mitä silloin tehdä kun joku on rakastunut terapeuttiinsa?
olisiko kellään kokemuksia?
olisiko kellään kokemuksia?
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Olen lukenut, että tuo on ihan yleinen ilmiö. Avaudut toiselle, joka ymmärtää ja näette säännöllisesti.
se on kamalaa kun toinen tietää kaiken sinusta ja sinä et hänestä mitään. haluaisit hänen ystävyytensä , mutta sekin on mahdotonta. haaveilet salaa ja odotat että näkisit taas uudelleen. toisella on kokonaan oma elämänsä ja sinä en tule siihen ikinä kuulumaan... koitit tehdä tuttavuutta ja hän korotti ääntään... sydän särkyi... huokaus!
...on aivan normaalia. Terapeuttinen hoitosuhde saattaa hyvin helposti näyttää oikealta ystävyyssuhteelta. Herkässä tilassa oleva ihminen ihastuu helposti siinä tilanteessa siihen ymmärtäväiseen ja empaattiseen juttukumppaniin. Terapeutin itsensä on syytä pitää langat käsissä, ettei mopo karkaa käsistä.
Olen alan ihminen ja olen selkeästi huomannut parin "asiakkaani" ihastuneen minuun. Työkaverinikin ovat huomanneet asian. Eräs sievä naisasiakas kysyikin kerran aivan suoraan, että menisinkö hänen kanssaan sänkyyn jos olisin sinkku. Olin rehellinen ja sanoin, että: "En, sillä sä kuitenkin oot mun potilas ja se seikka tulee olemaan aina meidän välissä."
Mutta herkässä elämäntilanteessa olevan ihmisen hyväksikäyttö olisi kyllä todella helppoa. Oma moraali ei asiakkaiden kanssa nussimista salli, mutta välillä mietityttää, että kaikilla kollegoilla tuskin on yhtä korkeat periaatteet...
kyllähän sen ymmärtää että tilanne on potilas-hoitaja suhde. ei niille tunteilleen kuitenkaan voi mitään. olisi kiva joskus tietää mitä hoitaja oikeasti ajattelee potilaastaan!!!
välitätkö oikeasti potilaistasi vai onko jokainen vain "asiakas" muiden joukossa?
mitä silloin kun potilas on vastenmielinen hoitajan mielestä???
Hoitajakin on ihminen eikä aina mahda mitään tunteilleen. Toisaalta hoitaja tulee töihin, ei seurustelemaan.
Jos hoitohenkilöstöön kuuluva huomaa kiintyvänsä potilaaseensa liikaa, on syytä vaihtaa hoitosuhdetta. Kyllä joskus hoitajat ja terapeutitkin ihastuvat potilaisiinsa. Ihmisiä hekin ovat. Satunpa tietämään semmoisenkin tapauksen, jossa terapiasuhde päätyi avioliittoon.
Ja ihan yhtälailla voi käydä niin, että kemiat eivät kohtaa millään tavalla. Tällöinkin hoitajan/terapeutin tulee huomioida asia ja vaihtaa potilasta. Ei ole kummankaan, ei hoitajan eikä (varsinkaan) potilaan etu jos hoitsu on ihastunut tai vihastunut potilaaseensa.
Tietenkin jos henkilökuntaan kuuluva tiedostaa tuntemuksensa, mutta ymmärtää olla ottamatta kyseistä potilasta muuna kuin osana työtään voi hoitosuhde onnistuakin. Itse en kyllä voisi kuvitella olevani ns. omahoitaja sellaiselle ihmiselle jota inhoaisin sydämeni pohjasta. Enkä sellaiselle, johon olisin rakastunut. Vihastunut tai ihastunut hoitaja voi jättää huomiotta jotain potilaan voinnin kannalta hyvinkin olennaista.
Ihastunut ihminen on myös helposti manipuloitavissa ja huijattavissa.
En minäkään kaikista potilaista pidä. Diagnoosina sitä ei tunneta, mutta jotkut ihmiset ovat yksinkertaisesti ilkeitä. Varsinkin eräistä todella persoonallisuushäiriöisistä psykopaateista on todella vaikea pitää.
Jotkut potilaat taas ovat niin hyviä tyyppejä, että en missään nimessä soisi heitä enää mielisairaalassa kohtaavani. Moni potilas tulee jutustelemaan kaupungillakin, mutta kenellekään en ole antanut puhelinnumeroani tai vastaavaa.
Potilaiden kielenkäyttö ja käyttäytyminen ei aina ole kovin miellyttävää. Itseänikin on solvattu, purtu, lyöty, potkittu, syljetty... Mutta tiedän, että se on johtunut sairaudesta, ei siitä, että kyseinen potilas inhoaisi minua ihmisenä. Yksikään isku ei ole osunut kunnolla perille. Olen siis toistaiseksi osannut pitää osakseni saamani kohtelun työhöni kuuluvana epäkohtana, en ole ottanut mitään henkilökohtaisesti.
