Lähes kaikissa purjehdusta käsittelevissä opaskirjoissa kehotetaan aloittamaan purjehdus jollalla. Mitä iloa jollaopeista on köliveneellä matkapurjehdusta harrastavalle?
Kun ensin lanaa Laserilla viisi vuotta, niin senkö jälkeen osaa köliveneen metkut?
Ehkä autoilijoidenkin pitäisi aloittaa ajettavalla ruohonleikkurilla eikä mennä suoraan autokouluun.
Miksi pitäisi aloittaa jollalla?
Jopomiesmiesmies
76
243
Vastaukset
- Itsepäätät
Saat aloittaa vaikka 50-jalkaisella.
Monista on mukavampi aloittaa ensin pienemmällä. Pienellä hallittavat voimat ovat pienemmät, vauhti maltillisempi vaikka vauhdin hurma ihan kohtuullinen, syväys sellainen että kotolahdella voi pyöriskellä. Halukkaat voivat myös hioa purjehdustaitojaan kisoissa. Ja alkuinvestointi on maltillinen verrattunan vaikka 30-jalkaiseen. En ymmärrä miksi jollalla pitäisi purjehtia viittä vuotta, varmasti jo yhden kesän jollailun jälkeen voit siirtyä vaikka pieneen köliveneeseen.
Isommalla aloittamista puoltaa se, jos haluat perheen mukaan purjehtimaan. Voihan jopa olla että he haluavat itsekin harrastaa purjehdusta. Mutta riskeeraatko perheesi ottamalla ne mukaan jo ensimmäisille opettelukerroille vai oletko heti niin valmis että ison veneen laituriin ajaminen sujuu ilman ylimääräisiä köysimiehiä?- oioihoi
>>ison veneen laituriin ajaminen sujuu
Ison veneen laituriin ajamiseen ei jollailu auta yhtään, päinvastoin. Kokemusta on ;) - 3440
"Ison veneen laituriin ajamiseen ei jollailu auta yhtään, päinvastoin. Kokemusta on"
Jollapurjehdus opettaa purjein tulon laituriin, on siitä hyötyä isommillakin veneillä. Kone jos breikkaa tai muuten vaan huvikseen pitää 100% moottoriton purjehduspäivä. - oioihoi
3440 kirjoitti:
"Ison veneen laituriin ajamiseen ei jollailu auta yhtään, päinvastoin. Kokemusta on"
Jollapurjehdus opettaa purjein tulon laituriin, on siitä hyötyä isommillakin veneillä. Kone jos breikkaa tai muuten vaan huvikseen pitää 100% moottoriton purjehduspäivä.>>Jollapurjehdus opettaa purjein tulon laituriin, on siitä hyötyä isommillakin veneillä.
No eipä juuri, tai oikeastaan oppii vääriä tapoja.
Omakohtainen kokemukseni: aikanaan aloitellessani opin kahtena ekana kesänä, että 120 kiloinen kevytjolla pysähtyy laituriin tullessa käytännössä heti kun ottaa purjeet pois vetämästä. Seuraavana kesänä tulin samalla tekniikalla laituriin 2500 kiloa painavalla köliveneellä - se ei pysähtynytkään heti vaan jatkoi matkaa kunnes laituri tuli vastaan ryminällä ;)... - 2333
"Seuraavana kesänä tulin samalla tekniikalla laituriin 2500 kiloa painavalla köliveneellä - se ei pysähtynytkään heti vaan jatkoi matkaa kunnes laituri tuli vastaan ryminällä ;)."
Aika tampio on jos ei ymmärrä että 2500kg on liike-energiaa vaikka purjeet ottaa alas. Mitä teit fysiikan tunnit? - 3440
2333 kirjoitti:
"Seuraavana kesänä tulin samalla tekniikalla laituriin 2500 kiloa painavalla köliveneellä - se ei pysähtynytkään heti vaan jatkoi matkaa kunnes laituri tuli vastaan ryminällä ;)."
Aika tampio on jos ei ymmärrä että 2500kg on liike-energiaa vaikka purjeet ottaa alas. Mitä teit fysiikan tunnit?Voin hyvinkin olla tampio ja fysiikan tunnit taisin lähinnä katsella pimuja.
Mutta pointti olikin siinä, että kevyt jolla käyttäytyy laituriin tullessa ihan eritavalla kuin 20 kertaa painavampi kölivene. Sen vuoksi jollailu ei opeta köliveneen laituriin tuloa purjein. MOT.
PS. Jos olisit itse jotain opinnut fysiikan tunneilla, niin ymmärtäisit että "2500kg on liike-energiaa" on täysin järjetön lause. - jollani26m
itse aloitin purjehduksen 12 metrisellä jollalla vai miksi sitä sanotaan.nyt on 16 metrinen jolla ja porttapotta mukana jos yllättää hätä.nimikin on jollani
- bvwrbgwr
oioihoi kirjoitti:
>>Jollapurjehdus opettaa purjein tulon laituriin, on siitä hyötyä isommillakin veneillä.
No eipä juuri, tai oikeastaan oppii vääriä tapoja.
Omakohtainen kokemukseni: aikanaan aloitellessani opin kahtena ekana kesänä, että 120 kiloinen kevytjolla pysähtyy laituriin tullessa käytännössä heti kun ottaa purjeet pois vetämästä. Seuraavana kesänä tulin samalla tekniikalla laituriin 2500 kiloa painavalla köliveneellä - se ei pysähtynytkään heti vaan jatkoi matkaa kunnes laituri tuli vastaan ryminällä ;)...laituriin kyllä opetetaan tulemaan viistosti eli sivuttain eikä mitään purjeiden alaslaittamista!:)
- Menekurssille
No ei mitään erityistä syytä. Itse aloitin 32 jalan "jollalla" ja ei tuossa mitään kummallista ollut. Moottoriveneillä olin nuo laituriin tulot ja lähdöt kyllä opetellut, tosin vähän pienemmällä fiskarilla. Tuo "jos moottori särkyy pitää osata tulla purjeilla laituriin" -juttu on kyllä aika täyttä hevonpaskaa. Ei ne moottorit kovin usein mene täysin toimintakelvottomiksi (jos ne on asiallisesti huollettu) ja toisaalta perin harvassa moottoriveneessä on oikeasti jokin varajärjestelmä laituriin pääsemiseksi koneen sammuttua. Jos haluat opetella purjehtimaan isommalla veneellä - tee se. Mutta kuten monessa asiassa, hyvä opettaja nopeuttaa oppimista merkittävästi. Ihan vaikka jos ajattelet, miten opettelit ajamaan autolla. Harvat meistä ovat lähteneet liikenteen sekaan ajelemaan autolla ilman minkäänlaista ajo-opetusta. Miksi siis lähtisit vaikkapa vilkkaille veneilyreiteille ilman opastusta?
- qwerasdfzxv
Itse purjehtimisen - eli purjeiden säätämisen niin että kussakin kelissä ja suunnassa vene kulkee parasta vauhtiaan - oppii parhaiten jollalla. Samat säännöt, purjeiden säädöstä pätevät niin matkaveneessä kuin jollassakin.
Jonkinverran kärjistäen kevyt jolla pysähtyy tai kaatuu jos purjeet ovat väärin säädetyt. Iso matkavene, jossa on tuhansia kiloja painoa kölissä menee väärilläkin säädöillä eteenpäin, joskin hitaammin kuin oikein säädettynä. Aloittelijan on paljon vaikeampi huomata virheet (ja oppia oikeat säädöt) matkaveneessa kuin jollassa.
Mutta purjehdus on paljon muutakin kuin veneen saaminen maksimivauhtiin. Jos veneily on sinulle ennen kaikkea loman viettoa perheen kanssa, niin aloita ihmeessä matkaveneellä. Opit samat asiat kokemuksen kanssa hieman pidemmällä ajalla. Ja purjevenehan kulkee myötäiseen eteenpäin vaikka purjeet olisivatkin hieman pieleen säädetyt ja vastatuuleen voi aina ajaa koneella, niin tekevät lähes kaikki muutkin....
Ps. Formulakuskit aloittavat mikroautoilla :)- Jopomiesmiesmies
Siis minähän olen jollapurjehtija. Kölivenettä en omista. En vain oikein käsitä, mitä hyötyä tästä jollakokemuksesta olisi kölivenepurjehdukseen.
