"sunnuntai"- se lakipuolenjuttuja.

Minä kyllä jotenkin muistelen että Jumala otti käyttöön kaikki seitsemän päviää, eikä Raamatun mukaan pidä niitä toistaan kummempana.
Kuinka monta kertaa tärkeämpi lain kohta on olla esimerkiksi tappamatta toistaan kuin pyhittää joku päivä tärkeämmäksi kuin toinen? Paavista minä viis veisaan...

Todellisuudessa ei ole sunnuntain pyhittäjiä, on vain lauantain sapattikiihkoilijoita, joille kaikki muut ihmiset ovat syntisiä, jos eivät samalla tavalla kiihkoile launataina sapatin viettämisen suhteen, kuin se olisi taivaspaikan ehdotopn edellytys. Kaikki muut protestanttiset liikkeet ovat lukeneet saman asian Raamatusta ja pitävät kaikkia viikonpäiviä yhtä pyhinä tai vähemmän pyhinä.

JarmoEklund kirjoitti:

Minä kyllä jotenkin muistelen että Jumala otti käyttöön kaikki seitsemän päviää, eikä Raamatun mukaan pidä niitä toistaan kummempana.
Kuinka monta kertaa tärkeämpi lain kohta on olla esimerkiksi tappamatta toistaan kuin pyhittää joku päivä tärkeämmäksi kuin toinen? Paavista minä viis veisaan...

Lue lisää

Kadunmiehenä keskustelun avasin ja lukien näkemystäsi, jonka esität luettavakseni niin, että katsoisin Jumalan puolelta asiaa, lopputuloksena se, "kaikki päivät samanarvoiset" .
Totta, että Jumala sanoo tekevänsä työtä jatkuvasti, mutta mitä työtä ja mitävarten.
Sitten tuossa määreessä käydään ja vilkaistaan myös päivien sisältöä, missä viestitetään lähtökohtaamme, että kaikki on luotu Häneen ja Hänessä, sekä pysyy koossa tämän luomisen mukaan.
Siihen tarpeelliseen alkuun viitataan, 1. Moos. luomistapahtumassa syyn olemassaolollemme, so. Jumala. Jumala loi ja luomistapahtumiin liitetään päivät. Työnä siinä on näkyvillä päivät ja seitsemänteen päästen ollaan tässä viikossamme. Siinä ja siitä käytetään sanontaa Jumalanpuolen, että Hän sai valmiiksi, sekä päätti seitsemäntenä päivänä työnsä, jonka hän oli tehnyt, ja lepäsi. ts. 1. Moos. 2. luku ja 2 säe.
3. säkeessä sanotaan, siunauksesta.
Hän siunasi. Eli taivaallisesta näköalasta päivä on siunattu.
Hän pyhitti. Taas taivaallisesta puolen, so. pyhitetty ja pyhitys on erottamista arjesta. Näin olen asian ymmärtänyt ja näin se Sanasta puhuu itselleni. ts. kyse on taivaallisesta määreestä, mitasta, siunauksesta, erottamisesta jne.
Vieläpä se, että kuka sen on tehnyt.
Kun luominen, sen syy, kuka on jotain tehnyt, mitä varten on tehty, jatkaa ymmärrykseeni sen, miten minun pitää itse siihen suhtautua.
Luomakunta, so. tässä ja nyt hetkessä. Tämä elää määrämittaisen aikansa, ja sen syyn tähden ”luotuna” olen täällä olemassa. Sen koossapitävä voima ja ominaisuus on Kristus.
Siksi luomiseen liittyy Herra, ja Herrallani on arvonimikin SapatinHerra, jonka nimen liittosuhteen näen tuossa näkyvillä.
Tätä kautta nivoutuu mieleeni tämä Jumalalliset pelastussuunnitelmat, synnistä, sekä kerran kaiken Uudelleenluomiseen.
Siksi myös valinnat, mitkä näen, siis kohdalleni, on raamattuun nivottuna.

Siksi myös näen, että ei kaikki päivät ole aivan samanarvoisia silloin, kun uskon pelastukseeni armosta. Vaellukseen tulee viikkorytmiini syy myös erottaa arjen ja pyhän jatkumo. Pelastettuna kumarran Häntä, joka on luonut taivaan ja maan. Siksi Herralla on vain olemassa yksi kansa, joka suullaan tunnustaa Hänet, teoillaan tunnustaa Hänet, sekä lepää armossa, koska itse ei voi itseään pelastaa.

