Joka ihteesä luottaa, se kykynsä tuploo

Hulluki männöö viisaasta kun malttaa olla hilijoo

Jotkut tekköö mitä tahansa että ee tarvihteis tehä mittää.

Jos oot kaoloos myöte siinä itessään kannattaa pittee suu kiinni

Minä oon vuan tämmöinen. Entäpä sinä?

Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa.

Jos oot onnessas, niin elä unneuta hoastoo siitä nuamallessii.

Immeinen joka paenaa nuama rutussa päevästä toeseen eekä kujjeile millonkaan, on haavassa paljo aekusemmi enne ku oekeesti ies kuolookaan.

Eissä pitkä kanto kaskessa.

Jos ymmärrät kaeken, oot varmasti käsittännä viärin

Joka vuan haluvaa, keksii kyllä keenot. Joka ee taho keksii kyllä selitykset.

Ku on ostopuu ja varsa hevonen.

....ja sata savolaista kommentoimassa tässäkin tuotannossa.
Mitähän järkeä tässä touhussa lienee.
Muutan Indokiinaan ja alan syömään pelkkiä mandariineja. Heippa!

Laaloo ee tok tarvihe osata... kuha ies laalattaa niin jo vuan päevästä hyvä tulloo

Sitä suappii, mitä kuappii.

Enemmän järkee tämmösessä, ku toesten immeisten haakkumisessa.

Mietippä teepannua.
Vaekka se on kaoloosa myöte tulisessa nestessä niin eeku viheltellöö vuan!

Nii on, Ei mittää nii pahhoo, ettei jottae hyvvee. Eikä mittää nii hyvvee, ettei muutae löytys.

Ykssii aekanaan annettu ruusu
on arvokkaampi kuin liijan myöhässä toohuttu arvolahja

Tekeminen vakkuutta paljo paremmin kun sanominen

Ilimasta juustoo ei sua kuin hiirenlookusta!

Minkä suustaan piästää, sen eistään löytää.

Oo rohkee.
Vaekka et oeskaan,
oo olevinas.
Erroo ee huomoo kukkaan!

Jos koeras pittää sinua mualiman lupsakkaimpana immeisenä niin elä suotta mäne siihen muijen mielpitteitä kyselemmää!

Elämä täättyy vuosilla,
vuan täätä sinä kaekki vuotes elämällä!

tällämännään kirjoitti:

Minä oon vuan tämmöinen. Entäpä sinä?

Tällä männään

Ei ou omena kauvas puusta puonna.

Töihin siitä juuttaan pökiöt

Räkänokastakkii mies tulloo, vuan ei tyhjän naarajasta.

Ylleensä voettajat ovat hävinneitä,
jotka piätti koettoo vielä kerran!

Jos et opettele naaramaan vaekeoksille niin millees sitten vanahana naarat?

Kukko kiekuu, punaheltta. Kanatarhan turva on. Isännälle, emännälle aamun airut verraton.

Ee naarata,kun anoppi kaevoon putos

Nuorra on vihta viännettävä.

Ka Kaekk` män eikä piisannakkaa.

Anna kaekkes.
Vuan elä anna periks!

Kukkaa ee oo vielä hikkee hukkunna

Joka keitetyn paestaa, se makkeen maestaa.

Turha hättäely ja voohuilu on mieljkuvituksen viärin käättöö!

Ee tyhjä säkki pystyssä pysy.

jos voesin antoo sinulle yhen ominaesuuven, antasinkyvyn nähä ihtes niinkui muut sinut näkköö.
Silloin hoksoesit mitenkä verraton sinnäe oekeistaan out!

Totta tämäkin. Edessä pitkä kanto kaskessa. Ja minkä taakseen jättää sen edestään löytää.

Mitä isompi piä, sitä kovempi piätaati.

khon kirjoitti:

Mitä isompi piä, sitä kovempi piätaati.

autuaita ovat puupäät, sillä he eivät huku.

Viärällä tiellä ee toemita laakata rekeltee.

Ee ne päevät oo elämätä jotka on männä, vuan ne jotka on jiännä mieleen.

Aena vaevanen valittaa.

