Jos appivanhemmat ovat testamentilla ilmoittaneet ettei heidän jälkeläisensä puolisolla ole avio-oikeutta puolisonsa perintöön, miten menetellään tämän perinnönsaajan kuoltua siinä tapauksessa että lapsia ei perinnön saajalla ole?
Joutuuko avio-oikeudeton leski luovuttamaan perintöä vastaavan summan/omaisuutta heti leskeksi tultuaan esim. edesmenneen puolisonsa sisaruksille/näiden lapsille, tmv. perimysjärjestyksessä seuraavana oleville?
Vai jääkö omaisuus lesken hallintaan hänen kuolemaansa asti ilman erillistä testamenttia tmv.? Tai jos ei, voiko perinnön saaja jotenkin turvata puolisonsa tulevaisuuden vanhempiensa testamentista huolimatta, kun kyse on lähinnä peruselämiseen ja -asumiseen liittyvistä summista?
Kiitos.
Joutuuko avio-oikeudeton leski luovuttamaan perintöä vastaavan summan/omaisuutta heti leskeksi tultuaan esim. edesmenneen puolisonsa sisaruksille/näiden lapsille, tmv. perimysjärjestyksessä seuraavana oleville?
Vai jääkö omaisuus lesken hallintaan hänen kuolemaansa asti ilman erillistä testamenttia tmv.? Tai jos ei, voiko perinnön saaja jotenkin turvata puolisonsa tulevaisuuden vanhempiensa testamentista huolimatta, kun kyse on lähinnä peruselämiseen ja -asumiseen liittyvistä summista?
Kiitos.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Sillä, että omaisuus on avio-oikeudesta vapaata, ei ole vaikutusta perimykseen.
Jos perittävä ei ole tehnyt testamenttia, hänen puolisonsa on hänen lakimääräinen perillisensä. Tosin lesken kuoltua omaisuus palautuu tiettyjen laskukaavojen mukaan ensin kuolleen ns. toissijaisille perillisille (=vanhemmille, sisaruksille tai heidän jälkeläisilleen). Leskellä on omaisuuteen rajoitettu omistusoikeus, mikä tarkoittaa että hän saa käyttää varat, mutta ei esim. saa tehdä niistä testamenttia.
Perittävä voi myös tehdä testamentin omaisuudestaan leskensä hyväksi, ja silloin leski perii omaisuuden täydellä omistusoikeudella. Tällöin hän saa samalla tavalla käyttää omaisuutta elinaikanaan, ja hänen kuoltuaan omaisuus menee lesken omille perillisille , ja leski voi tehdä peritystä omaisuudesta myös testamentin.
Niin, miten tällaisessa tapauksessa olisi parasta appivanhempien/ja tai lapsensa toimia että kiintee omaisuus säilyisi suvussa?
Appivanhemmat voisivat lapsensa puolison avio-oikeuden (= erotapaus) poissulkemisen lisäksi määrätä testamentissa lapselleen toissijaisen perijän sille kiinteälle(kin) omaisuudelle, jolloin esim. se rakas 'sukumökki' ohjautuu halutulle taholle lapsen kuollessa. Näinköhän?
Em. testamenttihan tietysti koskisi vain avioero- ja kuolemantapausta - lapsukainen kai saa hukata saamansa sukumökkinsä elinaikanaan minne tykkää, jos haluaa... :) ..vai saako?
Kiitos vastauksesta, Lakinainen. Se selvitti paljon asiaa. Vielä askarruttaa, saako leski yksin myydä tilan jos rakennukseen on tehty peruskorjauksia, tontille lisärakennus tmv. kokonaan tai osin kuolleen puolison perintörahoilla (joihin siis leskellä ei edesmenneen puolison appivanhempien testamentin mukaan ole avio-oikeutta).
Ja jos ei saa, niin edesmenneen puolison leskensä hyväksi tekemä testamentti muuttaa asian. Näin käsitin vastauksestasi. Käsitinkö oikein?
Kiitos.
ap.
Kiitos vastauksesta, Lakinainen. Se selvitti paljon asiaa. Vielä askarruttaa, saako leski yksin myydä tilan jos rakennukseen on tehty peruskorjauksia, tontille lisärakennus tmv. kokonaan tai osin kuolleen puolison perintörahoilla (joihin siis leskellä ei edesmenneen puolison appivanhempien testamentin mukaan ole avio-oikeutta).
