Juu, eivät ole:
4 artikla
1. Jollei IV luvussa sekä 16 artiklassa säädetyistä edellytyk-
sistä muuta johdu, jäsenvaltioiden on sallittava tämän direk-
tiivin nojalla seuraavien perheenjäsenten maahantulo ja maassaoleskelu:
a) perheenkokoajan aviopuoliso
b) perheenkokoajan ja hänen aviopuolisonsa alaikäiset lapset,
mukaan luettuina lapset, jotka on adoptoitu asianomaisen
jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen päätöksen tai sel-
laisen päätöksen mukaisesti, joka on kyseisen jäsenvaltion
kansainvälisten velvoitteiden vuoksi täytäntöönpanokel-
poinen ilman eri toimenpiteitä tai joka tunnustetaan
kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti;
c) alaikäiset lapset, mukaan luettuina perheenkokoajan adop-
toimat lapset, jos perheenkokoaja on näiden huoltaja ja
lapset ovat hänen huollettavanaan. Jäsenvaltiot voivat
myöntää luvan perheenyhdistämiseen myös silloin, kun
kyseessä on yhteishuoltajuus, jos toinen vanhemmista antaa
siihen suostumuksensa;
d) alaikäiset lapset, mukaan luettuina perheenkokoajan avio-
puolison adoptoimat lapset, jos aviopuoliso on näiden huol-
taja ja lapset ovat hänen huollettavanaan. Jäsenvaltiot voivat
myöntää luvan perheenyhdistämiseen myös silloin, kun
kyseessä on yhteishuoltajuus, jos toinen vanhemmista antaa
siihen suostumuksensa.
Tässä artiklassa tarkoitettujen alaikäisten lasten on oltava asian-
omaisen jäsenvaltion lainsäädännössä määriteltyä täysi-ikäi-
syyden rajaa nuorempia ja naimattomia.
2. Jollei IV luvussa säädetyistä edellytyksistä muuta johdu,
jäsenvaltiot voivat tämän direktiivin nojalla sallia lailla tai
asetuksella seuraavien perheenjäsenten maahantulon ja maassa
oleskelun:
a) perheenkokoajan tai hänen aviopuolisonsa ensimmäisen
asteen sukulaiset suoraan ylenevässä polvessa, jos nämä ovat
perheenkokoajan tai hänen aviopuolisonsa huollettavina
eivätkä saa kotimaassa riittävää tukea sukulaisiltaan;
b) perheenkokoajan tai hänen aviopuolisonsa täysi-ikäiset
naimattomat lapset, jotka eivät terveydentilansa vuoksi voi
itse huolehtia toimeentulostaan.
3. Jollei IV luvussa säädetyistä edellytyksistä muuta johdu,
jäsenvaltiot voivat tämän direktiivin nojalla sallia lailla tai
asetuksella sellaisen avioliitonomaisissa olosuhteissa elävän
henkilön maahantulon ja maassaoleskelun, joka on kolmannen
maan kansalainen ja jolla on perheenkokoajaan asianmukaisesti
todistettu pysyvä suhde tai 5 artiklan 2 kohdan mukainen rekis-
teröity parisuhde, sekä kyseisen henkilön alaikäisten ja naimat-
tomien, myös adoptoitujen, lasten maahantulon ja maassaoles-
kelun, sekä sellaisten täysi-ikäisten naimattomien lasten
maahantulon ja maassaoleskelun, jotka eivät tosiasiallisesti
pysty huolehtimaan toimeentulostaan terveydentilansa vuoksi.
Tätä direktiiviä ei sovelleta, kun:
a) perheenkokoaja on hakenut pakolaisaseman tunnustamista
ja hänen hakemuksestaan ei ole vielä tehty lopullista
päätöstä;
b) perheenkokoajalle on myönnetty oikeus oleskella jäsenval-
tiossa tilapäisen suojelun perusteella tai hän on hakenut
oleskelulupaa tällä perusteella ja odottaa asemaansa
koskevaa päätöstä.