Vähän sama kuin moottoripyörä ja auto. Kummallakin ajetaan teillä tiettyjen sääntöjen mukaan, mutta siihen se sitten jääkin. - qwerasdfzxv
>>mitä hyötyä tästä jollakokemuksesta olisi kölivenepurjehdukseen
Oppii säätämään purjeet oikein, ninhän jo kirjoitin. - nuurdikki
Jopomiesmiesmies kirjoitti:
Siis minähän olen jollapurjehtija. Kölivenettä en omista. En vain oikein käsitä, mitä hyötyä tästä jollakokemuksesta olisi kölivenepurjehdukseen.
Vähän sama kuin moottoripyörä ja auto. Kummallakin ajetaan teillä tiettyjen sääntöjen mukaan, mutta siihen se sitten jääkin.Ymmärtäisin tämän niin että jollassa oppii tuntemaan purjeiden vedon paremmin kuin isossa köliveneessä. Henkilökohtaista kokemusta köliveneistä ei minulla paljon ole mutta köliveneessä on jonkinlanen "viive" purjeiden säädön ja nopeuden muutoksen välillä joten purjeiden säätö perustuu enemmän kokemukseen kuin tuntumaan, siksi jolla opettaa paremmin purjehtijaa ja antaa enemmän palautetta. Samanlainen ahaa elämys oli minulle joskus kevytveneestä hetkeksi siirtyminen purjelautaan.
- entViklisti
Mietin tätä itsekin. Aloitin Viklalla. Kolmen kesän ajanbsain valmentajalta neuvoja. Ison osan näistä voin hyödyntää matkapurjehduksessa.
- Purjehdustytsy
Siis riippuu iästä. Eivät mitkään 20 v mene jollaan. Oon 11 v ja harrastan purjehdusta.
- olympialaiset
Kaikki olympialaisissa mitalin saaneet jollapurjehtijat ovat olleet yli 20v.
Ps, skiffit ei tässä ole jollia.
- Optariiiiiin
Kyllä menee. Olen 53 ja haluan ensin kokeilla jollalla, niin että käsivoimat riittää ja rantaan pystyy uimaan. Sitten jotain vähän isompaa, tyyliin pieni matkavene. Sitten vasta kölivene. Toki mikään ei estä hetikin aloittamasta isolla veneellä, jos muu perhe/seurua tietää mitä tekee ja/tai jos haluaa panna sata tonttua purjehdukseen tietämättä miltä se tuntuu ja onko se kivaa.
Samoin enskapiikki opettaa paljon paremmin ajamaan tuhatkuutioista rataohjusta kuin tuhatkuutioinen rataohjus. Ikäiseni vaarit ei vaan kehtaa piikillä ajella, sen pitää olla kerralla sellainen että työkaverit ja naapurit menee hiljaiseksi. - Kölinaltanyt
Niin, luottaisitko veneesi mieluummin sellaisen käsiin, jolla on runsaasti matkapurjehduskokemusta köliveneillä mutta ei lainkaan jollakokemusta, vai sellaisen käsiin, joka on kilpaillut jollilla, mutta jolla ei ole kölivenekokemusta.
- upoot6666
Ilman muuta mieluummin sellaisen käsiin, joka on kilpaillut jollilla, mutta jolla ei ole kölivenekokemusta.
- siinäpäkysymys
Kyllä ne on opeteltava erikseen. Ei ole välttämätöntä osata toista, eikä järjestyksellä väliä, mutta jos olet purjehtinut monenlaisilla veneillä purjehtinut niin olet parempi purjehtija. Eri veneet sallivat erilaisia erehdyksiä.
Entä kummalla mielestäsi kannattaa aloittaa?
- omanäkemys
Kärjistäen sanoisin, että jollalla aloittaneet purjehtivat, isolla köliveneellä aloittaneet ajavat moottorilla.
Tuttavapiirissä monta esimerkkiä.- pohjatkolisee
Kyllä yllättävän usein näkee näitä moottorilla puksuttelevia. Varmaan samat tyypit jotka osaa navigoida vain karttaplotterilla. Ehkä se on helpompaa niin. Ikävän kalliiksi nimittäin tulee purjehduksen opiskelu kymmenmetrisellä lasikutuveneellä.
- Perstuntumalla
Suurin ero on kryssituntumassa. Jollallapurjehtineet osaavat kryssiä. Köliveneellä aloittaneet piinaavat tuleen nollavauhdilla purjeet lepattaen. Jolla opettaa siis perstjntuman tuulennlukemiseen ilman mitään mittaritietoa. Nämä kokemukset siis lähipiirin aloittelevia seiloreita seuratessa
- FF27Charlotta
Perstuntumalla kirjoitti:
Suurin ero on kryssituntumassa. Jollallapurjehtineet osaavat kryssiä. Köliveneellä aloittaneet piinaavat tuleen nollavauhdilla purjeet lepattaen. Jolla opettaa siis perstjntuman tuulennlukemiseen ilman mitään mittaritietoa. Nämä kokemukset siis lähipiirin aloittelevia seiloreita seuratessa
Olen huomannut saman ilmiön kun olen antanut pinnan osaamattoman käsiin. Keula kääntyy hiljalleen liian kohti tuulta ja vauhti hiipuu. Useamman kerran on pitänyt mainita että ota hiukan (oikealle/vasemmalle). Lopulta piti antaa tietty nopeus, minkä alle ei saanut mennä. Jollalla harjoitellessa oppii vaistopurjehdusta ja ohjausliikkeet menevät selkärankaan. Ts. sitä ohjaa osittain tiedostamattaan. Lisäksi oppii lukemaan mm. puuskia ja tuulialueita. Kölivene on siitä armeliaampi, että virheen takia ei joudu uimaan.
- 18plus7
Jollaopeista ei ole juurikaan mitään hyötyä.
Jos haluaa aloittaa matkapurjehduksen perheen kanssa, niin tyhmää edes ajatella, että isä (tai äiti) ensin purjehtisi yksin jollalla kesän ja sitten ostaisi vähän isomman veneen ja joskus sitten viiden vuoden päästä perhekin pääsisi mukaan.
Eipä se purjehdus nyt niin kovin vaikeaa ole.
Osta suoraan perheelle sopiva vene, lue jokin sopiva purjehdusopas ja nosta purjeet ja nauti kesästä.
Jollet heti uskalla lähteä yksin reissuun, niin käy jokin purjehduskurssi.- oletselvästi
Amatööri....
- Bossu
Jollan kanssa saa hyvän käsityksen veneen liikkeistä tuulen vaikutuksesta. 35-jalkaisella purjeveneellä palaute omista teoista ei ole ollenkaan yhtä välitön, vaan massa tuo hitautta. Oppimiskäyrä on jollan kanssa jyrkempi, luulisin. Ja eipä tuon sanonnan keksimisen aikoihin kenelläkään ollut varaa hankkia suoraan 35-jalkaista matkavenettä.
- Cccxxx
Tuo jollaohje taitaa kuulua samaan sarjaan kun se että ennen koiran hankintaa antaa lapselle talutuhihnan ja käskee käyttämään sitä lenkillä vuoden ennen koiran ostoa. Kyllä se riippuu ihan siitä minkä kokoisen veneen tarvitset ja mikä on hinnaltaan sopiva itselle tai perheelle. Sitten opiskelet kirjoista ja jos haluat käyt jonkin kurssin. Parhaiten oppii tekemällä mutta kannattaa oppia toisten virheistä koska elämä on niin lyhyt ettei kaikkia ehdi itse tekemään. Ei veneily mitään rakettitiedettä sentään ole.
- nyhverö
Hyvä vertaus. Tunnen yhden tyypin joka lupasi perheelleen koiran, mutta sen pitää ehdottomasti olla amstaffi koska kaikki muut ovat nyhverökoiria. Olen varma että jos hän joskus hankkii veneen, sen pitää olla vähintään 10-metrinen, koska kaikki muut ovat nyhveröveneitä.
- osta_molemmat
Ei jollalla aloitus välttämätöntä ole, mutta hyödyllistä se on. Eikä kustannusero ole suuri, vaikka ostaisi jollan samalla kun sen isommankin ja opettelisi purjehdusta yhdellä, massan käsittelyä toisella.
