Aloitetaan siitä, että en tunne yhtään purjehtijaa, joka olisi alkoholisti. Koen kuitenkin, että alkoholi on keskeisellä sijalla veneilyn seurustelukulttuurissa ja tärkeä osa purjehdukseen liittyviä sosiaalisia tilanteita. Raittiiksi tiedetty kaveri jää helposti kutsumatta illalla laiturissa porukkaan, koska sehän ei kuitenkaan juo kaljaa tai arvosta pientä paukkua - puhumattakaan siitä, että se näitä tarjoaisi. Ystävyyssuhteet jäävät kuulumisten vaihtotasolle. Jostain syystä juominen, vähäinenkin sellainen, hävettää raittiin seurassa.
Olen harkinnut Merikarhuihin liittymistä tuttujen kehotuksesta. Pelkään kuitenkin, että uudessakin yhteisössä raitis saa huomata olevansa rauhassa päivän päätteeksi. Jos haluan viettää aikaani yksin, sitä varten on keksitty ankkuri ja luonnonsatamat.
Olen harkinnut Merikarhuihin liittymistä tuttujen kehotuksesta. Pelkään kuitenkin, että uudessakin yhteisössä raitis saa huomata olevansa rauhassa päivän päätteeksi. Jos haluan viettää aikaani yksin, sitä varten on keksitty ankkuri ja luonnonsatamat.
Vastaukset 34
Vanhimmat
Olet oikeassa ainakin meidän seuran suhteen. Ihan rappiksia ei tosin ole kuin pari kappaletta, mutta kaikkein aktiivisimmalla "saariporukalla" tuntuu alkoholi olevan oleellinen ajanvietteen väline. Hauskaa tuntuu olevan.
Itse olen ko. toimintaa hieman vierastanut ja siksi saamme viettää iltojamme vaimon kanssa kahdestaan tai korkeintaan naapuriveneiden samanhenkisten pariskuntien kanssa keskustellen laitojen yli.
Pitäiskö nyt rohkeasti kysyä MKn jäseniltä, niin saa luotettavampaa tietoa kuin täältä.
Sinänsä kai alkoholin käyttö on jokaisen oma asia siihen asti kun ei häiritse muita.
Olen ollut MK-jäsen 35 vuotta. Tänä aikana tietooni on tullut yksi tapaus, jossa MK-satamassa on syntynyt ongelma jäsenen liiallisen alkoholinkäytön takia. Kyseinen jäsen erosi omasta pyynnöstään.
Samana aikana olen ollut jäsenenä kahdessa venekerhossa, joissa kummassakin on ollut useita ongelmatapauksia alkoholinkäytön takia. Nämä tapaukset ovat kuitenkin koskeneet moottoriveneilijöitä, eivät purjehtijoita.
Erityisesti on mieleeni jäänyt pari tapausta:
-- Veneilijä istui iltaa kerhon satamassa omassa veneessään. Useamman kaljan jälkeen tuli tarve tyhjentyä, mutta sehän käy sujuvasti laidan yli. Ikävä kyllä stroolaus ei mennyt mennyt mereen, koska vieressä oli naapurivene. Stroolaaja erotettiin yhdistyksestä.
-- Veneilijä, jolla oli jopa jonkinlainen asiantuntijan maine, tuli moottoriveneellään satamaan vauhdikkaasti, ohjasi taitavasti omalle paikalleen mutta unohti lopuksi vauhdin hillitsemisen. Keulakannella köydet valmiina odotellut vaimo sinkoutui äkkipysäyksessä laiturille. Onneksi ei käynyt pahemmin. Kyseinen veneilijä siirtyi muihin harrastuksiin pian tämän jälkeen.
Tunnen MK-jäsenistössä useita purjehtijoita, joille alkoholi ei maistu. He ovat kuitenkin illanvietoissa mukana siinä missä me muutkin.
Onpa hämy seura tuo MK, jos em tapausten perusteella eroaminen/erottaminen on tapahtunut. Kannattanee edelleen pysyä kaukana.
Et tainnut ymmärtää lukemaasi. Sanoin varsin selvästi, että kuvaamani tapaukset sattuivat venekerhoissa, ei Merikarhuissa.
Hienoa että sait tähän kokemukseen perustuvaan purkaukseesi rakennettua selvän vastakkainasettelun purje- ja moottoriveneilijöiden välille. Eihän 2010-luvulla edelleenkään kannata luovuttaa näistä syväänjuurtuneista roolimalleista.
