Digi ja analoginen TV

?-merkki

Kumpi kannattaisi ostaa mielummin DigiTV jossa on integroitu digiboksi, vai ostaa uusi analoginen TV ja siihen sitten digiboksi? Oisi kiva kuulla muiden mielipiteitä ja perusteluita. Entä mitä mieltä olette 50Hz ja 100Hz koneista onko niillä merkittävää eroa? Entä mitä DigiTV:tä suosittelette? Itse olen katellut noita sonyn malleja ja miettinyt sekä vanhempaa 100Hz ja uudempaa 50Hz Digi mallia. Siksi kiinnostaisikin tietää onko suurta merkitystä tolla Hz luvulla. Epäilyttää hieman toi vanha vanhempi Sonyn DigiTV 100Hz malli että onkohan siinä toi Digi boksi kovinkin alkeellista tekniikkaa ja muutnekin. Toinen asia mikä ihmetyttää on se että tämä DigiTV malli joka 50Hz niin on halvempi kun toinen 100Hz Analoginen malli. Eikai nyt 100Hz voi niin isoa hinta eroa tulla, että menee hinta DigiTV:n yli? Onkohan muuten noissa DigiTV:ssä samat toiminnot kun ulkosissa Digi bokseissa ettei ole mitään riisuttuja malleja mitä noihin Digi malleihin integroitu? Noita eri TV malleja tuntuu olevan jo niin monia että menee jo hankalaksi valita minkä ostaisi. :)

12

2164

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Nippeli

      Kannattaa ostaa hyvä analoginen tv, koska digi-lähetyksiin tulee joitain muutoksi (esim. teräväpiirto digi-lähetykset) muutaman vuoiden kuluttua. On halvempi vaihtaa digi-boxi kuin digi-tv!!
      100Hz tv:n kuva on vähemmän välkkyvä eli kuva on rauhallisempi kuin 50Hz:sen television.
      On kuitenkin todettu, että 100Hz tv rasittaa aivoja enemmän kuin 50Hz tv, varsinkin pienillä lapsilla (herkimmät ovat saaneet jopa epilepsiakohtauksia, todennäköisyys on yhtä suuri kuin video peleissä).
      Tämä johtuu siitä, että välkkyminen on kiivaampaa 100Hz televisiossa ja aivot joutuvat tekemään tuplaten työtä, että kuva näkyy mielessä välkkymättömänä. Täydellisemmän harhan tuottaminen on aivoille raskasta, vaikka kuva mielessä on rauhallisempi on sen luominen aivoille työläämpää kuin 50Hz:sen television kohdalla.(Jos joku ei uskon niin kannattaa tutustua neuropsykologiaan, silmien ja aivojen tapaan muodostaa aistikokemus yms.).

      • Ei jessus

        Sen enempää virheisiin puuttumatta, mutta jos nyt ostat analogisen TV:n ja digiboksin niin joudut ostamaan MOLEMMAT uudet jos haluat katsella HDTV-lähetyksiä joskus. Joita ei oikeasti tule vielä vuosikausiin (joten sen suhteen ei huolta). Ja jos HDTV (epävarmaa) joskus alkaa niin vanhat digitv:t tai tv boksi yhdistelmät toimivat ihan hyvin, ainoastaan lähetyksiä ei voi katsoa hdtv-tarkkuudella.


      • Onko siis niin että 100Hz:n kuva on välkkyvä mutta ihmisen silmälle välkkymätön? Tai ei edes silmälle vaan aivoille? Mistä voisi saada teknillistä faktaa kuvan välkkymättömyydestä tai välkkymisestä ja kuka ja missä 100Hz:n suurempi rasittavuus aivoille on todettu? Olen juuri aikeissa vaihtaa 100Hz:n telkkariin kun luulin asian olevan päinvastoin. Miten voisin tutustua tähän neuropsykologian aiheeseen? Olisin Nippeli hyvin kiinnostunut ja kiitollinen jos voisit kertoa näistä lähteistä. Voisit lähettää tietoa myös sähköpostiin [email protected]


      • Nippeli.
        dstn kirjoitti:

