Otin kupin kahvia ja menin ulos kuuntelemaan lintujen aamukonserttoa. Mietin, mikä sen prosessin käynnisti. Se alkoi niinkuin ennenkin. Näin unen. Hänestä ja toisesta. Tästä on muutama päivä aikaa. Nyt näin toisen unen. Unen, jossa kohtasin hänet ja selvitin asian. Sain vastauksia, mutta ne tulivat vaikeasti, takellellen. Kuin välissä olisi ollut savuava raunio. Hiillos, jota ei voi ylittää polttamatta itseään.
Olen aina ollut tuleen tuijottaja. Yhtä lumoutuneena kuin ennenkin katson sen hehkua, voimattomana tosiasioiden edessä. Näetkö sinä mitä näen. Luetko taas ajatukseni. Näetkö katseestani surun, kun lopulta nostan silmäni. Tiedätkö, mitä haluan. Mitä tarvitsen. Siihen ei ole sanoja.
https://m.youtube.com/watch?v=lA0krVJeszE
Olen aina ollut tuleen tuijottaja. Yhtä lumoutuneena kuin ennenkin katson sen hehkua, voimattomana tosiasioiden edessä. Näetkö sinä mitä näen. Luetko taas ajatukseni. Näetkö katseestani surun, kun lopulta nostan silmäni. Tiedätkö, mitä haluan. Mitä tarvitsen. Siihen ei ole sanoja.
https://m.youtube.com/watch?v=lA0krVJeszE
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tykkäsin kappaleesta, sen sanoista.
Hyvää aamua, linnut kuulostaa iloisilta, miksihän.