Kansalaisten enemmistö ymmärtää, että asenne "ollaan tässä vain ja elellään velaksi" vie varmasti perustan hyvinvoinnilta.
Sekä Niinistö että Sipilä vetosivat "meidän hyvinvoivien" kohtuullisuuteen ja esimerkkiin. Ei siis kannattaisi uskoa liikaa oppeihin "shareholder´s valuesta" - Suomi ei ole Amerikka. Yhteiskuntamme on pidettävä mahdollisimman eheänä.
SDP ollut "tuulen" heiluteltavissa. Vanha isopuolue nyt henkitoreissaan.
SAK ja Ay-liike otti nyt puolueen hoitoonsa.
Antti Rinne valittiin SDP:n johtoon haastamaan kokoomuksen. Näin teki aluksi myös Jutta Urpilainen, mutta hänen tiedostettuaan tosiasiat alkoi syyttely kokoomuksen myötäilystä. Riitely ei pelastanut Rinnettä vaalitappiolta.
Seuraava suuri haaste on uusi yritys yhteiskuntasopimukseksi. Ay-johtajat ovat tietenkin kommentoineet sitä julkisuudessa nuivasti, mutta ainakin vientiliitoissa ymmärretään kilpailukyvyn merkitys. "Tuottavuushyppyä" voisi toki sanoa suoraan palkanalennukseksi - sitä devalvaatiotkin olivat. Julkisella sektorilla pitäisi ymmärtää, että Suomi elää viennistä.
Hallituksen väläyttämiä lisäleikkauksia sopimuksen kaatuessa on ay-liike moittinut kiristykseksi. Mitä muuta ovat lakkouhkaukset - laillisetkin? Enää ei ole myöskään varaa vatuloida kuukausia ja jopa vuosia, kuten eläkeuudistuksessa. Kriiseissä on Suomessa osattu ennenkin päättää nopeasti - alkaen maamme itsenäistymisestä.
Muutkin hallituspuolueet intoutuivat varhain vaalitaisteluun. Kulunut nelivuotiskausi on esimerkki siitä, miten maata ei saisi ainakaan johtaa.
Nyt hallituksella on yhteinen tilannekuva ja ainakin toistaiseksi selkeä linja. Avainsanoja ovat kilpailukyky, yrittäminen ja säätelyn purkaminen. Juha Sipilä tunnusti suoraan, että säästöt tekevät monille kipeää.
Sauli Niinistöä syytettiin kamreerimaisuudesta. Hän vahvisti kuitenkin julkista taloutta 1990-luvun laman jälkeen niin, että Eero Heinäluoma saattoi aloittaa 2007 huutokaupan "jakovarasta" ja Jyrki Katainen vokotella Sari Sairaanhoitajaa. Niinistön pelivaralla Matti Vanhanenkin saattoi rakentaa velkasillan yli finanssikriisin.
Sekä Niinistö että Sipilä vetosivat "meidän hyvinvoivien" kohtuullisuuteen ja esimerkkiin. Ei siis kannattaisi uskoa liikaa oppeihin "shareholder´s valuesta" - Suomi ei ole Amerikka. Yhteiskuntamme on pidettävä mahdollisimman eheänä.
SDP ollut "tuulen" heiluteltavissa. Vanha isopuolue nyt henkitoreissaan.
SAK ja Ay-liike otti nyt puolueen hoitoonsa.
Antti Rinne valittiin SDP:n johtoon haastamaan kokoomuksen. Näin teki aluksi myös Jutta Urpilainen, mutta hänen tiedostettuaan tosiasiat alkoi syyttely kokoomuksen myötäilystä. Riitely ei pelastanut Rinnettä vaalitappiolta.
