Mulla on ikävä sua, vielä Kakstuhattakaheksankyt-luvulla.
paljon haluaisin sanoa, mutten uskalla!
tulitlähelle
960
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Mikä estää??
Juuri se kun ei saa sanoja suusta vaikka pitäisi ja olisikin ollut mahdollisuus.....
Voisiko silti asiat
puhua ja purkaa
kahdestaan
No varmasti voi, en pure, en syö, en hauku, mutta tykkään susta niin että halkeen:) ja nimenomaan kahestaan!
nimenomaan sopii
takiasi olen kuin pommin
jäljiltä eli olen jo halennut
mutta tiedoksi rakkaus
parantaa haavat ja tekee ehjäksi
näin olen ainakin kuullut
2080 vasta.Voisitko ajastaa sen hetken, kun uskallat sanoa lähemmäksi.
asiat tehdään heti kun mahdollista
eikä 15.päivä tai vasta 2080
ja monesti elämä on vielä ihmeellisempää
kuin Julia ja Romeo
mutta rakkaus ylittää esteet
Tapaamisiin toivottavasti pian
yleensä pelottaa sanoa näitä asioita sillä onhan tunteet. Nyt kyllä kuitenkin sanon että tunnen ymmärtäväni Shakespearen Romeota ja Juliaa. Mitä järkeä koko tässä elämässä muka on jos ei ole toista puolikasta jolle elää ja hengittää?? Miten voi muka olla että kaikki olisi vain sattumanvaraista kaaosta vailla mitään merkitystä tai tarkoitusta? Jos tuo on totuus niin en kyllä tahdo edes elää maailmassa jossa pikkusieluisten ihmisten elämällä ei ole muuta tarkoitusta kuin työntää vain kapuloita toistensa rattaisiin.
Kuulin tän kappaleen viikonloppuna oikein 'nupit kaakossa' ja meinasin tipahtaa katsomon penkiltä. Vaikka istuin. Meni kylmät väreet pitkin selkärankaa...