..Oletko matkalla pohjoiseen...
..kuvittelinko vain..kaiken. Oletko kiinni tunteissa kuten minäkin.
Minä täällä, sinä siellä jossakin...
..kuvittelinko vain..kaiken. Oletko kiinni tunteissa kuten minäkin.
Minä täällä, sinä siellä jossakin...
Ajattelen sinua tälläkin hetkellä..
oikeestikko
1570
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
En ole unohtanut - vaikka olisin maailman äärissä, olet mielessäni tunteena, joka kantaa. Tämä on ollut minulle todellista ensimmäisestä kohtaamisesta lähtien. Ei haihdu - on ja pysyy - ihmettelen syvyyttä ja kestävyyttä. Vaikka menen hetkeksi, myös tulen, kun on aika. . . ajatuksissani olet.
..kun vain tietäisin, että olet siellä. Jaksaisin odottaa...nyt vain odotan ja tunnen suurta kaipuuta, sielua repivää ikävää. Oletko siellä mies..oletko todella. Anna minulle edes pieni toivonkipinä ja tieto sinusta...jaksaisin paremmin. Saat edelleen hymyn huulilleni, kun ajattelen sinua...
Ajatuskin, että tuntisit samoin...se saa minun sydämeni lentämään.
Olen minä täällä edelleen. En minä minnekään katoa, eivätkä tunteenikaan.
eläkö noin hirvittävissä harhoissa ja valheissa, olkaa puheissa niiden oikeiden ihmisten kanssa joihin teillä on tunteita.
...
Pohjoiseen matkaan myöhemmin kesällä, ensin täytyy hoitaa velvollisuudet. Hän on ajatuksissani ja vain ajatuksiini hän taitaa haluta jäävänkin. Muistoksi kauniiksi. Minä kun tahtoisin jotain aivan muuta :(
Se ei jää muistoksi, jos tahdomme niin. Tehdään siitä loppuelämän kestävää tarinaa...Rakkaus ylittää kaikki esteet ja tekee mahdottomasta mahdollisen. Näiden vuosien jälkeen..voisitko olla vielä siellä.
Olen matkalla taivaaseen.
ootte menossa.
Onko pakko mennä pohjoiseen :)
mistäs sen ap vois tietää kun itse kysymyksen esitti jollekulle. ootte te halvatun tyhmiä mutta onneks hymynaama ei unohdu. /:
Olen, sattuneista syistä. Sitten syksymmällä
Olisihan jotain jos vaikka oikeesti vahingossa nähtäisiin.
n>m
mutta..meitä on täällä monia samanlain kaipaajia.
Toivon, että tapaat hänet. Minun kohdalla aikaa on kulunut...ja toivonrippeet rapistuneet siinä samalla. Jossain syvällä sydämessä elää kuitenkin pieni toivo..
Kadotin hänet..
Toivo elää aina. Se onkin toisaalta huono juttu kun aina on kuitenkin sellainen pieni tunne että "mitä jos...". Sama täällä tällä miehellä, toivo ei kuole ja tunteetkin ovat selvinneet monesta talvesta ja kesästä.
..niin..se pieni "mitä jos.."..elää täälläkin ja nakertaa pala palalta..sekoittaa päivittäistä elämää..sitkeää on. Se että hänkin olisi siellä samoin miettein..tämän kaiken kuluneen ajan jälkeen..silloin meidän tarina..sen kuuluisi jatkua..uskon, että kaikella on tarkoituksensa.