Kun psykiatrista hoitojärjestelmää tarkastelee kriittisin silmin, ei voi välttyä siltä vaikutelmalta, että sitä ei ole koskaan luotu asiakkaita vaan mielenterveysalan työntekijöitä varten. Samalla psykiatreista tuli lääketeollisuuden hyvin palkattuja juoksupoikia, joiden tehtäväksi tuli viedä biologisen psykiatrian lääkekeskeistä ”ilosanomaa” niin muille lääkäreille kuin myös suurelle yleisölle. Ääneen lausumattomana tavoitteena oli saada muut lääkärit ja väestö uskomaan, että lääketeollisuuden kilvan kehittämät erilaiset aivotoimintaan vaikuttavat kemikaalit olivat psykiatristen sairauksien täsmälääkkeiltä.
http://freetimelehti.com/psykiatria-laaketieteen-ruma-ankanpoikanen/
http://freetimelehti.com/psykiatria-laaketieteen-ruma-ankanpoikanen/
Vastaukset 30
Vanhimmat
Vielä paljon Akun ja Davieskin kirjaa laajemmin asioita ymmärtää haluavan kannattaa tutustua mm. Peter Bregginin kirjaan Toxic Psychiatry. Lisäksi poliittista näkökulmaa halajavalle ennen kaikkea Thomas Szaszin kirjallisuus on maailmassa täysin lyömätön ja korvaamaton tietolähde. Muutamia tärkeitä teoksia Szaszilta, joita suositan jokaisen lukevan ovat muun muassa The Myth of Mental Illness; Insanity; Law, Liberty, and Psychiatry sekä Manufacture of Madness. Suosittelen kuitenkin aloittelijalle tuoda James Daviesin kirjaa Hajalla. Siitä pääsee hyvin liikkeelle, josta voi sitten halutessaan edetä vaativampaan ja laajempaan ymmärrykseen em. muun kirjallisuuden kautta.
Kiitos hyvistä vinkeistä. Koitan perehtyä. Terveydenhoitojärjestelmän väärinkäytökset pitää paljastaa ja lääkkeet reseptivapaiksi. Niin päästäisiin puoskareista eroon ja jäljelle jäis ne lääkärit, jotka oikeasti yrittävät auttaa ihmisiä.
tulee kieltää, niin ihmiset oparantuvat.
Todennäköisesti 99% "mielenterveysleäkeläisistä" on eläkkeellä sen vuoksi että ssri-myrkyt ovat tuhonneet heidän terveytensä.
Tämäkin palsta näyttää olevan täynnä lääkenarkkareita.
"Psykiatrit ovat pelkkiä lääketehtaiden juoksupoikia." Niin se juuri on.
OLETKO HUIJARI???!! ANNA KAIKKI NOSTAMASI TUET TAKAISIN VALTIOLLE!
Niin, onko psykiatrian toimijoiden tarkoituskaan todella auttaa ihmistä vaan kiusata ja luoda lisää pahoinvointia. Siitähän heidän elantonsa tosiaan tulee että toiset voivat huonosti ja tarvitsevat palveluita. Laskunhan terapeutti kyllä osaa aina kirjoittaa istunnon lopuksi. Mielestäni psykologiset palvelut eivät kuitenkaan saisi olla sellaisia että raha olisi niissä keskiössä.
Mitä enemmän psykiatrit saavat asiakkaitaan lääkenarkkareiksi, sitä paremmin heillä menee ja lääketehtaat kiittää heitä lahjuksilla.
Psykiatri on laillistettu huumediileri. Lääketehtaat toimivat huumetehtaina.
Psykiatria on aina ollut pienen ryhmän sekoilua ihmiskokeilla. Natsisaksan aikana se oli suosituin ammatti. Sai leikkiä kemikaaleilla ja katsella mitä ne vaikuttaa.
Oli muuten hoitajatkin ihmeissään, kun päiväyksikössä ollessani osastolääkäri piti luentoa tuosta aiheesta. Saas nähdä miten kauan lääkäri saa pitää työpaikkansa.
