kovan hinnan valtion kassaan.
Kun maa oli autio ja tyhjä, veden pinnalla hiippaili Ilmattaren luoma veden henki ja päätti luoda työeläkejärjestelmän. Vuonna 1962 eduskunta sääti työeläkelait. Uuudistus oli edistyksellinen. Vallitseva kansaneläkejärjestelmä päätettin muuttaa aniosidonnaiseksi työeläkejärjestelmäksi. Työeläke alkoi karttua vuosittain ja tietyn tason saavuttaessa se pudotti kansaneläkkeen pois. Nykyään lähes kaikki saavat työeläkettä.
Alun perin työeläke laadittiin olemaan jonkin verran yli 60 % ansiotasosta. Nykyään se on 46 % kieppeillä.
Kataisen hallitus leikkasi eläkeläisiltä viimeksi. Sipilän hallituksen ohjelman tästä kohdasta ei ole tietoa. Eläkeläiset ovat maksaneet kovan hinnan valtion kassaan. Verotuksen painopisteen siirtyminen kulutusveroihin ovat lisänneet eläkeläisen menoja.
Kun maa oli autio ja tyhjä, veden pinnalla hiippaili Ilmattaren luoma veden henki ja päätti luoda työeläkejärjestelmän. Vuonna 1962 eduskunta sääti työeläkelait. Uuudistus oli edistyksellinen. Vallitseva kansaneläkejärjestelmä päätettin muuttaa aniosidonnaiseksi työeläkejärjestelmäksi. Työeläke alkoi karttua vuosittain ja tietyn tason saavuttaessa se pudotti kansaneläkkeen pois. Nykyään lähes kaikki saavat työeläkettä.
Alun perin työeläke laadittiin olemaan jonkin verran yli 60 % ansiotasosta. Nykyään se on 46 % kieppeillä.
Kataisen hallitus leikkasi eläkeläisiltä viimeksi. Sipilän hallituksen ohjelman tästä kohdasta ei ole tietoa. Eläkeläiset ovat maksaneet kovan hinnan valtion kassaan. Verotuksen painopisteen siirtyminen kulutusveroihin ovat lisänneet eläkeläisen menoja.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Vuonna 2014 työeläkerahastoissa oli varoja 177.8 mrd euroa. Samana vuonna työeläkekkeitä maksettiin 23 mrd euroa. Eläkevarat ovat siten 7.5 kertaiset menoihin nähden.
Eläkerahastot ovat itsenäisiä rahastoja ohi valtion budjetin. Eläkeläiset keräävät itse niihin varallisuuden työelämäaikanaan. Eläkerahastot eivät vaikuta ns. kilpaili- ja kestävyysvajeeseen senttiäkään. Varojen määrä täytyy olla vähintään yhtä suuri kuin maksetut eläkkeet. Eläkerahastot ovat sisällöltään rahastosuuskuntia. Vakavaraisuus on huippuhyvä eikä aiheuta paineita tuleville nuorille sukupolville.
Pelkällä kansaneläkkeellä on vielä 82 000 eläkeläistä. Nuorena työkyvyttömäksi joutuva ei saa lainkaan työeläkettä. Yksinasuvan kansaneläke on bruttona 636 euroa ja parisuhteessa 564 euroa kuukaudessa. Kansaneläkkeet tulevat valtion budjetista.
Persut ja muut valehtelevat eläkevarojen riittämättömyydestä. Pienimpiä eläkkeitä kärsisi nostaa eikä ongelmaa olisi. Tuokin oli uutta, että työeläkevarat ovat eläkeläisten omia keräämiään varoja. Mikä oikeus valtiolla on puuttua niihin!
Kun suuret ikäluokat ovat eläkkeellä niin maksajien määrä on pienempi kuin se koskaan on ollut ja silti pitää rahojen riittää eläkkeisiin. Siksi meillä on kohtuullinen puskuri jota aletaan purkamaan kun eläkemaksut eivät riitä niiden maksamiseen. SE on erittäin hyvä järjestelmä ja tuota pottia pitää vahtia kuin saituri aarrettaan koska se takaa tulevaisuuden eläkkeiden maksamisen.
Valtio ei ole niihin puuttunut vaikka eläkkeiden korotuksia on pienennetty niin ei valtio niitä pienennysrahoja ole vienyt vaan ne ovat siellä säilössä. Siitä tämä yksityiseläkelaitosjärjestelmä juuri onkin hyvä, se estää poliitikkojen pelaamisen meidän eläkerahoillamme. Eläkkeiden nostoa pienennettiin koska haluttiin säästää sitä pottia kun eläkemaksut ovat pienentyneet laman ansiosta.
Kun menin työelämään, työantajalle määrätty eläkemaksu palkkasummasta oli 18.5 %. 1990 luvulla hallitus määräsi muutoksen. Työnantajan osuutta laskettiin 3.5 prosenttiyksikköä ja työntekijälle tuli sama osuus itselle. Se oli ikäänkuin veronkorotus. Nyttemmin käsittäkseni työnantajan osuutta on edelleen alennettu. Eläkemaksu oli osa palkkaa ja se korvattiin tuloratkaisuissa alempina palkankorotuksina.
Nykyään eläkeläiset maksavat työeläkemaksua. Työeläkemaksua ei saa käsittää veroksi. Se on työntekijän itsensä kustantama vakuutusmaksu omien eläkevuosien turvaksi.
Vuonna 2015 peritään työnantajalta työeläkemaksua keskimäärin 24% ja työläinen maksaa 5,7% alle 53 vuotiaana ja 7,2% täytettyään tuon 53 vuotta.