Ollaan nii oekeessa myö kolome, minä, äet ja minä ja äet yhessä.

Joka toiselle kuoppaa kaivaa, se itse siihen lankeaa.

Päevä huolta rassoo enempi kuin viikon työt...

Poemi onnen muruset,
niin suat kokonaesen
tyytyväesyyven leivän.

Jos haluat säelyä nuorena
niin kohota ennemmin mieltäs
kuin nuamoosj.

Elämä ei irvistelemällä somene.

Rakko on laeskan kämmenessä, känsä työtä tekevällä.

Varo semmosta immeistä, joka tietää vastaaksen
ennekuin on käsittännä ies kysymystä.

Parempi on oma paha kuin toisen hyvä.

Kaunis iltarusko ennustaa hyvää säätä.

aamurusko päivän paska

Mikkää ee ruostu nii joutui kuin laakerj,
jolla on leppäelty.

Elä anna kenenkään pilata päevees.
Jos ilimassa on happee ja pystyt hengittämmää,
tulloo päevästä hyvinnii hyvä.

Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat.

Ei kukkaa itekseen riitele.

Toinen mäki, toinen vuori, ei kumarra kumpikaan.

Itelleen sika kiusoo tekköö, ku purtilosa kuataa.

Tekköö noppeemmin oekein
kun ruppee selevittämmään missä män viärin.

Kuta useampi kokki, sitä vetelämpi velli.

Piäskysen laalu
Mänin Saksaan, saen suappaat. Tulin Suomeen, saen sukat. Pesin, paekkasin, panin aejalle kuvamaan. Varas vei.

Yksi pääsky ei kesää tee.

Pääskyset tuli aikoja sitten ja kohta lähtevät. Missä se kesä viipyy? Onko sinulla muitakin taitoja kuin bittisaasteen tuottaminen?

Hukkui kuin pieru Saharaan.

Mihin joutui tämän palstan ansiokas ylläpitäjä? Väsyitkö?
Autetaanpa ystävää, koska tässä enemmän asiaa kuin muissa höpötyksissä. Ja näissä on jottai ajattelemisen aihetta.

Hakkoo ite omat halakos, sillon suat niistä lämpimän kaks kertoo.

Mikä laalulla tulloo, se laalulla tulloo.
Anna tok tulla vuan!

Nii on syitä sysissä, jos on sepissäkkii.

Vuan se kenenkä jalassa kenkä on,
tietää mistee se puristelloo.

Laaloo ee tok tarvihe osata...
kuha ies laalattaa niin jo vuan päevästä hyvä tulloo

Mikä laulaen tulee, se viheltäen menee.

Siälin suap lahjaks,
katteus pittää ansaita.

OTK: Ota tikku kerrallaan.
SOK: Saat ottaa kaksikin.

Koppoo kiinni tästä päevästä - huomisessa on omat kahvasa

Ee se meenoo mittää että pyllähitkö nurin,
vuan se että ramuatko vielä jaloelles.

Rohkeus on sitä, että pelekee kuollakseen
ja valjastaa ruunan siitä huolimata!

Kaekilla on tarpeeks sisua kestee TOESTEN vastoenkäömiset.

Turhan moni tarjoutuu tuolin kantoon
kun oes pianokii kuletettavana.

Mualima on täännä tahtovia immeisiä;
toeset tahtoo tehä töetä ja toeset tahtoo että senkun tekköövät vuan!

Aeka on rahhoo.

Kompastelu voep estee kokonaan kuatumisen.

Kun on oekeen kova hinku männä jonnekkin,
ei kukkaa valita huonoo tietä

Sanomisen halu ja kerkeä kieli ovat vaikeasti ohjattava aisapari väkirikkaalla tiellä.

Jos koeras pittää sinua mualiman lupsakkaimpana immeisenä, niin elä suotta mäne siihen muijen mielpitteitä kyselemmää!

On heleppo ellee nuukasti ku ei oo varroo tärvätä.

miks ei sitä kehtoo ostoo , ku sitä kehattaa myyväkki. ( vanha Pyhäjärvinen sananlasku 1867 .