        Onko siis niin että 100Hz:n kuva on välkkyvä mutta ihmisen silmälle välkkymätön? Tai ei edes silmälle vaan aivoille? Mistä voisi saada teknillistä faktaa kuvan välkkymättömyydestä tai välkkymisestä ja kuka ja missä 100Hz:n suurempi rasittavuus aivoille on todettu? Olen juuri aikeissa vaihtaa 100Hz:n telkkariin kun luulin asian olevan päinvastoin. Miten voisin tutustua tähän neuropsykologian aiheeseen? Olisin Nippeli hyvin kiinnostunut ja kiitollinen jos voisit kertoa näistä lähteistä. Voisit lähettää tietoa myös sähköpostiin [email protected]

        "Television kuva muodostetaan sytyttämällä kuvapisteitä elektronisuihkulla, periaatteessa piste kerrallaan alkaen ylänurkasta, vaakajuova kerrallaan kunnes päästään alanurkkaan ja aloitetaan homma alusta. TV-kuvassa käytetään lomittelua (engl. interlacing), jossa jokainen tv-ruutu on jaettu kahteen puolikkaaseen. Ensin kuvaruudulle piirretään parittomat juovat ja sitten parilliset juovat. Tällaisia "kuvanpuolikkaita" esitetään 50 kertaa sekunnissa"

        Ja 100Fz televisiossa tuo tapahtuu 100 kertaa sekunissa, eli kuva on "vakaampi" eikä ole niin välkkyvä.
        Tosin se on harhaa, sillä silmä kyllä huomaa tuon välkkymisen, mutta aivot korjaavat virheen siten, että mielessämme näemme välkkymättömän kuvan.
        Koska 100Hz televisiossa välkkyminen on kiivaampi rytmistä, rasittaa se myös aivoja enemmän.
        Paradoksaalisesti, vaikka 100Hz tv on levollisempi katsoa ovat aivot kuitenkin suuremmalla rasituksella.

        Silmän rakennetta kuvataan täällä
        http://www.biomag.hus.fi/braincourse/old/L5.html

        Näkyvän kuvan muodostumiseen mielessämme osallistuu useitakin aivojen osia.

        Asiasta on tullut muutamia tv-dokumentteja, kirjastosta löytyy tietoa...verkosta on vaikeampi löytää.


      • Nippeli. kirjoitti:

        "Television kuva muodostetaan sytyttämällä kuvapisteitä elektronisuihkulla, periaatteessa piste kerrallaan alkaen ylänurkasta, vaakajuova kerrallaan kunnes päästään alanurkkaan ja aloitetaan homma alusta. TV-kuvassa käytetään lomittelua (engl. interlacing), jossa jokainen tv-ruutu on jaettu kahteen puolikkaaseen. Ensin kuvaruudulle piirretään parittomat juovat ja sitten parilliset juovat. Tällaisia "kuvanpuolikkaita" esitetään 50 kertaa sekunnissa"

        Ja 100Fz televisiossa tuo tapahtuu 100 kertaa sekunissa, eli kuva on "vakaampi" eikä ole niin välkkyvä.
        Tosin se on harhaa, sillä silmä kyllä huomaa tuon välkkymisen, mutta aivot korjaavat virheen siten, että mielessämme näemme välkkymättömän kuvan.
        Koska 100Hz televisiossa välkkyminen on kiivaampi rytmistä, rasittaa se myös aivoja enemmän.
        Paradoksaalisesti, vaikka 100Hz tv on levollisempi katsoa ovat aivot kuitenkin suuremmalla rasituksella.

        Silmän rakennetta kuvataan täällä
        http://www.biomag.hus.fi/braincourse/old/L5.html

        Näkyvän kuvan muodostumiseen mielessämme osallistuu useitakin aivojen osia.

        Asiasta on tullut muutamia tv-dokumentteja, kirjastosta löytyy tietoa...verkosta on vaikeampi löytää.