Suun tunnustus käsittää myös sen, että perkaa pois hapatteet, koska ne tekevät matkan hitaaksi, sekä hapate voi kieltää jopa Herran. Siis se hapate voi olla senlaatuista, jota Jumala vihaa, koska se on epäuskoa itse Hänen sanaansa, minkä Hän on minulle muistiinmerkinnyt.

Vanhanliitonaikainen Jumalankansan vaellus, mitä tuosta voimme muistiinmerkitystä kirjoituksista lukea, niin epäuskoisuus oli este perillepääsemiseen luvattuun. Siksi ja koska meillä on raamattu, on perattava ihmiskäskyt ja hapatteet, sillä edelleen tieten tehtynä, väärä tekee meidät esteelliseksi siihen osaan, joka on Pyhää ja -pyhä.

Ei valta- ei määrä- ei massat määrää sitä, että niitten mukaan päästäisiin luvattuun päämäärään. Tällä tarkoitan kirkkokuntia ja niitten nimiä, joiden taakse voitaisiin suojata elämämme. On vain "Elämänkirja", ja nimi, jonka Isä tuntee.
Siksi joukonjatkona roikkuminen jossain, jota ihmiset pyhittelevät, voi ollakin se baabelilainen ansa, jossa ei Jumalan nimi tule kirkastetuksi.
Ja tuossa voi käydä niin, että viimeisellä tuomiollamme, "Hän ei tunne meitä"! on karu päätös tämän elämän vaelluksen pisteelle, joka luomisen perusteella on ainutlaatuinen aika.

Siksi "kaikkipäivät" samanarvoisia, - ihmismääreenä - voi olla kohtalokas viestintämuoto. Se voikin olla sitä, että vain lihalla palvelemme Herraa ja se ei taivukaan Jumalan tahtoon, kirjoitusten mukaan.
Tässä jouduin tekemään valintani omassa kirkossani, silloin kun näin hapatteita kohdallani mistä sana kirjoitti. En löytänyt edes pastorin ohjeista syytä, että se toinen määre, ihmisenpuolelta olisi ohittanut sanan. Siksi valinta tulikin taivaalliselta suunnalta, miten vaellan. Sentähden olen ulkoistettuna synagookista, sanalla "mene"!

JarmoEklund kirjoitti:

Minä kyllä jotenkin muistelen että Jumala otti käyttöön kaikki seitsemän päviää, eikä Raamatun mukaan pidä niitä toistaan kummempana.
Kuinka monta kertaa tärkeämpi lain kohta on olla esimerkiksi tappamatta toistaan kuin pyhittää joku päivä tärkeämmäksi kuin toinen? Paavista minä viis veisaan...

