"Huhut syntyvät kateellisten suusta, levivät hölmöjen huulilta, ja saavat hyväksynnän idiooteilta. Älä usko heitä, ettei sinusta tule samanlaista."
Luulo ei ole tiedon väärti
eimullamuuta
21<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Viisaasti ajateltu!
Huhut, nuo hullunhauskat pikkujorinat:
Tahallaan niitä toiset väärinä levittävät. Useimmiten niissä joku pieni palanen totta. Usein ihmissuhteita koettelevat, joskus tuhoavat ja rauniot savuavat loputtomiin.
Huhu alkaa usein vihasta, kateudesta, katkeruudesta, pahantahtoisuudesta. Harvoin olen huhun todennut perustuvan toivoon, hyväntahtoisuuteen, rakkauteen.
Huhu leviää ihmismielen kirouksena ja päättyy kuolemaan.
Totta toinen puoli.
Mut hei oikeudentajuakin vois hiukan.
Joku helvetin rotu pitäis olla touhuissa.
"Totta toinen puoli." Eli jos levitän tietoa että naapurini Pertti on pedofiili, niin voihan siinä olla totta, että naapurini nimi on Pertti. Keksitty tilanne, mutta samalla periaatteellahan voi perustella mitä tahansa "tiedon" levittämistä ja unohtaa kertoa esim. että olen kateellinen/suuttunut/tms. Pertille ja minua vituttaa se, jos joku pitää Pertistä ja on oman etuni mukaista saattaa Pertti muiden silmissä huonoon valoon.
Mukana totuutta.
Noniin ja teidän "totuutenne" on nyt tuotu oikein julkiseksi kaikille. Selvänäkijöitä taidatte ihan olla, taikka vain himpun verran vainoharhaisia.
Ei muuten mene aina niin. Siksihän juorut uppoaa, kun ihmiset ajattelevat tavallasi.
Luin vasta lehtijutun, jossa juorujen kohde halusi julkisesti korjata kokonaan väärän tiedon. Täysin älytön ja perätön juttu. Siitä ei kuitenkaan sen enempää.
Mistä asiasta sinä kirjoitat?
Niin on ollut jo vuosikymmeniä.Niin surullista.
https://youtu.be/6y9sdU6WxLs
oma oletus, jonka ilmeisesti luulija haluaa totuudeksi.
Hyvin sanottu, aloittaja. Vääristä huhuista täytyy kasvotusten kertoa sen kohteelle. Eihän huhua muuten voi edes korjata. Ei siis riitä, että vain vaikenee.
Tämä on totta.
Yksi tärkeä totuus on ainakin se, että haluan tietyn työpaikan. Säästyy rahaa, kun voi kävellä töihin ympäri vuoden. Ihmissuhteet on sitten asia erikseen. Ei välttämättä liity.
Onneksi ton kunnian loukkaus -pykälän käytöstä löytyy esimerkkejä. En kannata henkilökohtaisuuksiin menevää riitelyä, mutta kun kerran elämässä niin tapahtuu, niin hyvä että jotain tuomioita on julistettu esimerkkinä muille.
En levitä huhuja. Hän tuskin korvaansa lotkauttaa, vaikka huhu kertoisi että mä hänen perään kuolaan.
Minustakin on sanottu ja kerrottu vaikka ja mitä selän takana ja toiset ovat uskoneet ne jutut todeksi. Kaipa ne paskanpuhujat tietää mun asiat paremmin kuin mä itse. Joskus joku väitti jollekin ett olin muka käskenyt tuttaviani soittelemaan salatuista numeroista haukkumasoittoja hänelle..just...mulla kun ei edes ole yhtäkään ystävää, niin miten helvetissä sellanen olis ollut edes mahdollista :D. Musta leivottiin yhdessä paikassa, niin paska ihminen muitten puheissa ettei sitä voi todeksi vieläkään uskoa. Ette voi uskoa miltä tuntui olla paikassa, jossa porukka rupes välttelemään ja katsoi vähän pitkään aina kun satuin kohdalle ja juoruttiin ett miten muka olin puhunut paskaa jostakin. Muutenkaan siellä töissäolosta mitään herkkua ollut. Kaikki lähti sellasta ett yks henkilö tuli haukkumaan mulle meidän yhteistä tuttavaa ja sitten käänsi jutun niin ett mä olin muka se paskanpuhuja. Se yhteinen tuttava tietenkin uskoi mieluummin sitä toista kuin mua ja hän sitten kertoi muille miten kamala olin häntä kohtaan ollut jne.. Se kai järkytti eniten, ett kuvittelin niitä kahta mun ystäviksi ja totuus olikin ihan toista eli he puhuivat keskenään musta mun selän takana. Loppuaika siellä paikassa oli aika helvetillistä, olin helpottunut kun pääsin pois sieltä. Vielä jälkeenpäinkin mua haukuttiin ett olin muka puhunut tuosta "ystävästäni" lisää paskaa ja tuli tuo leimaus puhelinhäiriköksi. Aika pervo ja sairas olen näköjään ihmiseksi, jos noihin juttuihin on uskominen. Se työpaikka oli muutenkin aivan kamala ilmapiiriltään, työpaikkakiusaaminen rehotti, muutama työkaveri olivat luonteeltaan kuin suoraan helvetistä ja esimiehet eivät piitanneet mistään mitään. Missään työpaikassa ei kannata luottaa kehenkään tai kuvitella ett joku pitää sua ystävänä, voi tulla järkytys, kun kuulee ett juorutaan ja haukutaan selän takana ihan niiden "ystävienkin" toimesta.
Meillä riittäisi juttua tuosta aiheesta sillä samoja kokemuksia minullakin on. Uskon etten edes tiedä kaikkea mitä on puuhattu selän takana. Ja kun kateudesta ei voi mitenkään olla kyse, niin voi vaan todeta että kyllä kylmää ja julmaa toimintaa pystyvät ihmiset harrastaa huvikseen.
Todella pahaa vahinkoa on saaneet aikaan ja mikä itseä pahiten surettaa on kaiken vaikutus läheisiin.
Vasta jälkeenpäin sain tietää mistä ja kenestä kaikki sai alkunsa. Ja miten lähti mustamaalaus vyörymään.
Saapa nähdä mitä "hintalapussa lukee".
Rikkinäinen puhelin oli leikki missä huomasi miten aluksi sanottu muuntui kun kuuli ja muisti väärin sipiasiana.