Seuraava suuri haaste on uusi yritys yhteiskuntasopimukseksi. Ay-johtajat ovat tietenkin kommentoineet sitä julkisuudessa nuivasti, mutta ainakin vientiliitoissa ymmärretään kilpailukyvyn merkitys. "Tuottavuushyppyä" voisi toki sanoa suoraan palkanalennukseksi - sitä devalvaatiotkin olivat. Julkisella sektorilla pitäisi ymmärtää, että Suomi elää viennistä.
Hallituksen väläyttämiä lisäleikkauksia sopimuksen kaatuessa on ay-liike moittinut kiristykseksi. Mitä muuta ovat lakkouhkaukset - laillisetkin? Enää ei ole myöskään varaa vatuloida kuukausia ja jopa vuosia, kuten eläkeuudistuksessa. Kriiseissä on Suomessa osattu ennenkin päättää nopeasti - alkaen maamme itsenäistymisestä.
Muutkin hallituspuolueet intoutuivat varhain vaalitaisteluun. Kulunut nelivuotiskausi on esimerkki siitä, miten maata ei saisi ainakaan johtaa.
Nyt hallituksella on yhteinen tilannekuva ja ainakin toistaiseksi selkeä linja. Avainsanoja ovat kilpailukyky, yrittäminen ja säätelyn purkaminen. Juha Sipilä tunnusti suoraan, että säästöt tekevät monille kipeää.
Sauli Niinistöä syytettiin kamreerimaisuudesta. Hän vahvisti kuitenkin julkista taloutta 1990-luvun laman jälkeen niin, että Eero Heinäluoma saattoi aloittaa 2007 huutokaupan "jakovarasta" ja Jyrki Katainen vokotella Sari Sairaanhoitajaa. Niinistön pelivaralla Matti Vanhanenkin saattoi rakentaa velkasillan yli finanssikriisin.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Työ- ja oikeusministeri Jari Lindströmin avaus tänään:
Sopimusneuvotteluihin lähdettäessä paine on asetettu yksinään palkansaajien kukkarolle.
SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly harmittelee avauksen ajankohtaa.
– Olisihan se voinut tulla aikaisemmin kun kerran olisi tasapainotusta tarvittu, Lyly toteaa.
– Ehkä tämä lisää painetta sopimukseen myös työnantajapuolella.
Lylyn mukaan ministerin ehdotus ei kuitenkaan muuta mitenkään yhteiskuntasopimusneuvottelujen alkuongelmia, kun jo ensivaiheessa työttömyysturvaa leikataan 200 miljoonalla eurolla.
– Lähtötilannetta se vähän tasapainottaa, mutta perusasetelma keinoista on pielessä. Kaikki kuorma on pelkästään palkansaajapuolella.
SAK:n puheenjohtaja arvioi, että ministerin ehdotus ehkä kertoo hallituksen sisällä käytävästä keskustelusta.
STTK:n puheenjohtaja Antti Palola pitää ministerin kannanottoa hyvänä, kun odotukset ja paineet ovat Palolan mukaan tähän saakka ladattu vain palkansaajapuolelle.
– Kun ajatellaan kokonaiskuvaa, niin tietenkin tämä on hyvä ja tasapainottava asia.
Palola pitää ymmärrettävänä, että myös elinkeinoelämän puolelle asetetaan paineita neuvottelupöytään, kun alun perin tasapainoa ei ollut.
– Joka tapauksessa kun arvioidaan hallitusohjelman ehdollisten talouden sopeuttamistoimenpiteiden painotusta, niin kyllä vaikutukset ovat huomattavasti suurempia tavallisen palkansaajan kukkarolle kuin elinkeinoelämän.
Että Sipilä ja muut SS-ministerit kuvittelevat että nykypäivänä kiristämällä, ylimielisesti ja lapsellisesti porkkanaa ja keppiä heiluttamalla, 2,5 miljoonaa työntekijää on narutettavissa.