- EiOleRakettitiedettä
Jolla on ehkä vähän varmistelua, mutta on monta hyvää syytä aloittaa sen kokoisella veneellä, jota pystyy tarvittaessa työnnellä käsin tolppien välissä.
Toisaalta, jos on aiempaa kokemusta veneilystä, niin mikään ei estä aloittamasta purjehdusta keskikoisella 30 ft veneellä.
Purjehdus on hyvin yksinkertaista, jos ei halua ottaa tuulesta kaikkea irti tai purjehtia myskyssä. Taitoja voi mainiosti harjoitella kevyellä tuulella merellä kunhan purjehtii osaamisensa mukaan. Kun rutiinit hoituu nii, ettei tarvitse miettiä jokaista liikettä, niin voikin nostaa haastetta. - Joakim1
Purjehdusta käsittelevissä oppaissa varmastikin on tarkoitus opettaa purjehtimaan eikä vain siirtymään paikasta toiseen. Purjehtimisen oppii ylivoimaisesti nopeimmin jollalla.
Se on sitten toinen juttu kuinka tärkeänä kukin näkee purjehdustaidon, mutta kyllähän siitä on paljon iloa puhtaassa perhematkapurjehduksessakin. Taitava purjehtija purjehtii samaa venettä yhtäaikaa nopeammin, mukavammin ja varusteita säästävämmin. Lisäksi hyvästä purjehdustaidosta on myös turvallisuuden kannalta etua.
Purjehtiminen paikasta toiseen ei ole rakettitiedettä. Senhän oppii 7-vuotias parissa päivässä jollakurssilla ilman mitään ennakko-osaamista veneilystä. Silti koko elämänsä purjehtineillekin löytyy jatkuvasti uutta opittavaa eli purjehtimisen "täydellinen" hallinta on kyllä rakettitiedettä tai paremminkin sitä haastavampaa. - Soppiieppäillä
"Se on sitten toinen juttu kuinka tärkeänä kukin näkee purjehdustaidon, mutta kyllähän siitä on paljon iloa puhtaassa perhematkapurjehduksessakin."
Kaksi esimerkkiä.
Ostaja 1. Ostaa ensimmäisen veneen, joka on 35-jalkainen. Lukee runsaasti kirjallisuutta, silmäilee kokemuksia netistä, opettelee ja kokeilee itse ja aikansa opeteltuaan palkkaa muutamaksi tunniksi ammattilaisen korjaamaan virheitä.
Ostaja 2. Harrastaa nuorena jollilla kilpapurjehdustakin. Ostaa aikuisiällä 35-jalkaisen. Ei lue kirjallisuutta, ei lue muiden kirjoituksia eikä palkkaa ammattilaista, koska ajattelee, että samanlaistahan se on kuin jollillakin.
Minä väitän, että ensimmäisestä tulee parempi matkapurjehtija. Oma veneensä täytyy oppia tuntemaan ja sitä täytyy oppia käyttämään. Pienellä veneellä ei voi myöskään oppia rantautumista suurella veneellä, vaan se on erikseen opeteltava.
Myöskään painavan köliveneen purjehtiminen ei ole samanlaista kuin jollan, koska sen liikkeessä on aivan erilainen jatkuvuus. Ei sitä tarvitse jatkuvasti räplätä ja säätää.
Ja kuinka suuri nopeusero sitten saadaan, jos yrittää viilata viimeiseen saakka sen sijaan että tyytyisi hyvin toimiviin perussäätöihin. Hyvin pieni.- Joakim1
Ammattilaisen palkkaaminen muutamaksi tunniksi ei auta juuri mitään. Siinä ajassa ei montaa purjehdustilannetta tule ja hyvin harva pystyy sisäistämään nekään opit. Kummatkin "ostajat" ovat hyvin epäoptimaalisia tapauksia. Toinen alkaa harjoittelemaan hyvin isolla ensiveneellä ja toista ei kiinnosta muiden neuvot.
Tietenkään jollalla ja köliveneellä purjehtiminen ei ole samanlaista. Kuitenkin kaikki hyvät kölivenekilpapurjehtijat ovat taustaltaan jollapurjehtijoita. Säännöstä on hyvin harvoja poikkeuksia ja heilläkin on miehistönä ollut erinomaisen hyviä jollapurjehtijoita.
Nopeusero hyvän ei-kilpailevan matkapurjehtijan ja keskimääräisen melko säännöllisesti kilpailevan välillä on ainakin 10%. Tuosta tulee vielä ainakin toinen 10% kisoissa säännöllisesti kärkipäässä oleviin.
10% nopeuseroa voi tietysti hyvällä syyllä pitää pienenä. Se on kuitenkin sama kuin suunnittelultaan vastaavan 30- ja 36-jalkaisen nopeusero. Usein vielä 30-jalkaiset on suunnitelultaan "ärhäkämpiä", jolloin eroa on enemmän. Esim. Inferno 31 vs. FG 39. - tyvestäpuuveneeseen
Miksi ostaja 2 ei lukisi ja opiskelisi ihan antaumuksella ennen veneen ostamista? Yhtä hyvät stereotyypit voisi olla:
ostaja 1) Nyt tekee venettä mieli (koska kyllästyin jo mökkiin, harrikkaan, maailmanympärimatkustamiseen ja golfiin) ostan perhekoon veneen saman tien, joku saa tulla vähän näyttämään niin kyllä mä osaan, onhan elektroniikka-
ostaja 2) on pienestä asti ollut kiinnostunut purjehduksesta, seuraillut säitä, aaltoja, lehtiä, alan kirjallisuutta ja siirtynyt jollasta Julleen ja H:sta perheveneeesen.
Nuo nyt on ääripään edustajia eikä edes mahdottomia, tosin ostaja 1 ostaa todennäköisemmin moottoriveneen.
Nuo Sinun esimerkkisi ovat molemmat mahdollisia aloittajia, paljon riippuu tyypistä. Yleensä kumminkin nöyryys on hyvä ominaisuus kun ollaan luonnon kanssa tekemisissä.
- Oliskoniinku
"Nopeusero hyvän ei-kilpailevan matkapurjehtijan ja keskimääräisen melko säännöllisesti kilpailevan välillä on ainakin 10%."
Minun on mahdotonta uskoa tuohon. Kysymys ei varmasti ole taidoista vaan asenteesta. Jos jatkuva hiplaus ja purjeiden uusiminen kiinnostaa, niin ehkä tuohon eroon päästään, mutta se ei selity taidoilla vaan sillä, että toista kiinnostaa ja toista ei.
35-jalkainen vene kulkee riittävässä tuulessa runkonopeutensa ja sillä selvä.- Joakim1
Syitä eroon on tietysti monia, mutta kyllä se on vähintään tuo 10 10%. Katso vaikkapa Lidingö Runt kisatuloksista eri vuosilta millaisia eroja tulee muutaman tunnin saaristoympyräradalla yksityyppiluokissakin. Tuolla kuitenkin kaikki ovat enemmän tai vähemmän kisanneet. http://www.lidingorunt.se/
Runkonopeus ei ole mikään yläraja veneen nopeudelle ja toisaalta sitä ei saavuteta "riittävässä tuulessa". Joakim1 kirjoitti:
Syitä eroon on tietysti monia, mutta kyllä se on vähintään tuo 10 10%. Katso vaikkapa Lidingö Runt kisatuloksista eri vuosilta millaisia eroja tulee muutaman tunnin saaristoympyräradalla yksityyppiluokissakin. Tuolla kuitenkin kaikki ovat enemmän tai vähemmän kisanneet. http://www.lidingorunt.se/
Runkonopeus ei ole mikään yläraja veneen nopeudelle ja toisaalta sitä ei saavuteta "riittävässä tuulessa".Kisa on tietysti kisa, ja silloin vedetään enemmän äärirajoilla ja miehistö on hyvä. Miten suuri ero on lähdettäessä Mariksesta Turkuun 7 m/s etelätuulessa perhemiehistöin.
- erikois.tapaus
Bossu kirjoitti:
Kisa on tietysti kisa, ja silloin vedetään enemmän äärirajoilla ja miehistö on hyvä. Miten suuri ero on lähdettäessä Mariksesta Turkuun 7 m/s etelätuulessa perhemiehistöin.