Ja jos ei saa, niin edesmenneen puolison leskensä hyväksi tekemä testamentti muuttaa asian. Näin käsitin vastauksestasi. Käsitinkö oikein?
Kiitos.
a.p.
Lisäys; tila on siis alunperin (ennen perintöä) muilta osin puolisoiden puoliksi omistama.
Eipä Lakinaisen vastaus tainnut kuitenkaan olennaiselta osin sinulle aueta.
Kun leski perii lapsettoman puolisonsa (perintökaaren 3 luvun säännösten mukaan), se tarkoittaa, että omaisuus on lesken (siitä riippumatta, oliko tuohon omaisuuteen avio-oikeus vai ei). Leski on siten oikeutettu käyttämään puolisoltaan perimänsä rahat talonrakennukseen - tai vaikkapa maailmanympärimatkaan! Rakennettu talo on lesken omaisuutta siten kuin olivat rakentamiseen käytetyt rahatkin. Leski saa myydä omaisuutensa - myös perityn - jos niin haluaa, lupia kyselemättä.
Lesken hyväksi tehty omistusoikeustestamentti muuttaa asiaa siten, että lesken pesää eivät ole jakamassa ensiksi kuolleen puolison toissijaiset perilliset - mutta ei muutoin.
Jos leskelle tehdyssä testamentissa olisi toissijaismääräys eli määräys siitä, kenelle lesken perimä omaisuus lesken kuoltua on menevä, tämä rajoittaisi lesken oikeutta määrätä peritystä omaisuudesta.
nix_nax, kiitos hyvästä selvennyksestä!
Se oli lähinnä tuo kohta "ei saa esim. tehdä niistä testamenttia" (ilman puolison leskensä hyväksi tekemää testamenttia) jota jäin Lakinaisen vastauksesta pohtimaan - eli että onko muutakin mitä leski ei saa tehdä. Tietysti tuli omaisuuden myymisen mahdolliset koukerot ensimmäisenä skenaariona mieleen.
Ja jos testamenttia lesken hyväksi ei ole, leski maksaa veroa puolison jättämän perinnön siitä osasta johon ei ole avio-oikeutta?
** "ei saa esim. tehdä niistä testamenttia" (ilman puolison leskensä hyväksi tekemää testamenttia) jota jäin Lakinaisen vastauksesta pohtimaan - eli että onko muutakin mitä leski ei saa tehdä.**
Ei ole muuta. Leski saa vaikkapa lahjoittaa perittyä omaisuutta. Mutta lahjoitukseen ensiksi kuolleen toissijaiset perilliset voivat lesken kuoltua tietyin edellytyksin puuttua.
PK 3:3.1-2
"Jos eloonjäänyt puoliso on antamalla lahjan tai muulla siihen rinnastettavalla toimella, ottamatta asianmukaisesti huomioon ensiksi kuolleen puolison perillisten oikeutta, aiheuttanut omaisuutensa olennaisen vähentymisen, on eloonjääneen puolison pesää jaettaessa hänen perillisilleen tulevasta osuudesta suoritettava ensiksi kuolleen puolison perillisille vastiketta heidän pesäosuutensa vähentymisestä.
Ellei vastiketta voida suorittaa, on lahja tai sen arvo palautettava, mikäli lahjan saaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että lahjoitus loukkasi ensiksi kuolleen puolison perillisten oikeutta. Palauttamista koskeva kanne on nostettava vuoden kuluessa siitä, kun perunkirjoitus eloonjääneen puolison jälkeen toimitettiin, kuitenkin viimeistään kymmenen vuoden kuluessa lahjoituksen täyttämisestä."
**Ja jos testamenttia lesken hyväksi ei ole, leski maksaa veroa puolison jättämän perinnön siitä osasta johon ei ole avio-oikeutta?**
Ei noin. Leski maksaa perintöveroa perintönä saamastaan omaisuudesta, olipa siihen avio-oikeutta tai ei. Vain osituksessa avio-oikeuden nojalla tasinkona saatu omaisuus on verosta vapaata.
Esimerkki:
P1
- avio-oikeudesta vapaa omaisuus 100.000
- avio-oikeuden alainen omaisuus 200.000
P2
- avio-oikeuden alainen omaisuus 50.000
Ositus:
Avio-osa (200.000 50.000) : 2 = 125.000
P2 pitää 50.000
P2 saa tasinkona 125.000 - 50.000 = 75.000 eikä maksa tästä veroa.
P2 saa perintönä 100.000 125.000 = 225.000 ja maksaa tästä perintöveron.