Vaikuttaa hyvin tiukkapipoiselta porukalta mikäli et 35 vuoden aikana ole nähnyt kuin yhden ainoan alkoholihäiriötapauksen, eihän se ole edes normaalia elämää.
Mikä kenellekin on normaalia elämää. MK-jäsenet ovat jossain määrin valikoitunutta porukkaa, joten alkoholin yliannostusta esiintyy äärimmäisen harvoin, vaikka olut ja viini ruokajuomina ovat hyvin yleisiä. Kyse ei siis ole tiukkapipoisuudesta vaan itsensä hallinnasta.
Merikarhuilla on merikarhujen ongelmat. Kas kun elämää alkaa suorittaa sosiaalisen kuuluvuuden kautta (luokkatietoisesti), niin se rupeaa vaikuttamaan ulkopuolisista naurettavalta.
http://www.viiniweb.net/keskustelu.php?select_subject=1&select_thread=2289&page=0
Valitettavasti on vain niin että raittiit ovat yleensä äärettömiä tylsimyksiä. Muutaman kaljan jälkeen voisivat olla siedettäviä, mutta se jää arvoitukseksi.
Jotkut pysyttelevät myös siksi raittiina, koska kännissä ovat epämielyttäviä. Harvat ovat umpikännissä mukavia, lähes kaikki ovat silloin säälittäviä ja rasittavia ja jankuttavat yhtä ja samaa asiaa. Hauskuus on klisee, joka oikeastaan tarkoittaa itsensä munaamista ja alentamista jottei mukamas ylenkatsoisi muita. Vaikeinta alkoholin käytössä on riittävän vähäisessä käytössä pysyminen, koska se vaatii hyvää itsekontrollia. Joskus vaan on helpointa pidättäyä kokonaan.
Taitaa olla niin päin, että humalassaolijat ovat hauskoja vain itsensä mielestä. Ulkopuolelta katsoen juttujen taso laskee suorassa suhteessa nautitun alkoholin määrään. Jos itse on selvä, miksi ihmeessä tuppautuisi humalaisten seuraan?
Kostea iloinen illanvietto tulisi videoida ja ns. hauskaa pitäneet pitäisi pakottaa katsomaan video seuraavana päivänä, voisi monenkin käsitys omasta fiksuudestaan muuttua, kun näkisi itsensä ja kuulisi örvellyksensä.
Mikä tuossa on ongelmana? Ei kai alkoholia nautita siksi että yritetään olla mahdollisimman fiksuja, päinvastoin. Taidat olla raitis? Pienessä tuiskeessa ei ole tarkoitus olla fiksu vaan rentoutua ja hieman hullutella. Mua ei ainakaan haittaisi katsoa pientä örvellystä jälkeenpäin, lähinnä naurattaisi. Niinhän hauskanpitoon osallistuvat jälkeenpäin tekevätkin, muistelevat hauskaa iltaa ja sattuneita kömmähdyksiä. Ne pari aikaisin nukkumaan mennyttä tiukkapipoa sitten tuhahtelevat siinä katkerina.
Juuri näin! Olet oivaltanut olennaisen tämän maallisen taaperruksen keventämisestä kun hetki on oikea. Komppaan.
Ei selvänä jaksa katsoa kauan humalaisia niin eivät humalassakaan jaksa kauan selväpäisiä koska nämä koetaan ikävystyttäviksi.
Minä kyllä kotioloissa silloin tällöin juon, mutta veneillessä juominen on jäänyt, koska unella on valtava vaikutus hyvinvointiin. Nukun veneessä muutenkin huonommin kuin kotona, joten siihen vielä alkoholi päälle, niin unen laatu kärsii entisestään.
Niissä Karhujen satamissa on meni sen verran villiä ja viinahuuruista etten todellekaan aio mennä niihin saati liittyä sellaiseen porukkaan!
Karhut ovat pitkänmatkan purjehtijoita ja pitkän matkan purjehtijoissa juoppojen osuus on huomattava. Ei sitä matkan tekemistä muuten kestä.