Mariksesta Turkuun hyvässä etelätuulessa ei varmaankaan tuo suuria eroja. Mutta miksi ottaa esimerkiksi yksi erikoistapaus? Tarkoitatko, että muissa oloissa ajetaan koneella? Eikö olisi todenmukaisempaa laskea keskiarvoa kaikista tuulensuunnista eri voimakkuuksilta. Erot kasvavat siitä hyvästä sivulta puhaltavasta keskituulesta suunnan tai voimakkuuden muuttuessa mihin suuntaan vain.
Ja mitä tarkoittaa äärirajoilla vetäminen? Ainoa, mikä tulee mieleen, on se, miten pitkälle mennään spinnuslöörillä. - KuiskaaKoviten
erikois.tapaus kirjoitti:
Mariksesta Turkuun hyvässä etelätuulessa ei varmaankaan tuo suuria eroja. Mutta miksi ottaa esimerkiksi yksi erikoistapaus? Tarkoitatko, että muissa oloissa ajetaan koneella? Eikö olisi todenmukaisempaa laskea keskiarvoa kaikista tuulensuunnista eri voimakkuuksilta. Erot kasvavat siitä hyvästä sivulta puhaltavasta keskituulesta suunnan tai voimakkuuden muuttuessa mihin suuntaan vain.
Ja mitä tarkoittaa äärirajoilla vetäminen? Ainoa, mikä tulee mieleen, on se, miten pitkälle mennään spinnuslöörillä.Voisitko vielä valottaa miksi pitää ottaa kaikki irti veneestä ja perhemiehistöstä?
On niitäkin, joille solmu tai pari merkitsee vähemmöän kuin se, että siitä nauttii.
Jos haluaa olla nopeasti perillä ottaa lentokoneen, auton tai moottoriveneen. Purjehduksessa on omituinen dilemma: valitaan hidas tapa liikkua, mutta tehdä se mahdollisimman nopeasti. - Motorimies2
KuiskaaKoviten kirjoitti:
Voisitko vielä valottaa miksi pitää ottaa kaikki irti veneestä ja perhemiehistöstä?
On niitäkin, joille solmu tai pari merkitsee vähemmöän kuin se, että siitä nauttii.
Jos haluaa olla nopeasti perillä ottaa lentokoneen, auton tai moottoriveneen. Purjehduksessa on omituinen dilemma: valitaan hidas tapa liikkua, mutta tehdä se mahdollisimman nopeasti."Voisitko vielä valottaa miksi pitää ottaa kaikki irti veneestä ja perhemiehistöstä?"
Lukuisia englanninkielisiä keskusteluketjuja lukeneena olen tätä ihmetellyt. Hyvin usein mm. katamaraanien valintaa puolustellaan niiden nopeudella (joka on vähintään osaksi myytti). Kuitenkin veneessä asuvat ja maailman kiertäjät viettävät huomattavan osan ajastaan maissa.
Kyllä minä sen ymmärrän, että nopeudellakin on merkityksensä, mutta onko Atlantin ylitys kiinni esimerkiksi neljästä päivästä? Jos neljä päivää hitaampi vene on muuten hyvä ominaisuuksiltaan ja asuttavuudeltaan, niin kannattaako se
hylätä hitauden vuoksi?
Ja jos asiaa pohtii lapsiperhepurjehduksen näkökulmasta, niin mitä sillä voittaa, että vene tai miehistö on 10-15 % nopeampi? Suoko se lapsille ja perheelle enemmän elämyksiä?
Olen siirtynyt purjehduksen pariin rehellisesti aikuisena moottoriveneistä. Olen yrittänyt oppia, kysellyt neuvoja ja lukenut aiheesta. Tuskin minä kovin kummoinen purjehtija kuitenkaan olen, eikä minua kiinnostakaan olla. Turvallisesti kuitenkin pystyn mielestäni purjehtimaan, myös kovassa kelissä, koska olen sitä erikseen opetellut.
Moottorillakin ajelen joskus aikaa säästääkseni riippuen siltä, mikä on muun miehistön kärsivällisyyden tila.
Minulle on ihan se ja sama, nimitetäänkö minua purjehtijaksi vai ei. Otan ihan mielelläni vastaan myös nimityksen moottoripurjehtija. Nautin kuitenkin purjehduksesta, sen hiljaisuudesta ja luonnonläheisyydestä. Joskus siihen liittyy suoranainen hurma, mutta en minä moottoriajoakaan epämielekkääksi koe silloin kun siihen on mielestäni perusteltu syy. - Joakim1
Bossu kirjoitti:
Kisa on tietysti kisa, ja silloin vedetään enemmän äärirajoilla ja miehistö on hyvä. Miten suuri ero on lähdettäessä Mariksesta Turkuun 7 m/s etelätuulessa perhemiehistöin.
Tasaisessa keskituulen sivutuulessa ero on varmasti pienimmillään, muttei suinkaan olematon. Jos tuossa ero on sitten vaikkapa 5%, niin vastaavasti saarien ohituksissa ja kryssillä eroa tulee helposti yli 20%. Mariksesta Turkuun tulee varmasti se 10% ero keskimäärin.
- FF27Charlotta
"Ja jos asiaa pohtii lapsiperhepurjehduksen näkökulmasta, niin mitä sillä voittaa, että vene tai miehistö on 10-15 % nopeampi? Suoko se lapsille ja perheelle enemmän elämyksiä?"
Lyhyillä päiväetapeilla (20 - 25 mpk) tuolla ei välttämättä niin suurta merkitystä ole, mutta välillä tulee väkisinkin yli 35 mpk päivämatkoja. Silloin on merkitystä pikkulapsiperheessä oletko perillä klo 17 vai 17:45. Noin yleisesti purjeveneissä suorituskyky maksaa paljon rahaa. En ymmärrä miksi sitä pitäisi jättää käyttämättä. Oikea purjetrimmi ei mitenkään tee matkateosta kurjempaa. Päinvastoin mielestäni. Oikeilla trimmeillä saa myös laajennettua purjehdittavissa olevaa tuulialuetta molemmista päistä. Joakim1 kirjoitti:
Tasaisessa keskituulen sivutuulessa ero on varmasti pienimmillään, muttei suinkaan olematon. Jos tuossa ero on sitten vaikkapa 5%, niin vastaavasti saarien ohituksissa ja kryssillä eroa tulee helposti yli 20%. Mariksesta Turkuun tulee varmasti se 10% ero keskimäärin.
Kuulostaa aika kovalta, kun kyse oli kuitenkin kahdesta taitavasta purjehtijasta, joista toinen kilpailee ja toinen ei. Saarten ohitukset nyt kuitenkin luovat aika samanlaiset olosuhteet molemmille, ja siinä reitinvalinta on varmaan kuitenkin tärkein. Kryssillä voi tietysti eroa tulla, vaikka olisikin perhemiehistö. Mitä olen vesillä seurannut, tuntuu kuitenkin, että valtaosin nopeuserot johtuvat veneistä. Tai ehkäpä sitten nopeammat purjehtijat suosivat veneissä nopeutta ja lomapurjehtijat muita ominaisuuksia.
- 10-14
No, tavallaan ne taidot ja asenne ovat osittain saman asian ilmentymiä. Se, jota viimeisten solmun kymmenysten kelaaminen esiin kiinnostaa, touhuaa asian parissa ja siinä sivussa tulee myös hankkineeksi osaamista niin, että saa ehkä ainakin muutaman niistä desimaaleista esiin vähemmillä tempuilla. Se toinen (josta itse olen eittämättä hyvä esimerkki) ei ole niin kiinnostunut, että viitsisi.