c) perheenkokoajalle on myönnetty oikeus oleskella jäsenval-
tiossa toissijaisen suojelun perusteella kansainvälisten
velvoitteiden, kansallisen lainsäädännön tai jäsenvaltioiden
käytännön mukaisesti tai hän on hakenut oleskelulupaa tällä
perusteella ja odottaa asemaansa koskevaa päätöstä
Tämä direktiivi ei estä soveltamasta suotuisampia
säännöksiä, jotka sisältyvät:
a) kahden- tai monenvälisiin sopimuksiin, joita yhteisö tai
yhteisö ja sen jäsenvaltiot ovat tehneet kolmansien maiden
kanssa;
b) 18 päivänä lokakuuta 1961 tehtyyn Euroopan sosiaaliseen
peruskirjaan, 3 päivänä toukokuuta 1987 tehtyyn tarkistet-
tuun Euroopan sosiaaliseen peruskirjaan ja 24 päivänä
marraskuuta 1977 tehtyyn siirtotyöläisten asemaa koske-
vaan eurooppalaiseen yleissopimukseen
Tämä direktiivi ei vaikuta jäsenvaltioiden oikeuteen antaa
tai pitää voimassa säännöksiä, jotka ovat suotuisampia
http://www.pakolaisneuvonta.fi/files/perheenyhdistaminen_dir
Kannattaa kinnittää huomio erityisesti viimeiseen riviin. Ja bonuksena.
4 artikla
1. Jollei IV luvussa sekä 16 artiklassa säädetyistä edellytyk-
sistä muuta johdu, jäsenvaltioiden on sallittava tämän direk-
tiivin nojalla seuraavien perheenjäsenten maahantulo ja maassaoleskelu:
a) perheenkokoajan aviopuoliso
b) perheenkokoajan ja hänen aviopuolisonsa alaikäiset lapset,
mukaan luettuina lapset, jotka on adoptoitu asianomaisen
jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen päätöksen tai sel-
laisen päätöksen mukaisesti, joka on kyseisen jäsenvaltion
kansainvälisten velvoitteiden vuoksi täytäntöönpanokel-
poinen ilman eri toimenpiteitä tai joka tunnustetaan
kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti;
c) alaikäiset lapset, mukaan luettuina perheenkokoajan adop-
toimat lapset, jos perheenkokoaja on näiden huoltaja ja
lapset ovat hänen huollettavanaan. Jäsenvaltiot voivat
myöntää luvan perheenyhdistämiseen myös silloin, kun
kyseessä on yhteishuoltajuus, jos toinen vanhemmista antaa
siihen suostumuksensa;
d) alaikäiset lapset, mukaan luettuina perheenkokoajan avio-
puolison adoptoimat lapset, jos aviopuoliso on näiden huol-
taja ja lapset ovat hänen huollettavanaan. Jäsenvaltiot voivat
myöntää luvan perheenyhdistämiseen myös silloin, kun
kyseessä on yhteishuoltajuus, jos toinen vanhemmista antaa
siihen suostumuksensa.
Tässä artiklassa tarkoitettujen alaikäisten lasten on oltava asian-
omaisen jäsenvaltion lainsäädännössä määriteltyä täysi-ikäi-
syyden rajaa nuorempia ja naimattomia.
2. Jollei IV luvussa säädetyistä edellytyksistä muuta johdu,
jäsenvaltiot voivat tämän direktiivin nojalla sallia lailla tai
asetuksella seuraavien perheenjäsenten maahantulon ja maassa
oleskelun:
a) perheenkokoajan tai hänen aviopuolisonsa ensimmäisen
asteen sukulaiset suoraan ylenevässä polvessa, jos nämä ovat
perheenkokoajan tai hänen aviopuolisonsa huollettavina
eivätkä saa kotimaassa riittävää tukea sukulaisiltaan;
b) perheenkokoajan tai hänen aviopuolisonsa täysi-ikäiset
naimattomat lapset, jotka eivät terveydentilansa vuoksi voi
itse huolehtia toimeentulostaan.
3. Jollei IV luvussa säädetyistä edellytyksistä muuta johdu,
jäsenvaltiot voivat tämän direktiivin nojalla sallia lailla tai
asetuksella sellaisen avioliitonomaisissa olosuhteissa elävän
henkilön maahantulon ja maassaoleskelun, joka on kolmannen
maan kansalainen ja jolla on perheenkokoajaan asianmukaisesti
todistettu pysyvä suhde tai 5 artiklan 2 kohdan mukainen rekis-
teröity parisuhde, sekä kyseisen henkilön alaikäisten ja naimat-
tomien, myös adoptoitujen, lasten maahantulon ja maassaoles-
kelun, sekä sellaisten täysi-ikäisten naimattomien lasten
maahantulon ja maassaoleskelun, jotka eivät tosiasiallisesti
pysty huolehtimaan toimeentulostaan terveydentilansa vuoksi.
