Kun yritin ajatella positiivisesti, että kyllä minä vielä Jaakkoon tutustun, ja sitten näkee oikeasti mitä tästä tulee vai tuleeko mitään.
Ja minulle on sanottu, että on turha haaveilla, turha kuvitellakkan, että tästä mitään tulisi, kun mitään en uskalla tehdä. Ja olen vain yrittänyt sanoa, että kyllä minusta tuntuu, että tämän kesän aikana me vihdoin tutustumme. Olen yrittänyt kerätä kaikki rohkeuteni, että vihdoin uskaltaisin Häntä lähestyä.
Nyt on taas positiivisuus kaukana ja pettymys tilalla.
Ja minulle on sanottu, että on turha haaveilla, turha kuvitellakkan, että tästä mitään tulisi, kun mitään en uskalla tehdä. Ja olen vain yrittänyt sanoa, että kyllä minusta tuntuu, että tämän kesän aikana me vihdoin tutustumme. Olen yrittänyt kerätä kaikki rohkeuteni, että vihdoin uskaltaisin Häntä lähestyä.
Nyt on taas positiivisuus kaukana ja pettymys tilalla.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Lopulta parempi on keskittyä sellaisiin ihmisiin joiden kanssa voi olla tekemisissä.
Kai se täytyy pikkuhiljaa alkaa ajattelemaan niin. Se ei vain ole helppoa. Kun on niin vahvat tunteet toista kohtaan, niin sitä yrittää aina ajatella positiivisesti.
Ihan kuin eläisin jossain kuplassa. Ajattelen, että Hän voisi olla minulle Se Oikea. Ajattelen, että minulla olisi vielä mahdollisuus selvittää se asia.
Samalla kaikki muut yrittävät puhkaista sitä kuplaa ympäriltäni. Sanovat, että se on ihan turhaa. Ei Hän ole minusta kiinnostunut. En voi ikinä saada asiaa selvitettyä.
He saavat kuplaani säröjä ja olen taas ihan maassa. Alan uskoa siihen, että mitään Meitä, ei ikinä edes tule. Surettaa se, että en saanut selvitettyä tätä asiaa.
Sitten taas näen Hänet ja saan korjattua kuplani. Jään haaveilemaan ja yritän kerätä rohkeutta. Mutta ei se riitä. Minun pitäisi päästä ulos täältä kuplasta. Mutta miten, sitä en ole vielä saanut seville.
Miten ja Miksi on yksi mies saanut minut niin sekaisin. Yksi mies, yksi katse. Se kun katseet kohtasivat ensimmäistä kertaa. Ja nyt pyörin ympyrää kuplani sisällä.