Asiassa voi olla toinenkin juttu: eri ihmisillä on erilainen oppimistapa. Jotkut oppivat tekemällä, toistoilla ja jatkuvalla harjoittelulla. Jotkut toiset lukemalla. Kolmannet kuuntelemalla. Minä esimerkiksi olen lukija, ei minua pahemmin kiinnosta kokeilla vaikkapa erilaisia purjeiden asentoja. Ja sitten tietysti tässäkin vielä se kiinnostustaso. Joku oli muutama päivä sitten linkannut tänne kai FE-purjehtijoiden sinänsä kohtuuselkeän esityksen purjetrimmauksen periaatteista., Mutta jopa sekin oli minusta liian teoreettinen: ei kiinnosta miettiä jotain purjesolaa tai kiertoa tma. Minä haluan vain tällaiset ohjeet: "kun tuulee tuosta kulmasta noin lujaa, pistä purjeet tähän asentoon; jos näin lujaa, tuohon asentoon" jne. Eli periaatteessa ihanne olisi pieni tietokone tuulimittarin yhteydessä, joka ilmoittaisi oikeat skuuttipisteet ja -kireydet :)
Ylipäätään olen lähtenyt siitä, että jos vene kulkee purjeilla yhtä nopeasti kuin se kulkisi koneella taloudellisimmilla matkanopeuskierroksilla niissä olosuhteissa, niin minä olen tyytyväinen. Kauniina kesäpäivänä voi tyytyä vähempäänkin, jos aikaa on. Olen toisaalta sen verran päämäärähakuinen kaikessa tekemisessäni, etten helpolla muuta suunnitelmia päivän aikana ja vaihda kohdesatamaa. Jos alkaa näyttää, ettei päivänvalolla ennätä perilla purjein, sitten käynnistyy kone. erikois.tapaus kirjoitti:
Mariksesta Turkuun hyvässä etelätuulessa ei varmaankaan tuo suuria eroja. Mutta miksi ottaa esimerkiksi yksi erikoistapaus? Tarkoitatko, että muissa oloissa ajetaan koneella? Eikö olisi todenmukaisempaa laskea keskiarvoa kaikista tuulensuunnista eri voimakkuuksilta. Erot kasvavat siitä hyvästä sivulta puhaltavasta keskituulesta suunnan tai voimakkuuden muuttuessa mihin suuntaan vain.
Ja mitä tarkoittaa äärirajoilla vetäminen? Ainoa, mikä tulee mieleen, on se, miten pitkälle mennään spinnuslöörillä.Olisi toki, mutta ei myöskään kisa-ajat, joita Joakim esitti, anna välttämättä oikeaa kuvaa "suorituksista" lomapurjehduksilla. Onhan se kiinnostavaa kuulla arvioita, miten paljon voi kehittyä taitavasta matkapurjehtijasta kisaavaksi purjehtijaksi, jos kuitenkin vene on molemmilla samanlainen kruiseri tai C/R.
10-14 kirjoitti:
No, tavallaan ne taidot ja asenne ovat osittain saman asian ilmentymiä. Se, jota viimeisten solmun kymmenysten kelaaminen esiin kiinnostaa, touhuaa asian parissa ja siinä sivussa tulee myös hankkineeksi osaamista niin, että saa ehkä ainakin muutaman niistä desimaaleista esiin vähemmillä tempuilla. Se toinen (josta itse olen eittämättä hyvä esimerkki) ei ole niin kiinnostunut, että viitsisi.
Asiassa voi olla toinenkin juttu: eri ihmisillä on erilainen oppimistapa. Jotkut oppivat tekemällä, toistoilla ja jatkuvalla harjoittelulla. Jotkut toiset lukemalla. Kolmannet kuuntelemalla. Minä esimerkiksi olen lukija, ei minua pahemmin kiinnosta kokeilla vaikkapa erilaisia purjeiden asentoja. Ja sitten tietysti tässäkin vielä se kiinnostustaso. Joku oli muutama päivä sitten linkannut tänne kai FE-purjehtijoiden sinänsä kohtuuselkeän esityksen purjetrimmauksen periaatteista., Mutta jopa sekin oli minusta liian teoreettinen: ei kiinnosta miettiä jotain purjesolaa tai kiertoa tma. Minä haluan vain tällaiset ohjeet: "kun tuulee tuosta kulmasta noin lujaa, pistä purjeet tähän asentoon; jos näin lujaa, tuohon asentoon" jne. Eli periaatteessa ihanne olisi pieni tietokone tuulimittarin yhteydessä, joka ilmoittaisi oikeat skuuttipisteet ja -kireydet :)
Ylipäätään olen lähtenyt siitä, että jos vene kulkee purjeilla yhtä nopeasti kuin se kulkisi koneella taloudellisimmilla matkanopeuskierroksilla niissä olosuhteissa, niin minä olen tyytyväinen. Kauniina kesäpäivänä voi tyytyä vähempäänkin, jos aikaa on. Olen toisaalta sen verran päämäärähakuinen kaikessa tekemisessäni, etten helpolla muuta suunnitelmia päivän aikana ja vaihda kohdesatamaa. Jos alkaa näyttää, ettei päivänvalolla ennätä perilla purjein, sitten käynnistyy kone.Minulla on kyllä samanlainen asenne. En jaksa lomilla pohtia aerodynamiikkaa, kun töissä on jo tarpeeksi teoreettisia asioita. Etenkin kovalla tuulella on silti hauska tietää joitain asioita, joilla saa matkanteon mukavammaksi menettämättä kohtuuttomasti aikaa. Mutta eipä kukaan tule sinua laiturilla haukkumaan, jos on sola ollut yläpäästä ollut liian kapea, se on kaikki vain omassa päässä.
- Joakim1
Saarten ohituksessa olosuhteet muuttuvat ja reitinvalinnalla on merkitystä. Näihin erilailla reagoimalla tulee suuret erot.
Perhemiehistö vs. kisamiehistö ero on hyvin pieni, jos kuitenkin sama henkilö on päävastuussa ja ei puhuta spinnumanöövereistä tms. Tästä osoituksena vaikkapa se, että hyvin monta LYS-kisaa voitetaan kahden hengen miehistöllä.
Tietysti ainakin ahkerammin kisaavat valitsevat veneensä eri kriteerein kuin pelkästään matkapurjehdusta harrastavat, mutta kyllä Suomen väylillä on lukuisia identtisiä veneitä pekästään matkapurjehtijoiden ja myös kilpapurjehdusta harrastavien käytössä.
Omien havointojen mukaan keskinkertaisen tai sitä paremman kilpapurjehtijan, jolla on vene LYS-luvulla n. 1,15 (tai suurempi) ohi ei mene kesän lomapurjehduksella ainoatakaan ei-kilpailevaa venettä koosta ja nopeudesta riippumatta ja toisaalta se menee useammasta selkeästi nopeammasta venetyypistä ohi. Poikkeuksena tästä pitkä tasatuulinen sivutuuli, jossa joku 10 jalkaa suurempi voi kerran kesässä mennä ohi.
Ruotsissa näkee usein vauhdikkaita matkapurjehtijoita, mutta lähietäisyydeltä huomaa poikkeuksetta, että koneella annetaan lisävauhtia. - qwrtashj
FF27Charlotta kirjoitti:
"Ja jos asiaa pohtii lapsiperhepurjehduksen näkökulmasta, niin mitä sillä voittaa, että vene tai miehistö on 10-15 % nopeampi? Suoko se lapsille ja perheelle enemmän elämyksiä?"
Lyhyillä päiväetapeilla (20 - 25 mpk) tuolla ei välttämättä niin suurta merkitystä ole, mutta välillä tulee väkisinkin yli 35 mpk päivämatkoja. Silloin on merkitystä pikkulapsiperheessä oletko perillä klo 17 vai 17:45. Noin yleisesti purjeveneissä suorituskyky maksaa paljon rahaa. En ymmärrä miksi sitä pitäisi jättää käyttämättä. Oikea purjetrimmi ei mitenkään tee matkateosta kurjempaa. Päinvastoin mielestäni. Oikeilla trimmeillä saa myös laajennettua purjehdittavissa olevaa tuulialuetta molemmista päistä.Suomenlahden saaristossa ja Saaristomerellä ei ole mikään pakko "väkisin" tehdä yli 35 mpk päivämatkoja. Sehän on kutakuinkin Helsingistä puoliväliin Hankoa tai Hangosta Jurmoon. Satamapaikkoja löytyy tiheämminkin.
Kun pitää päivämatkat lyhyempinä, niin hitaampikin vene/purjehtija ehtii rantaan jo ennen klo 17:00 ja lapset ovat vielä tyytyväisempiä :). - tyghbn
Motorimies2 kirjoitti:
"Voisitko vielä valottaa miksi pitää ottaa kaikki irti veneestä ja perhemiehistöstä?"