Noi lääkkeethän ovat ihan vitsaus. En muista valmisteen nimeä, mutta yksi lääke oli nimenomaan suunniteltu vuorotyöstä johtuvaan uupumukseen vaikka jokainen tietää, mikä vuorotyöstä johtuvan uupumuksen oikea hoitokeino olisi.
Ei masennus ole mikään huijaus vaan todistettu ja tunnistettu sairaus, jonka syyt ovatAINA tapauskohtaisia. Se onkin jo ihan toinen juttu, mitä tulee masennusdiagnoosin saajan lääkevalikoimaan. Mulla on kyllä selvä näkemys siitäkin, jota en ennen ymmärtänyt aikoinaan.
Ei ole sairaus masennus sen enempää kuin onnikaan.
Mitäs tekemistä onnella ja masennuksella on keskenään.? Onni on hetkellinen olotila joka kestää tunnista korkeintaan viikkoon, mutta masennus menee vuoristorataa ja joillakin kestää vuosikymmenniä. Ei ole eroa vai oletko aina onnellinen? Eipäilen
Jokainen joka on sairastanut oikeaa masennusta tietää kyllä ettei se ole mikään hetkellinen mielentila. Se ei myöskään ole laiskuutta, pientä alakuloa tai vitutusta.
Kuitekaa sen ei ole koskaan todistettu oleva fyysinen sairaus, olipa sitten filosofianne mikä hyvänsä.
Onni/onnellisuus ja masennus/masentuneisuus ovat molemmat tunteita tai kokemuksia riippuen kontekstista. Onni voi olla hetkellinen tai elämänpituinen siinä missä masennuskin. Riippumatta kestosta ne eivät ole kumpikaan sairauksia. Sairauksia ei määritellä keston mukaan.
Masennusta ei voi sairastaa sen enempää kuin onneakaan. Sillä ei ole mitään väliä onko joku "sairastanut" masennusta vai ei. Sairauksia ei määritellä jonkun kokemuksen mukaan.
Se kokemus josta se masennus joillekkin puhkeaa on aivan täysin määriteltävissä.
Mitä tulee onnellisuuteen se on enemmän hetkellinen mielenhäiriö. Masennus
taas ei sitä ole. Niillä on eroa kuin yöllä ja päivällä. Vai miten itse määrittelet onnellisuuden? Ai kun nyt mä olen niin onnellinen kun mä sain kesätyöpaikan ym. Ylihuomenna sitä tunnetta ei enää ole ja tule kun duunit alkaa. Sinun mielestäsi ei voi määritellä kun et tiedä siitä mitään..oletat, että asiat ovat niin mutta väärässä olet. Monet fyysisillä sairauksilla on selvä yhteys masennuksen syihin ja sen alkamiseen. Eivätkä sen syyt aiheudu silloin mistään taloudellisesta tilanteesta.
Lue aloitus ja päättele mikä voisi olla miljarihuijaus , mutta masennus on oikeasti sairaus. Onnellisuus on hetkellinen mielentila.
Se, että jokin syy masentuneisuuden taustalta on löydettävissä ei tarkoita, että masentuneisuus on sairaus. Se ei täytä sairauden määritelmää. Saat uskoa kuinka haluat eikä sitä sinulta kukaan pois ota, mutta se ei muuta tosiasioita. Usko ei ole tiedon väärti. Tästä on turha kinastella. Jos et halua ymmärtää tai olet liian lapsellinen ymmärtääksesi annetaan asian olla ja todetaan, että olemme eri mieltä tästä.
Oikea masennus on aivojen toimintahäiriö samalla tavalla kuin neuroosit ja psykoosi.Noista kolmesta on omaperäistä kokemusta.Kaikki juontaa huonoista ihmissuhteista ja vastoinkäymisistä.Se kutsutaanko masennusta sairaudeksi vai esim. häiriötilaksi on vain semantiikkaa.
Kommentistasi päätellen, että ymmärrä mitä neuroosilla tai psykoosilla tarkoitetaan. Kummallakaan ei ole tekemistä aivojen toimintahäiriöiden kanssa. Samalla tavalla masennus ei ole mikään aivojen vaan enemmänkin elämän "toimintahäiriö." Samoin et selvästi ymmärrä tai hahmota miten suuret seuraamukset on, sillä pidetäänkö masennusta sairautena, häiriötilana (mitä sillä tarkoitatkaan) vai normaalina ihmistunteena ja -kokemuksena.
