"Vähennyksiä tulonsaajat saivat ansiotuloista valtionverotuksessa 7,8 miljardia ja kunnallisverotuksessa 18,6
miljardia euroa. Tulonhankkimiskuluina vähennettiin työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksuja 534 miljoonaa,
matkakuluja 1,3 miljardia ja pakollisia eläkevakuutusmaksuja 3,4 miljardia euroa. Kunnallisverotuksessa
merkittävimmät olivat eläketulovähennys, 3,5 miljardia ja ansiotulovähennys 6,2 miljardia euroa. Asunto-,
opinto- ja tulonhakkimislainojen korkoja tulonsaajilla oli 2,9 miljardia euroa, ne kasvoivat edellisvuodesta 48
prosenttia. Alijäämähyvitystä niistä kertyi 659 miljoonaa euroa. Valtionverotuksen ansiotulovähennys alensi
veroja 817 miljoonalla eurolla.
Kotitalousvähennystä käytti hyväkseen 260 900 henkeä, 7,3 prosenttia edellisvuotista useampi. Määrällisesti
se kasvoi 165 miljoonasta 182 miljoonaan euroon. Eniten vähennystä hyödynnettiin asunnon kunnossapito- ja
parannustöihin, 223 000 kertaa, seuraavaksi eniten kotitaloustyöhön, 76 000 kertaa ja vähiten hoiva- tai
hoitotyöhön, 4 700 kertaa. Sama henkilö saattaa hyödyntää vähennystä useampaan kertaan vuoden aikana.
Kahdesti sitä hyödynsi 36 900 henkeä, kolmasti 13 900 henkeä ja sitä useammin 8 700 henkeä"
miljardia euroa. Tulonhankkimiskuluina vähennettiin työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksuja 534 miljoonaa,
matkakuluja 1,3 miljardia ja pakollisia eläkevakuutusmaksuja 3,4 miljardia euroa. Kunnallisverotuksessa
merkittävimmät olivat eläketulovähennys, 3,5 miljardia ja ansiotulovähennys 6,2 miljardia euroa. Asunto-,
opinto- ja tulonhakkimislainojen korkoja tulonsaajilla oli 2,9 miljardia euroa, ne kasvoivat edellisvuodesta 48
prosenttia. Alijäämähyvitystä niistä kertyi 659 miljoonaa euroa. Valtionverotuksen ansiotulovähennys alensi
veroja 817 miljoonalla eurolla.
Kotitalousvähennystä käytti hyväkseen 260 900 henkeä, 7,3 prosenttia edellisvuotista useampi. Määrällisesti
se kasvoi 165 miljoonasta 182 miljoonaan euroon. Eniten vähennystä hyödynnettiin asunnon kunnossapito- ja
parannustöihin, 223 000 kertaa, seuraavaksi eniten kotitaloustyöhön, 76 000 kertaa ja vähiten hoiva- tai
hoitotyöhön, 4 700 kertaa. Sama henkilö saattaa hyödyntää vähennystä useampaan kertaan vuoden aikana.
Kahdesti sitä hyödynsi 36 900 henkeä, kolmasti 13 900 henkeä ja sitä useammin 8 700 henkeä"
Vastaukset 4
Vanhimmat
voidaan jos vain halutaan..
vain päätöksiä..
http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/el-kel-iset-kepun-johtaman-hallituksen-lypsylehmi
Mitäs yli 1,4 miljoonalta eläkeläiseltä voi leikata vielä? Sipilä on varmaa ajatellut jouduttaa eläkeläisten "multiin laittoa". Eliniän odote on edennyt liian pitkälle? Varmaan kepuli kepuloinen ajatellut, että jos ei ole enää lypsettävää, joutaa...
Älkääkä naurattako, että takuueläkettä nostetaan kymmenellä eurolla kuussa. Aika moni saa kuitenkin työeläkettä, jossa nyt ostovoima vähenee rajusti.
Maataloustuottajain MTK:n vaatimuksesta verovähennysoikeus myönnettiin muiden etujärjestöjen palkansaajajäsenmaksuille-
Kun Suomen taloutta vuonna 1967 nostettiin suosta ensimmäisellä laajalla tulopoliittisella ratkaisulla (Liinamaa I), sen osana sovittiin työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovapaudesta. Työntekijä on saanut 1969 lähtien vähentää ne verotettavista ansioistaan tulonhankkimiskuluina.
Erityisen tarmokkaasti asiaa ajoi silloin Suomen Teollisuuden Keskusliiton (STK) toimitusjohtaja Päiviö Hetemäki (kok). STK, SAK ja valtio olivat asiassa yksimielisiä.
Työmarkkinajäsenmaksujen verovähennysoikeuden kustannuksista käytetään useita erilaisia lukuja. Työntekijöiden jäsenmaksuista saamat verovähennykset ovat noin 200 miljoonaa euroa.
Työnantajien ja yrittäjien moninaisen etujärjestökentän saamat verovähennykset ovat vaikeammin laskettavissa. Kun lukuun otetaan pelkästään EK:n, Suomen Yrittäjät, Perheyritysten liiton ja MTK:n, niin jäsenmaksukertymä on vajaat 200 miljoonaa euroa.
http://www.akava.fi/files/1869/090928_verov_hennysoikeudesta_lopullinen.pdf