Lukuisia englanninkielisiä keskusteluketjuja lukeneena olen tätä ihmetellyt. Hyvin usein mm. katamaraanien valintaa puolustellaan niiden nopeudella (joka on vähintään osaksi myytti). Kuitenkin veneessä asuvat ja maailman kiertäjät viettävät huomattavan osan ajastaan maissa.
Kyllä minä sen ymmärrän, että nopeudellakin on merkityksensä, mutta onko Atlantin ylitys kiinni esimerkiksi neljästä päivästä? Jos neljä päivää hitaampi vene on muuten hyvä ominaisuuksiltaan ja asuttavuudeltaan, niin kannattaako se
hylätä hitauden vuoksi?
Ja jos asiaa pohtii lapsiperhepurjehduksen näkökulmasta, niin mitä sillä voittaa, että vene tai miehistö on 10-15 % nopeampi? Suoko se lapsille ja perheelle enemmän elämyksiä?
Olen siirtynyt purjehduksen pariin rehellisesti aikuisena moottoriveneistä. Olen yrittänyt oppia, kysellyt neuvoja ja lukenut aiheesta. Tuskin minä kovin kummoinen purjehtija kuitenkaan olen, eikä minua kiinnostakaan olla. Turvallisesti kuitenkin pystyn mielestäni purjehtimaan, myös kovassa kelissä, koska olen sitä erikseen opetellut.
Moottorillakin ajelen joskus aikaa säästääkseni riippuen siltä, mikä on muun miehistön kärsivällisyyden tila.
Minulle on ihan se ja sama, nimitetäänkö minua purjehtijaksi vai ei. Otan ihan mielelläni vastaan myös nimityksen moottoripurjehtija. Nautin kuitenkin purjehduksesta, sen hiljaisuudesta ja luonnonläheisyydestä. Joskus siihen liittyy suoranainen hurma, mutta en minä moottoriajoakaan epämielekkääksi koe silloin kun siihen on mielestäni perusteltu syy."Ja jos asiaa pohtii lapsiperhepurjehduksen näkökulmasta, niin mitä sillä voittaa, että vene tai miehistö on 10-15 % nopeampi? Suoko se lapsille ja perheelle enemmän elämyksiä?"
Ehtii pidemmälle samassa ajassa. Etenkin viikonloppuna merkitystä. - FF27Charlotta
qwrtashj kirjoitti:
Suomenlahden saaristossa ja Saaristomerellä ei ole mikään pakko "väkisin" tehdä yli 35 mpk päivämatkoja. Sehän on kutakuinkin Helsingistä puoliväliin Hankoa tai Hangosta Jurmoon. Satamapaikkoja löytyy tiheämminkin.
Kun pitää päivämatkat lyhyempinä, niin hitaampikin vene/purjehtija ehtii rantaan jo ennen klo 17:00 ja lapset ovat vielä tyytyväisempiä :)."Kun pitää päivämatkat lyhyempinä, niin hitaampikin vene/purjehtija ehtii rantaan jo ennen klo 17:00 ja lapset ovat vielä tyytyväisempiä :)."
Ei nuo 35 mpk:n päivämatkat ainakaan meillä ole tuottanut ongelmia, vaikka venettä ei nopeaksi voikaan sanoa. Herätys klo 6 (kuopus hoitaa). Aamuhärdelli klo 6 - 7. Klo 7 köydet irti ja aamupala kulussa. Klo 9 ensimmäiset näköhavainnot toisista purjehtijoista. Klo 12 kuopus päiväunille. Klo 15 perillä kun kuopus herää päiväunilta ja pitkä ilta aikaa tutustua uuteen paikkaan. Huonona puolena tuossa tietysti, että ihan aamusta ei tuuli ole välttämättä vielä noussut, vaan joutuu menemään koneella. Lasten kanssa vaan joutuu tekemään kompromisseja. Enimmäkseen etapit kuitenkin 20 - 25 mpk. - qwrtashj
FF27Charlotta kirjoitti:
"Kun pitää päivämatkat lyhyempinä, niin hitaampikin vene/purjehtija ehtii rantaan jo ennen klo 17:00 ja lapset ovat vielä tyytyväisempiä :)."
Ei nuo 35 mpk:n päivämatkat ainakaan meillä ole tuottanut ongelmia, vaikka venettä ei nopeaksi voikaan sanoa. Herätys klo 6 (kuopus hoitaa). Aamuhärdelli klo 6 - 7. Klo 7 köydet irti ja aamupala kulussa. Klo 9 ensimmäiset näköhavainnot toisista purjehtijoista. Klo 12 kuopus päiväunille. Klo 15 perillä kun kuopus herää päiväunilta ja pitkä ilta aikaa tutustua uuteen paikkaan. Huonona puolena tuossa tietysti, että ihan aamusta ei tuuli ole välttämättä vielä noussut, vaan joutuu menemään koneella. Lasten kanssa vaan joutuu tekemään kompromisseja. Enimmäkseen etapit kuitenkin 20 - 25 mpk.Joo, tartuin ehkä turhankin hanakasti tuohon "väkisin" kohtaan.
Sinulla on paljon hyviä ideoita, aikainen herätys, aamiainen kulussa (se säästää todella aikaa, helposti 1,5 tuntia, huomattu ihan aikuisporukalla) ja lapsen päiväunien hyväksikäyttäminen - jää vanhemmille aikaa purjehtia ihan keskenään...
Aikanaan kun meidän juniori oli pieni, niin huomattiin että toimii hyvin pitää erikseen purjehdus ja satamapäiviä. "Tänään purjehditaan koko päivä, mutta huomenna ollaan koko päivä satamassa eikä purjehdita yhtään".
Pikkulasten kanssa on myös hyvä huomata että heille on ihan sama kuinka kaukana kotoa ollaan. Ahvennanmaan saaret eivät tee yhtään suurempaa vaikutusta kuin Porkkalanniemi (näin Helsingin perspektiivistä katsottuna).
Paitsi että meidän tenavan piti aina päästä Aspöön, kun siellä oli jäätelökioski :). - taitava_ja_taitava
Bossu kirjoitti:
Kuulostaa aika kovalta, kun kyse oli kuitenkin kahdesta taitavasta purjehtijasta, joista toinen kilpailee ja toinen ei. Saarten ohitukset nyt kuitenkin luovat aika samanlaiset olosuhteet molemmille, ja siinä reitinvalinta on varmaan kuitenkin tärkein. Kryssillä voi tietysti eroa tulla, vaikka olisikin perhemiehistö. Mitä olen vesillä seurannut, tuntuu kuitenkin, että valtaosin nopeuserot johtuvat veneistä. Tai ehkäpä sitten nopeammat purjehtijat suosivat veneissä nopeutta ja lomapurjehtijat muita ominaisuuksia.
Siitä taitavan purjehtijan määrittelystä on väännetty monta kertaa näissä ympyröissä. Tosi on kuitenkin, että vain kilpailuissa päähuomio on vauhdissa. Siksi kilpaa purjehtiva vain on nopeampi. Sillä kilpailemattomalla taitavalla purjehtijalla on varmasti muita avuja.
Nopeus muodostuu paljon vähemmän purjetrimmeistä kuin reitinvalinnasta. 7 m/s sivutuulessa erot venenopeudessa ovat merkityksettömiä, eikä nopeutta pilaa edes venähtäneet purjeet. Silti yksi taitava purjehtija jostain syystä jättää ottamatta saarien leet huomiotta, toinen taitava ei.
Tietenkin myös yhden taitavan silmää haittaa paljon enemmän puutteellisesti trimmattu purje kuin kuin toisen. Se on ikäänkuin esteettinen vaikutelma, jonka korjaus paremmaksi tuottaa silmäniloa. Kodinsisustajia ei tietääkseni yleensä pidetä suorituskeskeisinä pyrkiessään samaan hiukan esineitä siirtelemällä. - 10-14
FF27Charlotta kirjoitti:
"Kun pitää päivämatkat lyhyempinä, niin hitaampikin vene/purjehtija ehtii rantaan jo ennen klo 17:00 ja lapset ovat vielä tyytyväisempiä :)."