Lue lisää

"Minä kyllä jotenkin muistelen että Jumala otti käyttöön kaikki seitsemän päviää, eikä Raamatun mukaan pidä niitä toistaan kummempana."
Konstantinusta pidetään tarkoitushakuisesti "sunnuntain isänä", vaikka todellisuus on kyllä tarua ihmeellisempää.
Rooman valtakunnassa 7-päiväiseen viikkoon siirryttiin hitaasti ja osissa, alkaen ensimmäiseltä ja toiselta vuosisadalta, ja vasta Konstantinuksen aikana luovuttiin mm. rinnakkaisesta 8-päiväisestä viikkojärjestyksestä, ja valtakuntaan määrättiin yksi viikkojärjestys. Kristittyjen tiedetään pitäneen sunnuntaita kokouspäivänä apostolien aikana ja sen jälkeen, Sen sijaan, useimmat tutkijat ovat yksimielisiä siitä että ennen tuota aikaa, Roomassa ei ollut mitään merkittävää "sunnuntain pyhittämistä" millekään epäjumalalle.
Väitteet että kristittyjen kokouspäivä olisi "siirretty" sunnuntaille Konstantinuksen aikana, on siksi enemmänkin sapatinpyhittäjien propagandaa. Varmastikin on totta että oli erilaisia tapoja tuolloin eri seurakunnissa; mutta mitään "kaikkien kristittyjen sapattikokouskäytäntöä" ei missään tapauksessa ollut. Se on aivan fakta.
Se, mitä Konstantinus tosiaan teki, oli että hän yhdisti valtakunnan erilaiset viikkopituudet ja "pyhäpäivät" yhteen, ja näin syntyi "sunnuntaipyhäpäivä".
SE taas on nimenomaan uskon ja maallisen yhteiskunnan yhdistämistä samassa mielessä kuin meilläkin tänään on noita "kirkollisia pyhiä".
Nyt taas voi kysyä: miksi kristityt laajalti sitten pitivät sunnuntaita kokouspäivänä jo ensimmäiseltä vuosisadalta alkaen - siihen löytyy monta Raamatullista perustetta; Jeesuksen ylösnousemuksen ja opetuslapsille ilmestymisen mukaan muun muassa.
Mutta jos ajattelemme 7-päiväistä viikkoa, se oli tosiaan Israelilla, mutta se tuli myös vahvasti Babyloniasta - niinkin vahvasti, että ateistit väittävät Israelin kopioineen 7-päiväisen viikon Babyloniasta... mitä me emme taas Raamatun mukaan voi hyväksyä; vaikka joudummekin tunnustamaan ettei Raamattu anna tukea sen paremmin 7-päiväiselle viikolle kuin varsinkaan sapatillekaan ennen mannan antamista.
Sapatti ei ole siirtynyt sunnuntaille, mutta myöskään UT ei sanallakaan mainitse sapattia koko uuteen liittoon. Raamattu selväsanaisesti sanoo että laki annettiin niskoittelevalle Israelille - ja me emme ole heidän jälkeläisiään, joille sapatti annettiin.
Näin ollen, sunnuntain pitäminen "Herran päivänä" perustuu juurikin Jeesuksen, meidän Herramme ylösnousemukseen ja ilmestymiseen. Sellaisenaan se ei ole mikään maallisten ihmisten pyhäpäivä, mutta ei minua nyt ainakaan mitenkään haittaa jos saamme kokoontua Apostolien tapaan viikon ensimmäisenä päivänä. Yhtä hyvin voimme kokoontua viikon neljäntenäkin päivänä - tai joka päivä.

Mikä "koko maailma" Kiina, Intia, koko Aasia muutoinkin jne.? ??Muslimimaailma??? Juutalaiset???

JarmoEklund kirjoitti:

Todellisuudessa ei ole sunnuntain pyhittäjiä, on vain lauantain sapattikiihkoilijoita, joille kaikki muut ihmiset ovat syntisiä, jos eivät samalla tavalla kiihkoile launataina sapatin viettämisen suhteen, kuin se olisi taivaspaikan ehdotopn edellytys. Kaikki muut protestanttiset liikkeet ovat lukeneet saman asian Raamatusta ja pitävät kaikkia viikonpäiviä yhtä pyhinä tai vähemmän pyhinä.

Lue lisää

Sunnuntai on aina pyhäpäivä. Ei ihmiset edes juuri käytä sanaa sunnuntai, koska sunnuntai on epätodellinen, että ei sitä voi pyhittää. Sitä vaan kutsutaan pelkästään pyhäksi, harvoin sunnuntaiksi.

pyhäF kirjoitti:

Sunnuntai on aina pyhäpäivä. Ei ihmiset edes juuri käytä sanaa sunnuntai, koska sunnuntai on epätodellinen, että ei sitä voi pyhittää. Sitä vaan kutsutaan pelkästään pyhäksi, harvoin sunnuntaiksi.

Lue lisää

Tämä on vain suomalainen näköala, Jarmo! Paljon maailmaa kulkeneena ja aikoinani myös ulkomailla asuneena voin vakuuttaa, että kyllä kaikissa niissä maissa, joissa olen kuullut sunnuntaista puhuttavan, siitä käytetään nimenomaan kulloisenkin kielen VIIKONPÄIVÄN nimeä eikä nimitellä "pyhäksi".

LautasenreunaaKauemmaksi kirjoitti:

Tämä on vain suomalainen näköala, Jarmo! Paljon maailmaa kulkeneena ja aikoinani myös ulkomailla asuneena voin vakuuttaa, että kyllä kaikissa niissä maissa, joissa olen kuullut sunnuntaista puhuttavan, siitä käytetään nimenomaan kulloisenkin kielen VIIKONPÄIVÄN nimeä eikä nimitellä "pyhäksi".

Lue lisää

No, Suomessahan tässä eletään ja asutaan!

omalehmä kirjoitti:

No, Suomessahan tässä eletään ja asutaan!

Joo mutta kristinusko on globaalinen! Eihän Raamattukaan ole vain "suomalainen"...