Vastaten otsikon kysymykseen kyllä raittiilla on asiaa MKn ja muidenkin seurojen jäsenille: Juokaa viinaa vähemmän, niin pääsette purjehtijain taivaaseen....(saa itse määritellä)
Minulla taas on päinvastainen kuva kun aikaisemmin kirjoittaneella. Tuntemani moottoriveneilijät veneilevat lähes poikkeuksetta selvinpäin tai yhden oluen nauttineena, kun taas valtaosalle tuntemistani purjehtijoista oluen/viinin tissuttaminen pitkin päivää purjehtiessa on se juttu ja satamaan tullessa siirrytään teräviin. En myöskään ole huomannut, että asia olisi mistään seurasta/kerhosta riippuvainen. Purjehduskilpailuissa saattaa vielä kovalla tasolla näkyä nollamiehistöjä, mutta satamassa se kyllä sitten otetaan takaisin.
Jos kaipaat raitishenkistä seuraa, niin kannattaa vaihtaa laji johonkin fyysistä suorituskykyä vaativaan, saatat tavata muitakin joille ei pikku tinaaminen ole se ainut tapa rentoutua.
Hei, tuo oli hyvin ajateltu, kirjoitettu ja perusteltu!
Eikös se tunnettu rapajuoppo Dunkkerkin ollut Merikarhu? Mutta ei kai ole mitään raittiusmeriseuraa olemassakaan?
Ei ollut.
Alkuperäisen kirjoituksen pointti ei ollut kai alkoholismi vesillä tai sen häiriöt, vaan sosiaalinen 'lasikatto' niiden välillä, joille alkoholi on seurustelujuoma, ja niiden välillä, jotka tiedetään raittiiksi. En tiedä, tarvitsevatko raittiit oman seuransa, mutta joku nollapromillekohteliaisuuslippu mastossa voisi olla hauska. Se viestisi: tervetuloa moikkaamaan, valitettavasti ei kaljatarjoilua.
Vaikka se lippu ei olisikaan vihreä, kai Merikarhujenkin joukossa on sellaisia, jotka kestävät pari tuntia suht. hyvässä seurassa ilman alkoholia?
Alkoholi tekee älykkääksi. Humalassa nauraa jutuille, joita ei selvinpäin tajua lainkaan.
Asia ei ole kuitenkaan niin yksioikoinen. Humala nimittäin nostaa vin heikkolahjaisempien älykkyyttä kun taas paremmilla lahjoilla varustettuun se vaikuttaa päinvastaisesti. Alkoholi tasaa lahjakkuuseroja ja siksi se sopii seurusteluun. Mitä suuremmat erot, sitä enemmän sitä täytyy ottaa.
Alkoholi tasaa myös tuloeroja ja eroja kokemuksessa ym. Köyhä kehuu rikkaudellaan ja vähäisen veneilykokemuksen omaavasta tulee Caphorninkiertäjä. Ulkonäköerotkin tasoittuvat, ei ole harvinaista, että joku juodaan kauniiksi.
Valitettavasti alkoholin vaikutus kuitenkin lakkaa jossain vaiheessa ja realiteetit iskevät.
Alkoholi tasoittaa myös sukupuolia, kun naisella nousee ne testot dokatessa ja miehellä taas laskee. Miehet naisistuu ja naiset miehistyy. Kaikilla kasvaa sitten tissit ja karvoja.
Mihinkäs perustuu tuo väitteesi että alkoholi lisää älykkyyttä ja laskee älykkyyttä?
Alkoholi lisää miesten älykkyyttä ja laskee naisten älykkyyttä. Entisestään.
nimimerkille DemokraattinenJuoma vaikea kysymys
Näissä keskusteluissa paistaa läpi suomalainen joko-tai kahtiajakoisuus alkoholinkäytön suhteen. Jos ei oteta ollaan raivoraittiita, tai sitten vedetäänkin oikein kunnolla.
Me makustellaan hyvien viinien ja muidenkin makoisten juomien kanssa, mutta ei vedetä koskaan kännejä. On se kumma että Suomessa ei tällaisia välimuotoja juomisen suhteen tunnu olevan ollenkaan.
Tosiasiassa suurella enemmistöllä veneilijöistä on juuri se välimuoto. Siitä vain ei ole mitään sanottavaa näissä keskusteluissa.
Teidän ryhmänne, joka on myös oma ryhmäni, lukeutuu noihin selviin. Siinä ei ole mitään eroa käytöksen suhteen, onko juonut lasillisen viiniä vai jättänyt juomatta. Sen sijaan siinä on suuri ero, onko juonut lasillisen vai pullollisen.
Koko MK lukeutunee selviin, koska muuten ei mahdollista että 35 vuodessa vain yksi häiriö ja sekin on johtanut kalliisti maksaneen jäsenen eroon.