Ei nuo 35 mpk:n päivämatkat ainakaan meillä ole tuottanut ongelmia, vaikka venettä ei nopeaksi voikaan sanoa. Herätys klo 6 (kuopus hoitaa). Aamuhärdelli klo 6 - 7. Klo 7 köydet irti ja aamupala kulussa. Klo 9 ensimmäiset näköhavainnot toisista purjehtijoista. Klo 12 kuopus päiväunille. Klo 15 perillä kun kuopus herää päiväunilta ja pitkä ilta aikaa tutustua uuteen paikkaan. Huonona puolena tuossa tietysti, että ihan aamusta ei tuuli ole välttämättä vielä noussut, vaan joutuu menemään koneella. Lasten kanssa vaan joutuu tekemään kompromisseja. Enimmäkseen etapit kuitenkin 20 - 25 mpk.Herätys klo 6??? Ei h-tissä. Vapaapäivänä, jollainen veneilypäivä määritelmällisesti on, herätään aikaisintaan kahdeksalta, joskus voi mennä lähemmäs kymmentä.
Olen ammatin- ja työpaikanvalintanikin tehnyt osin sillä perusteella, että en edes työpäivänä suostu heräämään klo 6. Poikkeuksena nyt tietysti sellaiset aamut, jolloin on työmatkalle lähdön vuoksi ehdittävä aikaisin lentokentälle (ja niitäkin herätyksiä vihaan syvästi). - elämä_valintoja
10-14 kirjoitti:
Herätys klo 6??? Ei h-tissä. Vapaapäivänä, jollainen veneilypäivä määritelmällisesti on, herätään aikaisintaan kahdeksalta, joskus voi mennä lähemmäs kymmentä.
Olen ammatin- ja työpaikanvalintanikin tehnyt osin sillä perusteella, että en edes työpäivänä suostu heräämään klo 6. Poikkeuksena nyt tietysti sellaiset aamut, jolloin on työmatkalle lähdön vuoksi ehdittävä aikaisin lentokentälle (ja niitäkin herätyksiä vihaan syvästi).Huomasitkos, miten FF27:n herätys tapahtuu? Oletko muistanut varmasti itse tilata vasta klo 8:n jälkeen herääviä lapsia?
Itse herään mieluiten silloin kun satun heräämään. olkoon se sitten klo 6 tai 8. Aikaiset kesäaamut ovat kyllä erityisen nautittavia, talvella voi sitten nukkua pidempäänkin.
- Melojapurjehtija
"Noin yleisesti purjeveneissä suorituskyky maksaa paljon rahaa. En ymmärrä miksi sitä pitäisi jättää käyttämättä."
Koska se vie purjehduksesta nautinnon. Kajakkikin maksaa paljon rahaa, peruskajakkikin jopa useita tuhansa, mikä on käsittämätöntä kajakin mitat huomioiden. Silti kajakilla meloessa ei tarvitse rutistaa, jos ei halua. Voi meloa hyvin kevyesti 5 km/h tai sitten kovasti pusertaen 8-9 km/h.
Kukaan meloja ei ole koskaan tullut minulle sanomaan, että miksi et ota kalliista kajakistasi enemmän irti. Purjehtijoissa näitä suorituskeskeisiä kuitenkin on.- hii-o-hoi
>>Koska se vie purjehduksesta nautinnon.
Monelle näyttää olevan vaikeaa ymmärtää, että eri ihmiet saavat nautintonsa eri asioista. Toiselle nautintoa on laiskottelu, toiselle ahertaminen. Tai purjehdukseen sovellettuna: toiselle nautintoa on kun vene kulkee suurin piirtein hyvää vauhtia ja saa keskittyä muihin asioihin. Toiselle nautintoa on kun saa purjeisiin täydellisen muodon.
>>ei ole koskaan tullut minulle sanomaan ... Purjehtijoissa näitä suorituskeskeisiä kuitenkin on
Olen samaa mieltä. Jokaisen omien tekemisten, niinkauan kuin ne eivät häiritse muita, pitäisi olla jokaisen oma asia. Jos yksi purjehtija haluaa ajaa moottorilla liian hiljaiset ja liian kovat tuulet, niin mitä se muita haittaa, hän ajakoon. Mutta myös samoin: jos joku haluaa trimmata purkkaristaan viimeisen solmunkymmenyksen, niin saakoon hän rauhassa niin tehdä.
Imho. - hii-o-hoi
>>se vie purjehduksesta nautinnon.
Monelle näyttää olevan vaikeaa ymmärtää, että eri ihmiet saavat nautintonsa eri asioista. Toiselle nautintoa on laiskottelu, toiselle ahertaminen. Tai purjehdukseen sovellettuna: toiselle nautintoa on kun vene kulkee suurin piirtein hyvää vauhtia ja saa keskittyä muihin asioihin. Toiselle nautintoa on kun saa purjeisiin täydellisen muodon.
>>ei ole koskaan tullut minulle sanomaan
Olen samaa mieltä. Jokaisen omien tekemisten, niinkauan kuin ne eivät häiritse muita, pitäisi olla jokaisen oma asia. Jos yksi purjehtija haluaa ajaa moottorilla liian hiljaiset ja liian kovat tuulet, niin mitä se muita haittaa, hän ajakoon. Mutta myös samoin: jos joku haluaa trimmata purkkaristaan viimeisen solmunkymmenyksen, niin saakoon hän rauhassa niin tehdä.
Imho. - hii-o-hoi
hii-o-hoi kirjoitti:
>>se vie purjehduksesta nautinnon.
Monelle näyttää olevan vaikeaa ymmärtää, että eri ihmiet saavat nautintonsa eri asioista. Toiselle nautintoa on laiskottelu, toiselle ahertaminen. Tai purjehdukseen sovellettuna: toiselle nautintoa on kun vene kulkee suurin piirtein hyvää vauhtia ja saa keskittyä muihin asioihin. Toiselle nautintoa on kun saa purjeisiin täydellisen muodon.
>>ei ole koskaan tullut minulle sanomaan
Olen samaa mieltä. Jokaisen omien tekemisten, niinkauan kuin ne eivät häiritse muita, pitäisi olla jokaisen oma asia. Jos yksi purjehtija haluaa ajaa moottorilla liian hiljaiset ja liian kovat tuulet, niin mitä se muita haittaa, hän ajakoon. Mutta myös samoin: jos joku haluaa trimmata purkkaristaan viimeisen solmunkymmenyksen, niin saakoon hän rauhassa niin tehdä.
Imho.Anteeksi tuplaviestit. Suomi24 ilmoitti "tätä asiaa on käsitelty jo aiemmin" ja luulin ettei ekaa viestiäni hyväksytty.
- DRÖ28
"Jos yksi purjehtija haluaa ajaa moottorilla liian hiljaiset ja liian kovat tuulet, niin mitä se muita haittaa, hän ajakoon."
Kun omistin Degerö 28:n, niin jo pelkästään vene tuntui monia häiritsevän. Se oli ensimmäinen veneeni, jossa oli purjeet, enkä ymmärtänyt purjehtimisesta veneen ostaessani kuin perusteet.
Käytännöksi muodostui se, että purjeet nostettiin aina, kun vauhti nousi yli neljän (tai 3:n) solmun ja purjehdus onnistui suoraan pitkin reittiviivaa. Tällä keinoin teimme pitkiä kesälomareissuja monissa paikoissa käyden ja paljon maileja keräten. Degerö ei paljon moottoriajossakaan kuluttanut, joten mailit olivat varsin edullisia.
Minulle on aivan turha tulla väittämään, etteivätkö TOSIpurjehtijat katsoisi MOOTTORIpurjehtijoita pitkin nenänvarttaan. Asenne tuli kyllä selväksi. Silti Degerö-vuosista jäi erinomainen muisto. Veneily oli mutkatonta ja helppoa, ja silti koneajoa tuli selvästi vähemmän kuin purjehdusta. Matalan syväyksen vuoksi (1,1) rantoihinkin pääsi mukavasti.
Kyllä veneilijäryhmistä purjehtijat ovat se, jolla on palo tietynlaiseen oikeaoppisuuteen. Dunckerkin sai pskaa niskaansa, koska ei sopinut sapluunaan. - hii-o-hoi
Näin varmasti on. Mutta aivan turha tulla myöskään väittämään, että KAIKKI TOSIpurjehtijat katsovat poikkeavia nenänvartta pitkin. Harmi vain, että mätämunat aina erottuvat joukosta ja leimaavat fiksummankin porukan.