Masennus on petos. Ei ole olemassa yhtään tieteellistä tutkimusta, joka todistaisi masennuksen olevan totta. Se on lääketehtaiden järjestämä petos, aloitettu USAsta käsin.
Mainitsemaasi tukee myös Amerikan tieteellinen sivusto, jossa todetaan, että psykiatrialla ei ole tieteellistä statusta:
http://www.madinamerica.com/?s=psychiatry's scientific status
Näin ollen psykiatria on pseudotiede ja siten masennus on pseudodiagnoosi. Kaiken takana on Big Pharma, kuten tarkoitat.
Pitää olla tarkkana, ettei anna väärää kuvaa näkemyksistään. Masennus ilmiönä on totisinta totta ihan siinä missä onnellisuuskin on. Kumpikaan ei vain ole sairaus, kuten suuri osa ihmisistä on uskoo. Tarkoitit varmasti, että ei ole olemassa yhtään tieteellistä tutkimusta, joka osoittaisi, että masennus olisi sairaus ja siinä olet ihan oikeassa. Eikä tule koskaan olemaankaan, koska masentuneisuus on normaali ihmistunne. Masennus voi sen sijaan olla oire jostakin oikeasta sairaudesta, kuten vaikka kilpirauhasongelmista tai aivovaurioista, mutta se sitten jo ihan eri tarina.
Jossain tiedelehdessä puhuttiin masennusgeenistä. Itse asiassa uskon, että yltiöoptimistisyys ei voi olla enemmistönä siitä syystä, että ensinnäkin yltiöoptimistien kuolleisuus on suurempi (onnettomuusriski) ja toisaalta he olisivat jo tuhonneet koko maapallon projekteillaan, emmekä olisi enää tässä kirjoittamassa. Eli noin kehityshistoriallisesti se luolamies, joka kävi kiskomassa sapellihammastiikeriä hännästä sai vähemmän jälkeläisiä kuin se, joka pysyi kaukana tarpeettomista vaaroista - ja näki uhkia sielläkin, missä niitä ei ehkä ollut. Täten masennuksen yleistyminen on luonnomukaista, mutta tietysti ikävää. Masentuneet näkevät sen, miten yltiöoptimistit (tai muuten piittaamattomat ihmiset) ovat tuhonneet kauniin planeettamme. Vähemmästäkin masentuu.
Jos ihmisen mielentila on sellainen, että yrittää tappaa itsensä, niin hän tarvitsee apua. Tämä itsensätappamishalu voidaan joskus saada aisoihin lääkkeillä. Tällöin lääkkeestä on ollut apua tälle ihmiselle.
Ei ihminen aina tarvitse apua, jos hän haluaa tappaa itsensä. Hengen saa lähtemään lukuisin tekniikoin ihan itsenäisestikin. Aktiivinen eutanasia on muutoinkin arveluttavaa lääkärin etiikan kannalta. Jokainen tappakoon itsensä omatoimisesti. Muita saa toki pyytää auttamaan, mutta ketään ei saa siihen pakottaa.
On ihmisen perusoikeus tappaa itsensä.
Millaista apua sulla on mielessä?
Myös kärsimys on miljardihuijaus: http://keskustelu.suomi24.fi/t/9490313/pumpuli-ongelma
Koittakaa nyt kunnioittaa tätä keskustelupalstan aihetta edes.
...Öö - tai kyllähän tuo aloitus olikin tällä kertaa ihan asiaa, en vain jaksanut lukea sitä ensin, koska vaikutti näiltä ideologiamainoksilta taas.
Ei masennus silti ole huijaus. Psykiatria on.
Psyykiset hyttyset elää meidän hukkuvasta elämästä. Kuulkaa miten ne inisee, varsinkin jos niitä ja niiden jumalaisen institutionaalisia menetelmämuureja ja -tuoleja hätyyttää...
Virtsainen bisnes. Niin kuin kaikki muutkin. Haloo?
Pitäkää huolta itsestänne. Psykojärjestelmä ei välttämättä pidä...