Yhteensä eläkekustannukset ovat noin 30% palkasta, se on yksi suuri kustannustekijä. Se on kuitenkin säästämiseen verrattavaa toimintaa ja turvaa elämää kun työssäoloaika on päättynyt.
Kustannukset ovat nousseet edellisestä vuodesta muutaman prosentin kymmenyksen. Käsityksesi on väärä tässä kohden! Selvitä asia ennen kuin alat väittämään niin luotettavuutesi saattaa jopa kasvaa.
Lakeja on näemmä muutettu. Olen TYel piirissä. Siinä kokonaismaksu on nykyään 24 %, josta työnantajan osuus 18.3 % tai yli 53 vuotiaalle työntekijän osalta 16.8 %.
Maksu on osa työntekijän palkkaa.
Eläkerahastot ovat muhkeat. Mitään tarvetta paisuttaa niitä ei ole. Nuorisoa ei tarvitse pelotella "eläkepommilla".
1962 työeläkeindeksi sidottiin 100 prosenttisesti palkkojen korotuksiin ns. palkkaindeksiin. Käytäntö oli voimassa 1963 - 1976.
Miettusen hätätilahallitus muutti laskuperstan 1976 "puoliväli-indeksiin. Palkkojen lisäksi mukaan otettiin hintaindeksi. Käytäntö oli voimassa 1977 -1995. Uudistus oli heikennys. Eläke putosi palkkakehityksestä 0.4 prosentin keskivauhtia.
Lipposen hallitus muutti taitettua indeksiä niin että palkkakehitys huomioitiin 20 % ja hintainflaatio 80 %. Sen seurauksena 2014 eläke on keskimäärin 47 % palkasta.
Jos 2014 Kataisen hallitus olisi pysynyt taitetussa indeksissä, eläkkeitä olisi tullut korottaa 2015 alussa 1.4 %. Hallitus päättikin indeksijäädytyksestä ja korotus olikin vain 0.39 %. Varat jäivät työeläkeyhtiöiden käytettäväksi ennestään muhkeisiin rahastoihin. Toimenpiteellä ei ollut yhteyttä valtiontalouden tilaan, koska työeläkerahastot eivät ole sidoksissa budjettiin. Kataisen hallitus hehkutti työeläkevarojen loppumista katteettomasti. Katainen sumutti Suomen eläkeväestöä sekä pelotteli nuoria turhaan tulevilla kustannuksilla.
Nuoremmat ikäluokat saavat jatkuvasti alkuperäistä alemmaksi pudonnutta eläkettä. Kataisen hallitus esitteli kavalasti nuorten eläkkeiden korottamista nostamalla eläkkeelle siirtymisen ikää. Toinen peruste oli tuoda maahan lisää työtä työajan pidentämisellä. Väite ei pidä paikkaansa. Muiden ehtojen ollessa samat, yhä vanhempien tulee olla töissä ja se vie työpaikkoja toisilta. Tässä emme puutu ihmisten vapaaehtoiseen haluun tehdä eläkeiän jälkeen.
Hallituksen tulisi puuttua työttömyyden torjuntaan, työllistämistä edistäviin toimiin. Markkinat eivät työllistä. Päinvastoin. Myös oikeistoporvarit toitottavat markkinoiden kyvyttömyyttä mutta paneutuvat sen jalkojen juureen. Palkkojen ja sotun alennusvaateet vähentävät ostovoimaa ja minkä voimistuminen toisi uutta työtä.
Karkeasti arvioiden 100.000 työttömän työllistäminen toisi palkkatuloja n 2. 5 mrd ja vähentäisi työttömyyskuluja huomattavasti. Veroja julkiselle sektorille tulisisi miljardin luokan verran.
Juhani Berg, Suomen Eläkeläisten Edunvalvontayhdistys hallituksen jäsen.
https://sedury.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=65&catid=8&Itemid=167
Eläkeläinen maksavat työeläkemaksun kolmeen kertaan. Vuoden 1962 lain päätöksessä niin ei ollut. Muutokset on tehty matkan varrella.
Ensin mukaan tuli veroluonteisena työntekijän työeläkemaksu.
Toiseksi eläkeelle siirryttäessä eläkettä laskettaessa lasketaan työntekijän maksama osuus ja eläkettä määrättäessä se vähennetään saaduista ansiotuloista. Eläke lasketaan täten alemmasta ansiotulosta.
Kolmannneksi työeläkkeellä oleville on säädetty työeläkemaksu. Eläkeläiset maksavat eläkkeellä ollessaan omaa eläkettään.
Eläkerahastot ovat muhkeat. Ne ovat palkkatyöläisten keräämiä varoja niiltä osin kuin ovat. Nuoret sukupolvet eivät joudu maksamaan suurten ikäluokkien eläkkeitä tai vanhuudenturvaa. He ovat työllään keränneet oman vanhuudenturvansa.
Ymmärtääkseni eläkeläinen maksaa työeläkemaksua vain jos saa ansiotuloa joka myös korottaa eläkettä kun hän on täyttänyt 68 vuotta. Eläkkeestä sitä ei mene, minä en ainakaan sitä ymmärrä maksavani. En maksa sitä myöskään niistä pääomatuloista joita saan joskin veroa niistä menee aika rutkasti vaikka niiden lähde on aikoinaan hankittu verotetulla tulolla. Siis kaksinkertaista tai useamman kertaista verotusta koska se jatkuu vuosi toisensa jälkeen.