Minulle kyllä kelpaisi hyvin Degerö 28, etenkin sateisella ja kylmällä kelillä :)
- jhygyggfhghg
Ei minkään järkevän syyn takia?Tai pitäisikö matkapurjehdus aloittaa Joe 17?Heivlopettakaa nämä hölmöt keskustelunaiheet ...pian joku standup-koomikko tekee tästä aiheesta vitsin:Jollalla kannattaa aloittaa,siitä saadun kokemuksen turvin on hyvä lähteä atlannin yli karibialle!!!!Haha haaaa!
- RikotaanHalvemmatEnsin
Atlantin yli kannattaa lähteä vähän isommalla. Muttei mielellään ihan ensi kerralla eikä edes ensimmäisenä vuonna.
Ja ehkä laituriin tuloakin harjoittelee mielummin vaikka mainitsemallasi Joella kuin kalliilla matkaveneellä, jonka yksi kolhu maksaa vanhan Joen verran.
- TervetuloaBermudalle
No, tässä on monta neuvoa tullut, ja kokeneemmat väittää että pienemmällä kannattaa laoittaa, mutta jos tiedät paremmin niin mikset osta sitä isoa. Miksi edes kysyt muilta jos kerran paremmin tiedät.
- elämäonoppimista
Seurasin muuten kerran kotisatamassa, kun miehistö tuli laituriin jollakin selkeästi kisakäyttöön rakennetulla veneellä. Merkkiä en tiedä enkä muista, voi olla joku Melges, tai jotain sinnepäin. Ajattelin, että nytpä seuraan tarkkiksena, miten homma hoituu treenanneen miehistön käsissä. Kenties voin oppia jotain niksejä ja ainahan se on hienoa katsella, kun tullaan purjein kaijaan.
No, lopputulos oli kuitenkin se, että kaverit ajoivat aallonmurtajasta sisään, päästivät purjeen lepattamaan, koukkasivat kohti omaa pilttuuta ja rysäyttivät päin laituria eikä ihan hiljaisellakaan vauhdilla. Että koskaan ei voi harjoitella liikaa. Ja sattuu sitä paremmissakin piireissä.- toiset.jo.oppineet
Meglu tai vastaava vielä kestääkin pienen rysäytyksen. Ja sellainen pyörähtää helposti kölinsä ympäri, mikä on myös tehokas tapa jarruttaa. Mutta kun on sellainen selkeästi kisakäyttöön tehty flyygeli kuin kuutonen, ei laituriin ole kertakaikkiaan varaa törmätä. Siihen kun vielä lisää pitkäkölisen kääntyvyyden ja neljän tonnin massan, saa käsityksen suorituksesta. Ja Suomen suuren kuutosfliitin keulat ovat naarmuttomia
- ghtybn
Kisassa ei voiteta laiturimanöövereillä, joten ei niitä kilpamiehistö treenaakaan...
- pieniinpäin
Samaa mieltä useiden kirjoittajien kanssa, että jollalla (tai pienellä sportisella veneellä) oppii matkavenettä paremmin trimmaamaan purjeita ja mastoa - Masto on notkeampi ja purjeiden käsittely kevyempää ja ennen kaikkea säätöjen vaikutukset näkyvät huomattavasti nopeammin herkästi reagoivassa veneessä.
Muita veneilytaitoja, kuten rantautumista, ankkurointia yms. kannattaa myös harjoitella pienemmällä (köli-)veneellä, jossa painoa ja tuulipintaa on vielä sen verran vähän, että lihasvoimin vielä pystyy korjaamaan pieniä virheitä. Eikä tätä harjoitteluvenettä tarvitse ostaa, vuokraa vaikka H-veneen viikoksi, niin saa aika hyvin treenattua sekä veneilytaitoja, että purjeiden/maston käsittelyä.- Hvuokra
Mistä saa H-veneen vuokralla viikoksi? Olisin oikeasti kiinnostunut, mutta tähän mennessä on löytynyt vain isoja matkaveneitä vuokrattavaksi.
- Eieieieiverolle
65 vastausta eikä kukaan vielä vastannut, etä siksi pitää aloittaa jollalla ettei tarvitse maksaa veroa. Muuten se on ihan pussista kiinni millä aloitaa.
- nrtnrtn
aloitin itse purjehduksen noin 7 vuotiaana. kUka laittaisi lapsen ohjeemaan yksin jotain isoa venettä ??? LOL
eihän jollaa olekaan tarkoitettu aikuislle, vaan max. teineille, jo pienen koonkin vuoksi.- OppiaTarvitaan
On niitä sellaisia aikuisakin, joiden kannattaisi vähän palata perusasioiden pariin.
Katseltiin eilen "Lihansyöjä"-merkkisen ison moottoriveneen rantautumista. Oli melkoista sirkusta, ja hyvin vaikean näköistä. Pari vuotta sitten Maarianhaminassa "Kostaja"-merkkinen vene oli myös lähes merihädässä yrittäessään laituriin.
Ajokorttia kun ei veneeseen vaadita, seuraukset ovat joskus vähän ankeita. - Villeeeeee
nrtnrtn:lle tiedoksi, että muitakin jollia on olemassa kuin optimistijolla. Esim. Finn-jolla, joka on parhaimmillaan kun purjehtijan paino on yli 90kg. Aika iso teini pitää olla pärjätäkseen painonsa puolesta Finn-jollissa.
- Kyläkiikkumisenkatu7
Valio tekee lähiaikoina sellaisen mehupurkin jonka voi repiä siitä keskeltä kahtia aina silloin kun se jollekkin pierulle sopii. Mitään muuta minä en elämässäni mietikään kuin sitä mehupurkin hajoittamista näin 40 ikäisenä. En tullut ajatelleeksikaan, että jos antaisin viisisekuntia tuon naapurin olla rauhassa, niin hän kerkeisi hoitamaan omia asioita ennen kuin kahlitsen hänet omaan ajatuksenjuoksuuni.
- täysinpurjein
Nii miks ei sitte voisi mennä ihan oikeeseen purjelaivaan palkattomaksi "apulaiseksi" oppimaan purjehtimista?
Sinne on niin tunkua ettei kaikki halukkaat pääse mukaan.
Kai nyt jokanen tajuaa et veneetkin ovat yksilöitä ja niin purjeissa kun purjehtijoissa
on eroja. - rfhbjkm
Jotta helpoiten oppisit ja tiedät mihin kaikki voi johtaa
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomi julkaisi varautumisoppaan
Että sellanen tappaus. Kun kriisitilanne iskee, niin on mentävä nettiin ja luettava ohjeet suomi.fi -sivuilta. Onkohan j2312122Kuhmo tekisi perässä
Lomauttakaa kaupungin talolta turhat lattiankuluttajat pois, kuten naapuripitäjä101798Miehille kysymys
Onko näin, että jos miestä kiinnostaa tarpeeksi niin hän kyllä ottaa vaikka riskin pakeista ja osoittaa sen kiinnostukse601396Onko telepatia totta
Epäilen että minulla ja eräällä henkilöllä on vahva telepatia yhteys. Jos ajattelen jotain hän julkaisee aiheesta jotaki801205Missä Kaisa Lepola, siellä filunki ja sekasotku
Näin se taas nähtiin, ajolähtöjen taakse on joka kerta jääneet savuavat rauniot, oli työpaikka mikä tahansa.171048- 581015
Nainen, olen niin pettynyt
Ehkä se tästä vielä paremmaksi muuttuu. Yritän itseäni parantaa ja antaa itse itselleni terapiaa, mutta eihän se mitään89984TTK:sta tippunut Arja Koriseva teki erityisen teon kyynelsilmin: "Mä olen ihan järjettömän..."
Kiitos tuhannesti Tanssii Tähtien Kanssa -tansseistanne, Arja Koriseva ja Valtteri Palin! Lue lisää: https://www.suomi15980- 70832
Haluaisin jo
Myöntää nämä tunteet sinulle face to face. En uskalla vain nolata itseäni enää. Enkä pysty elämäänkin näiden kanssa jos42824