Tätä direktiiviä ei sovelleta, kun:
a) perheenkokoaja on hakenut pakolaisaseman tunnustamista
ja hänen hakemuksestaan ei ole vielä tehty lopullista
päätöstä;
b) perheenkokoajalle on myönnetty oikeus oleskella jäsenval-
tiossa tilapäisen suojelun perusteella tai hän on hakenut
oleskelulupaa tällä perusteella ja odottaa asemaansa
koskevaa päätöstä.
c) perheenkokoajalle on myönnetty oikeus oleskella jäsenval-
tiossa toissijaisen suojelun perusteella kansainvälisten
velvoitteiden, kansallisen lainsäädännön tai jäsenvaltioiden
käytännön mukaisesti tai hän on hakenut oleskelulupaa tällä
perusteella ja odottaa asemaansa koskevaa päätöstä
Tämä direktiivi ei estä soveltamasta suotuisampia
säännöksiä, jotka sisältyvät:
a) kahden- tai monenvälisiin sopimuksiin, joita yhteisö tai
yhteisö ja sen jäsenvaltiot ovat tehneet kolmansien maiden
kanssa;
b) 18 päivänä lokakuuta 1961 tehtyyn Euroopan sosiaaliseen
peruskirjaan, 3 päivänä toukokuuta 1987 tehtyyn tarkistet-
tuun Euroopan sosiaaliseen peruskirjaan ja 24 päivänä
marraskuuta 1977 tehtyyn siirtotyöläisten asemaa koske-
vaan eurooppalaiseen yleissopimukseen
Tämä direktiivi ei vaikuta jäsenvaltioiden oikeuteen antaa
tai pitää voimassa säännöksiä, jotka ovat suotuisampia
http://www.pakolaisneuvonta.fi/files/perheenyhdistaminen_dir
Kannattaa kinnittää huomio erityisesti viimeiseen riviin. Ja bonuksena.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tämä:
EU‐alueen ulkopuolisen työvoiman tarveharkintaa lievennetään,kun
se on työllisyyden ja julkistalouden kannalta perusteltua,
mahdollistaen yrityskohtaisesti erityisosaajientyöllistämisen nopeuttamisen, alueellisen ja alakohtaisen työvoiman turvaamisen sekä käytännön prosessien helpottamisen. Työmarkkinoilla noudatetaan työehtosopimuksia. Kotouttamista tulee tehostaa esimerkiksi lisäämällä kielen opetusta kotoutettavien nykyistä paremmalla lähtötaitotason huomioimisella, parantamalla tukihenkilötoimintaa ja lasten osallistumista varhaiskasvatukseen.
Perheenyhdistämisen kriteereitä tarkennetaan EU:n
perheen yhdistämisdirektiivin mukaisesti.
Otetaan käyttöön lukukausimaksut EU‐ ja ETA –alueiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille ja kannustetaan valmistuneita jäämään Suomeen töihin esimerkiksi verovähennysoikeudella. Suomessa opiskelleiden kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistä Suomeen edistetään ja suomen kielen osaamiseen panostetaan.
Kiintiöpakolaisten määrä pidetään ainakin viime vuosien tasolla ja tällä osallistumme kansainväliseen taakanjakoon. Valtio lisää yhteistoimintaa kuntien kanssa ja käytössä on riittävät resurssit.
Maahanmuuttajat vahvistavat Suomen innovaatiokykyä ja osaamista tuomalla oman kulttuurinsa vahvuuksia osaksi suomalaista yhteiskuntaa
http://valtioneuvosto.fi/documents/10184/1407704/Maahanmuutto-linjaus.pdf/c626bb18-e37e-4a39-b163-cc2e34d18502
Ja nämä ovat sitten sitä maahanmuuttokritiikkiä jolla olisi tarkoitus maahanmuuton vähentyä. Olisi vaan kiva tietää että niin miten.
Ja tämän lisäksi EU-kriittiset persut ovat valmiina kärräämään rahaa kreikkaan oikein urakalla.
Mitkä "mamukriittiset"? Onhan suomen kielessä rehellisempi sana: rasistit.
Kiitos perussuomalaisten myötä voimaan tulleen uuden poliittisen korrektiuden, Suomessa ei enää saa sanoa rasistia rasistiksi eikä natsia natsiksi, vaan joutuu käyttämään persujen hyväksymiä tekopyhiä kiertoilmauksia tai vaikenemaan kokonaan. Muutenhan sitä joutuu Suomen persumielisen poliisilaitoksen kanssa tekemisiin.
Stalinistit lienee tutuin.