Kun tämä tällä palstalla haukuttu "punikkisakki" ja "laiskat sosiaalipummit" laittaa "lapion naulaan" samaan aikaan, voitte miettiä tuleeko tämä maa ilman näiden ihmisten panosta toimeen
"ollaan tässä vain ja elellään velaksi"
Se tie kuljettu loppuun.
Varmaan järkeviä ehdotuksia kuunnellaan, mutta niitä ei vain taida olla.
Kun raha ei riitä kaikkeen.
Nyt huomataan mm. että Urpilaisen mainostamat Kreikan takuudetkin yhtä tyhjän kanssa. Niillä ei arvoa enään kuin nimeksi.
Tämä huomaaminen nyt, ei yllätys ole, se tiedetty, ettei vakuuksia edes ole todellisuudessa.
Talousviisaiden mukaan pitäsi Urpilais vakuuksien korko olla yli 9 % jotta tuottoa tulisi.
Nyt ei korkoa lainkaan juuri.
Kun siitä korosta vain tuotto tulisi.
Niin? siis käden ollessa kipeä amputoisit jalan? Sitähän tämä on.
Hyviä asioita ovat yrittäjyys ja säätelyn purkaminen, toki kilpailukykyä on kehitettävä, mutta palkansaajien osalta se on kunnossa, sen osoittavat tilastot, siis kun verrataan kilpailijamaihimme, muu on niin sanottua passsskapuhetta.
https://twitter.com/EU_Eurostat/status/582467522391351296
http://www.theguardian.com/news/datablog/2011/dec/08/europe-working-hours
Tarvitsemme lisää korkean tuottavuuden aloja, sellaisia joitten hartioilla pääosin nykyinenkin vientimme lepää, elikä prosesseja joissa koneet suoltaa tuotetta 24/7, näitä onkin tulossa, kaksi sellukattilaa, isoa sellaista. Toisena tarvitsemme korkean jalostusasteen tuotteita lisää ja siihen niin kuin tuohon edelliseen tarvitsemme uusia innovaatioita. Ne taas edellyttävät panostamista teollisuuden ja yliopistomaailman yhteistyöhön.
Sipilä on hirttänyt itsensä "yhteiskuntasopimukseen", siitä ei siis löydy ratkaisua Suomen viennin ongelmiin, nykyisen hallituksen monet toimet jopa pahentavat tilannetta (yliopistoihin kohdistuvat leikkaukset).
Sipilän olisi syytä unohtaa yhteiskuntasopimuksensa, keskittyä siltä osin maltillisiin palkkaratkaisuihin, yrittäjyyden edistämiseen muilla keinoin ja tarpeettoman säätelyn purkamiseen ja soten läpiviemiseen, niissä on jo aivan tarpeeksi 4. vuodeksi puuhastelua.
Niin..
Eihän nytHalosen Tarjankaan verolle laittaminen pelasta maan rahoitusta, ja pari toveria lisää presidenteistä, jotka hekään ei veroa maksa pr eläkkeestään.
Mutta, kun kaikki muutkin maksaa eläkkeistään veron, miksei he sitten?
Esitys vain eduskunnalle, veronsa muitten kaltainen viikoissa.
Ahneita ovta vasemmistolaiset, ihan toista saarnaavat.
no mikä ettei, taitaa salekin saada palkkionsa verottomana, verole vaan. En usko että kukaan tässä maassa näitä veroja vastustaisi, ole huoletta. Eikä sääätiöittenkään, eihän?
Halosen verot, Halosen verot, Halosen verot, Halosen verot, Halosen verot, Halosen verot....
Vaihda aihetta tai mene hoitoon!!!
Presidenteistä kyse, ja verojen kiertäjistä.
Säätiöitten presidentit.
Onko niitäkin?
tässä ketjussa kyse ei ole presidenteistä, jospa lukisit avaajan tekstin huolella uudelleen.
no, en ole palstan vakiokävijä, mutta näin lyhyelläkin vierailulla huomaan että olet jonkin sortin häirikkö täällä.