JarmoEklund kirjoitti:

Todellisuudessa ei ole sunnuntain pyhittäjiä, on vain lauantain sapattikiihkoilijoita, joille kaikki muut ihmiset ovat syntisiä, jos eivät samalla tavalla kiihkoile launataina sapatin viettämisen suhteen, kuin se olisi taivaspaikan ehdotopn edellytys. Kaikki muut protestanttiset liikkeet ovat lukeneet saman asian Raamatusta ja pitävät kaikkia viikonpäiviä yhtä pyhinä tai vähemmän pyhinä.

Lue lisää

Miksi puhut potaskaa - kyllä sinäkin sen varmaan tiedät että sunnuntaita kutsutaan "pyhäksi" - kiitos kirkon.
Mutta jos et satu tietämään niin katso Wikiediasta kristinuskon historiaa

Wikiwiki kirjoitti:

Miksi puhut potaskaa - kyllä sinäkin sen varmaan tiedät että sunnuntaita kutsutaan "pyhäksi" - kiitos kirkon.
Mutta jos et satu tietämään niin katso Wikiediasta kristinuskon historiaa

Lue lisää

En muista vuosiin kenekään kutsuneen sunnuntaita pyhäksi. Sen sijaan olen kuullut kutsuttavan pyhiksi juhlapäiviä, kuten joulun pyhät jne.

JarmoEklund kirjoitti:

En muista vuosiin kenekään kutsuneen sunnuntaita pyhäksi. Sen sijaan olen kuullut kutsuttavan pyhiksi juhlapäiviä, kuten joulun pyhät jne.

Ei kiinnosta keskustelu !

"valtakunnassa oli kuusipäiväinen työviikko"

Jos tarkoitat valtakunnalla Roomaa,niin ennen Konstantinusta oli käytössä vielä kahdeksanpäiväinen viikko, joista yksi päivä oli tarkoitettu markkinapäiväksi, jolloin yleensä tehtiin ostoksia koko viikon tarpeiksi. Uskonnolliset juhlapäivät olivat erikseen, eivätkä yleensä osuneet jonkin tietyn viikonpäivän kohdalle.
Kristinuskon leviämisen myötä myös Rooma siirtyi ( vähitellen) 7-päiväiseen viikkoon, joka oli juutalainen käytäntö ( aikanaan omaksuttu Babyloniassa).

aikaskutakin kirjoitti:

"valtakunnassa oli kuusipäiväinen työviikko"

Jos tarkoitat valtakunnalla Roomaa,niin ennen Konstantinusta oli käytössä vielä kahdeksanpäiväinen viikko, joista yksi päivä oli tarkoitettu markkinapäiväksi, jolloin yleensä tehtiin ostoksia koko viikon tarpeiksi. Uskonnolliset juhlapäivät olivat erikseen, eivätkä yleensä osuneet jonkin tietyn viikonpäivän kohdalle.
Kristinuskon leviämisen myötä myös Rooma siirtyi ( vähitellen) 7-päiväiseen viikkoon, joka oli juutalainen käytäntö ( aikanaan omaksuttu Babyloniassa).

Lue lisää

Jarin kannattaisi lukea luotettavia lähteitä, eikä A-kirkon mytologiaa...
Erityisesti tuo mainitsemasi tosiasia, eli ei ollut mitään "tiettyä" Apollokselle pyhitettyä viikottaista pyhäpäivää, on kokolailla vastoin sitä höpötystä mitä adventistit levittävät.

aikaskutakin kirjoitti:

"valtakunnassa oli kuusipäiväinen työviikko"

Jos tarkoitat valtakunnalla Roomaa,niin ennen Konstantinusta oli käytössä vielä kahdeksanpäiväinen viikko, joista yksi päivä oli tarkoitettu markkinapäiväksi, jolloin yleensä tehtiin ostoksia koko viikon tarpeiksi. Uskonnolliset juhlapäivät olivat erikseen, eivätkä yleensä osuneet jonkin tietyn viikonpäivän kohdalle.
Kristinuskon leviämisen myötä myös Rooma siirtyi ( vähitellen) 7-päiväiseen viikkoon, joka oli juutalainen käytäntö ( aikanaan omaksuttu Babyloniassa).

Lue lisää

Se seitsenpäiväinen viikko löytyy Raamatun ensimmäisen kirjan ensimmäisestä luvusta. Yritätkö siis sanoa, että Raamattu muokattiin Babylonian mallin mukaan, ja Juutalaisilla ei ollut kirjoitettua historiaa ennen Babylonian pakkosiirtolaisuutta? Ihan vilpittömästi kysyn, koska esille heittämäsi ajatus on kovin hämmentävä.