Mutta ymmärrän sitäkin naispuolista kollegaani, joka inhosi sydämensä pohjasta potilasta, joka oli yrittänyt kerran raiskata hänet.
tosi hienoa että ammattilaiset ottavat osaa täällä keskusteluihin.
mitä mieltä olet kun mulla on alkamassa psykoterapia mun hoitajan kanssa. pitäisikö vaihtaa hoitajaa?
olen käynyt hänellä jo kohta 3 vuotta tukikeskusteluissa ja luotan kyllä häneen. paljonko mun ihastuminen haittaa? siis sitä että pystyn todellakin puhumaan hänelle kaikesta? sano sinä ammattilaisena mikä olisi parasta? hän tietää että olen häneen ihastunut ja välillä ollut rakastunutkin ja silti haluaa aloittaa terapian. onko hänellä vain raha mielessä? oma vastaanotto kun on.
en halua laittaa vähäisiä rahojani hukkaan. ja haluan todella parantua.
Koetko hyötyväsi tuosta terapiasta vai odotatko sen muuttuvan parisuhteeksi? Jos sinä haluat parisuhteeseen hänen kanssaan, mutta hän tekee vain työtään terapeuttina, se saattaa lisätä ongelmia entisestään.
Mutta toisaalta. Hän tuntee sinut ja ongelmasi. Uuden terapeutin kanssa joutuisit aloittamaan aivan nollasta. Ja terapeuttisi siis tietää sinun ihastuneen. Hän ei siis pidä sitä ongelmana. Ei se välttämättä olekaan este onnistuneelle terapiasuhteelle jos sinä olet häneen ihastunut. Kyllä hän sinua pystyy tukemaan.
Epäterveenpää rakkautta ei paljon taida olla: MAKSAT terapeutille, siitä että kerrot yksityisimmät ja tuskallisimmat asiasi. Tuskin mitään tiedät hänestä.
Hän lopettaa istunnon vaikka kesken lauseesi kun aika tulee täyteen. Hänellä on valta tuomita sinun mielipiteesi ja tunteesi omien mielihalujensa mukaan. Hän on auktoriteetti teidän tapaamisissanne. Ette ole tasavertaisia. Huhhuijjaa. Ja mitä todennäköisemmin se sun terapeuttisi on sinua hul llumpi. Voisin kertoa 4 esimerkkiä, mutta jääköön se tekemättä.
"Epäterveenpää rakkautta ei paljon taida olla: MAKSAT terapeutille, siitä että kerrot yksityisimmät ja tuskallisimmat asiasi. Tuskin mitään tiedät hänestä."
Ihastumisella ei taida olla järjen kanssa paljoakaan tekemistä... ;)
Onhan se höhlää ihastua terapeuttiinsa, mutta minkäs teet, jos niin vain käy. Minun terapeuttini ei kyllä koskaan ole lopettanut istuntoa kesken lauseeni, ihan rauhassa olen saanut puhua asian loppuun. Joskus on itse ihan viime minuuteilla kysynyt, että tuliko tästä vielä jotain sinulle mieleen ja kuunnellut, jos olen jotain vastannut. Kun menen pukemaan ulkovaatteitani päälle niin hän tulee usein saattamaan ja saattaa silloinkin vielä kysellä jotain tai antaa neuvoja. Se kyllä potuttaa, kun terapeutilla on oikeus lähteä matkalle ja pitää monta viikkoa taukoa. Joskus on vaikea löytää sopivaa aikaa, kun aika vaihtoehdot on niin rajalliset. En myöskään ole kokenut mielipiteideni tai tunteideni tuomitsemista.
Aloitin vähän aikaa sitten terapiaa.Heti ekalla käynnillä olen huomannut ajattelevani kuinka hyvännäköinen terapeutti on.En siis usko että kyseessä olisi transferenssin ilmiö,mutta en tiedä mitä mun pitäis tehdä.Ajatteleen että helppo olisi lopettaa vaan terapia hänen kanssa.Mutta kun tiedän että hän on hiton hyvä työssään ja siitä että oli tosi vaikeaa saada tämä paikkaa...osaako kukaan neuvoa?!
Jos pystyt samanaikaisesti pitämään häntä hyvännäköisenä ja tukeutumaan häneen psykoterapeuttinasi, niin ongelmaa ei ole. Ihastumisiahan voi tulla siellä ja täällä, mutta aikuisuuteen kuuluu kyetä hillitsemään itseä. Tiedän, että kuulostaa tylsältä, mutta näin se on.
Jos ihastuminen häiritsee sinun psykoterapiasta hyötymistä (!), siitä olisi hyvä puhua. Tämä on tietenkin vaikeaa, mutta psykoterapeutin ammattitaitoon kuuluu auttaa sinua puhumisessa ja siinä, että yhteistyönne jatkuisi hedelmällisenä. Tsemppiä sulle.
Itseeni, hoitajana, on voimakkaasti ihastunut urani aikana noin neljä potilasta. Ihastuminen on saattanut muuttua niin suureksi, että asukas on jopa vaarantanut terveytensä vuokseni. Olen miettinyt syitä ihastumisille, ja tietenkin täytyy todeta, että myös hyvä ulkonäkö on auttanut asiaa, mutta myös tapani keskustella asiakkaan kanssa. Olen kiinnostunut potilaasta ihmisenä, pyrin auttaamaan häntä juuri hänelle sopivalla tavalla. Ehkä tämä saa potilaan kokemaan, että minäkin pidän hänestä erityisen paljon. Ihastumista voi myös hyödyntää, kun haluaa potilaan muuttavan toimintaansa mielekkäämpään suuntaan.