöt vaihtelevat. Ennen kuin sijoitat johonkin rahastoon, tutki sen sijoitusstrategia ja sisältö. Jos sijoitat aktiiviseen rahastoon, katso että se on oikeasti aktiivinen eikä seuraa vertailuindeksiään kuin hai laivaa. Muussa tapauksessa on parempi sijoittaa passiiviseen rahastoon, jonka on tarkoituskin seurata sitä indeksiä, huomattavasti alhaisemmalla kulutasolla.

Mitä tulee tuohon veroasiaan: kun myyt / lunastat rahastoja, verotus menee ihan samalla tavalla kuin osakkeillakin. Niiden myynnistä ei tehdä ennakonpidätyksiä, vaan maksat verot aikanaan seuraavan vuoden lopussa (mikäli muista tuloistasi maksamasi ennakonpidätykset eivät riitä kattamaan myös myyntivoittoveroja). Kun myyt jotain, merkitse itsellesi muistiin paljonko tuli voittoa / tappioita, ja varaudu maksamaan ne verot silloin kun kuuluu.

Pörssinoteerattuja rahastoja eli etf:iä voi ostaa ja myydä juuri niin kuin pörssiosakkeitakin: niitä säilytetään arvo-osuustilillä, oston ja myynnin hoitaa palkkiota vastaan välittäjä, osto- ja myyntihinnoilla on ero, spreadi, ja kurssi vaihtelee pörssissä päivän mittaan.

Kaikkien muiden rahastojen osalta osto- ja myyntipäivät ja -aikataulut selviävät rahaston säännöistä. Useissa rahastoissa (varmaan valtaosa pörssiosakkeisiin tai korkoihin sijoittavista rahastoista) ostaa ja myydä voi minä päivänä vaan, mutta joissain rahastoissa väli on harvempi, jopa vain kerran kolmessa kuukaudessa (esim. jossain asuntorahastossa olen nähnyt tällaisen).

Mitä tuohon asiantuntijuuteen tulee, rahastoja on kahdenlaisia: aktiivisesti hoidettuja ja passiivisia, jotain indeksia seuraavia rahastoja. Aktiivisissa rahastoissa se "asiantuntija" yrittää voittaa indeksin ja rahastaa sinua tästä.

Koska indeksi kuitenkin ihan määritelmällisesti on kaikkien aktiivisten toimijoiden toimien keskiarvo, seuraa tästä väistämättä se, että aktiiviset rahastot eivät keskimäärin voi voittaa indeksiään. Näin ollen sijoittajat pitkällä juoksulla häviävät keskimäärin sen ylimääräisen palkkion, jonka sille "asiantuntijalle" maksavat.

Yleensä kannattaa siis valita mahdollisimman edullisia passiivisia rahastoja. Kustannusten lisäksi pitää kiinnittää tietenkin huomiota allokaatioon eri sijoituslajien välillä sekä hajautukseen.