Toinen kysymys ihan vain adventisteille yleisesti; voisiko joku selittää lyhyesti ja ytimekkäästi, mikä tämä odotettu ja pelätty "sunnuntailaki" on, ja mikä sen vaikutus ihmisten elämään olisi konkreettisesti? Pakotetaanko kaikki kansa siis kuoleman uhalla Sunnuntaina kirkkoon, vai miten se oikein toimisi? Aiheesta on takuulla kirjoitettu paljon tälläkin palstalla, mutta näkökantoja tuntuu olevan niin monia, etten oikein saa selkeää kuvaa siitä, mistä oikein on edes kyse.

1Yksinkertainen kirjoitti:

Se seitsenpäiväinen viikko löytyy Raamatun ensimmäisen kirjan ensimmäisestä luvusta. Yritätkö siis sanoa, että Raamattu muokattiin Babylonian mallin mukaan, ja Juutalaisilla ei ollut kirjoitettua historiaa ennen Babylonian pakkosiirtolaisuutta? Ihan vilpittömästi kysyn, koska esille heittämäsi ajatus on kovin hämmentävä.

Toinen kysymys ihan vain adventisteille yleisesti; voisiko joku selittää lyhyesti ja ytimekkäästi, mikä tämä odotettu ja pelätty "sunnuntailaki" on, ja mikä sen vaikutus ihmisten elämään olisi konkreettisesti? Pakotetaanko kaikki kansa siis kuoleman uhalla Sunnuntaina kirkkoon, vai miten se oikein toimisi? Aiheesta on takuulla kirjoitettu paljon tälläkin palstalla, mutta näkökantoja tuntuu olevan niin monia, etten oikein saa selkeää kuvaa siitä, mistä oikein on edes kyse.

Lue lisää

Hei!

Keisarin työvoimapolitiikka-sunnuntailaki 7.3.321 jkr astui voimaan Suomessa 1.1.1973 kun sunnuntaista tehtiin viikon 7 päivä.
Dan 7:25.
Keisari teki lepopäivistä hybridin kun kansalla oli 6- päiväisessä työviikossa kaksi juhlaa; kristittyjen sapatti 7-päivä 1 Moos 2:1-4, 2 Moos 31:12-18, auringon ja valon päivä sunday, sunnuntai viikon 1-päivä.
Lakia sunnuntaista ja pyhäpäivistä on aina säädetty.
Meillä ei ongelmia 5-pv työviikossa.

Kauhuspekulaatioskenariot liittyvät Ilm 13:17 jakeen ympärille turhaan. Kyse on Raamatun vertauskuvallisesta kielestä joka tarkoittaa "aiheuttaa, tekee sen -että omantunnon asiat tietoisuudessa ja teoissa muuttuvat. Vastike-suorite perusteista kaupankäynnistä ei ole kyse, vaan Jeesuksen arvovallan ja kunnian, Jumalan lain syrjäyttämisestä synnin opettajana pyritään korvaamaan muulla. Room 3:20,31, 6:22-23, Ilm 14:12,12:17, Ef 2:7-9, Hebr 12:14,Joh 14, Ilm 1:7-8.
2Tess 2:1-

Vaikka usko aiheuttaakin erimielisyyksiä, erimielisyyksiä ei voi aina ajatella glogaaleiksi ja globaaleiksi aina totaalisesti.

Siunauksia
Jari Laurila
Kurpan torpan sepän pojanpoika

"Kirkkohistorioitsijoiden mukaan ensimmäisillä vuosisadoilla myös kaikki kristilliset seurakunnat viettivät lepopäivänään sapattia. "
Valhe, emävalhe, wikipedia ?
Tämä kyseinen suomenkielinen sivu (wikipedia:sunnuntai) antaa yhden mielikuvan - wiki ei ole "oikea" tietosanakirja...
Wikissä, ei tarvitse kuin klikata toiselle sivulle ja asia voikin muuttua.
http://en.wikipedia.org/wiki/Sabbath_in_Christianity
"Though the majority observance of Christian Sabbath is as Sunday rest, this development was gradual, because Sunday was still a workday for many . Adventist theologian Samuele Bacchiocchi contended in his book, From Sabbath to Sunday, that there was a transition from the Saturday Sabbath to Sunday in the early Christian church due to pagan and political factors, and also the decline of standards for the Sabbath day.[7] In the 2nd century, the observance of a corporate day of worship on the first day (Sunday and Saturday night) had become COMMONPLACE as attested in the patristic writings."
"The origin of Sunday worship in the 1st or 2nd century remains a debated point. Often first-day worship (Sunday morning or Saturday night) was practiced alongside observance of seventh-day Sabbath rest[10] and was a widespread Christian tradition by the 2nd century;[1][22] over time, Sunday thus came to be known as Lord's Day and, later, a rest day.
On March 7, 321, the Roman Emperor Constantine issued a decree making Sunday a day of rest from labor,"
Molempia päiviä käytettiin. Ainoa mikä on kiistatta varmaa on se, että tuota joidenkin adventistienkin väittämää "paavin" tekemää lepopäivän muutosta ei ole olemassakaan - kokouspäivänä ja myös lepopäivänäkin sunnuntai oli käytössä jo kauan ennen ensimmäistä paavia (tai sen tapaista).
Asian vatvomisen suurin peruste on useimmille osoittaa sunnuntai pedonmerkiksi... mutta sitä varten pitäisi ensin selittää miten sunnuntai voisi täyttää pedon merkin kriteerit Raamatussa, sekä se miksi Jeesus ja UT eivät sapattia uuteen liittoon antaneet.

Exadventistiparka kirjoitti:

"Kirkkohistorioitsijoiden mukaan ensimmäisillä vuosisadoilla myös kaikki kristilliset seurakunnat viettivät lepopäivänään sapattia. "
Valhe, emävalhe, wikipedia ?
Tämä kyseinen suomenkielinen sivu (wikipedia:sunnuntai) antaa yhden mielikuvan - wiki ei ole "oikea" tietosanakirja...
Wikissä, ei tarvitse kuin klikata toiselle sivulle ja asia voikin muuttua.
http://en.wikipedia.org/wiki/Sabbath_in_Christianity
"Though the majority observance of Christian Sabbath is as Sunday rest, this development was gradual, because Sunday was still a workday for many . Adventist theologian Samuele Bacchiocchi contended in his book, From Sabbath to Sunday, that there was a transition from the Saturday Sabbath to Sunday in the early Christian church due to pagan and political factors, and also the decline of standards for the Sabbath day.[7] In the 2nd century, the observance of a corporate day of worship on the first day (Sunday and Saturday night) had become COMMONPLACE as attested in the patristic writings."
"The origin of Sunday worship in the 1st or 2nd century remains a debated point. Often first-day worship (Sunday morning or Saturday night) was practiced alongside observance of seventh-day Sabbath rest[10] and was a widespread Christian tradition by the 2nd century;[1][22] over time, Sunday thus came to be known as Lord's Day and, later, a rest day.
On March 7, 321, the Roman Emperor Constantine issued a decree making Sunday a day of rest from labor,"
Molempia päiviä käytettiin. Ainoa mikä on kiistatta varmaa on se, että tuota joidenkin adventistienkin väittämää "paavin" tekemää lepopäivän muutosta ei ole olemassakaan - kokouspäivänä ja myös lepopäivänäkin sunnuntai oli käytössä jo kauan ennen ensimmäistä paavia (tai sen tapaista).
Asian vatvomisen suurin peruste on useimmille osoittaa sunnuntai pedonmerkiksi... mutta sitä varten pitäisi ensin selittää miten sunnuntai voisi täyttää pedon merkin kriteerit Raamatussa, sekä se miksi Jeesus ja UT eivät sapattia uuteen liittoon antaneet.

Lue lisää

Höpön höpön en muuta sano !

höpöhöpötihööö kirjoitti:

Höpön höpön en muuta sano !

No, jos olet tuota mieltä Wikipediasta, en voi sanoa sinun olevan väärässäkään. Kirjoitus johon vastasin oli vain suomalaisen sivun kopio. Mutta onneksi monet lähteet vahvistavat totuuden asiasta. Muuten, lähteet tulee ilmoittaa, kun koko Wikin sivun tuolla tavalla kopioi.

Exadventistiparka kirjoitti:

No, jos olet tuota mieltä Wikipediasta, en voi sanoa sinun olevan väärässäkään. Kirjoitus johon vastasin oli vain suomalaisen sivun kopio. Mutta onneksi monet lähteet vahvistavat totuuden asiasta. Muuten, lähteet tulee ilmoittaa, kun koko Wikin sivun tuolla tavalla kopioi.

Lue lisää

Sinun mielipiteesi ei satu vaan kiinnostamaan !