        Menipä mielenkiintoiseksi. Kiitos hyvästä linkistä, se on maallikolle tiukkaa tekstiä mutta yritän paneutua siihen joskus kun jaksan.
        Minulla on neurologinen sairaus jonka konsonantit laitoin tuohon nimimerkkiin. Se alkoi silmien häikäisytunteella ja luomikouristuksilla (blefarospasmi). Mikään tunnettu aiheuttaja ei sovi alkuunkaan minuun joten syytä tulee etsittyä kaikesta mahdollisesta. Viime keväänä tv-asioiden yhteydessä tuli mieleen välkyntä. Vaihdoin vuosi sitten ostamani energiansäästölamput takaisin hehkulamppuihin (ne ei kai välky kun lanka ei ehdi jäähtyä 50Hz:n tahdissa). Olen tässä hädissäni etsimässä välkkymätöntä kuvaa mutta ainakin 100Hz:n suhteen on kai syytä ottaa vielä aikalisä. Olen maallikkojärjellä ajatellut että solut eivät ehtisi koodata proteiinia niin nopeasti valmiiksi tai ettei prosessi edes ehtisi alkaa (kaiketi oikeaa proteiinia tarvitaan näkemiseen?) enää n. 72Hz:n yläpuolella.
        Onko sinulla mielipidettä taulutelevisioiden välkynnästä? Ainakin myyjillä tuntuu olevan kivikova usko siihen että lcd ei välky. Tammiston Mustassa Pörssissä oli kaksi Pioneerin 42" plasmaa päällekkäin, PDP-435:ssä välkyntää en havainnut mutta 434:ssä näin lievän mutta selvän välkynnän. Taitaa valmistustekniikka vaikuttaa jotenkin asiaan. Pioneer sanookin esitteessään että "Digital Flicker-Free-tekniikka poistaa silmiä rasittavan lievän välkkymisen kuvasta".


      • Matias....
        dstn kirjoitti:

        Menipä mielenkiintoiseksi. Kiitos hyvästä linkistä, se on maallikolle tiukkaa tekstiä mutta yritän paneutua siihen joskus kun jaksan.
        Minulla on neurologinen sairaus jonka konsonantit laitoin tuohon nimimerkkiin. Se alkoi silmien häikäisytunteella ja luomikouristuksilla (blefarospasmi). Mikään tunnettu aiheuttaja ei sovi alkuunkaan minuun joten syytä tulee etsittyä kaikesta mahdollisesta. Viime keväänä tv-asioiden yhteydessä tuli mieleen välkyntä. Vaihdoin vuosi sitten ostamani energiansäästölamput takaisin hehkulamppuihin (ne ei kai välky kun lanka ei ehdi jäähtyä 50Hz:n tahdissa). Olen tässä hädissäni etsimässä välkkymätöntä kuvaa mutta ainakin 100Hz:n suhteen on kai syytä ottaa vielä aikalisä. Olen maallikkojärjellä ajatellut että solut eivät ehtisi koodata proteiinia niin nopeasti valmiiksi tai ettei prosessi edes ehtisi alkaa (kaiketi oikeaa proteiinia tarvitaan näkemiseen?) enää n. 72Hz:n yläpuolella.
        Onko sinulla mielipidettä taulutelevisioiden välkynnästä? Ainakin myyjillä tuntuu olevan kivikova usko siihen että lcd ei välky. Tammiston Mustassa Pörssissä oli kaksi Pioneerin 42" plasmaa päällekkäin, PDP-435:ssä välkyntää en havainnut mutta 434:ssä näin lievän mutta selvän välkynnän. Taitaa valmistustekniikka vaikuttaa jotenkin asiaan. Pioneer sanookin esitteessään että "Digital Flicker-Free-tekniikka poistaa silmiä rasittavan lievän välkkymisen kuvasta".

        Koska LCD näytössä ei kuvaa tuoteta katodisäteellä kuten kuvaputkellisissa, ei tuota välkyntääkään pitäisi olla. Pysäytetty kuvahan on oikeasti pysäytetty LCD näytössä, eikä sitä ammuta uudestaan ja uudestaan katodisäteellä kuvaruutuun, kuten kuvaputkinäytöissä. Liikkuvassakin kuvassa (LCD näytössä) liikkumattomat osat ovat "pysähdyksissä".
        Plasmanäytöstä en tiedä kuin sen, että LCD on käyttöiältään kestävämpi.
        http://www.it.oamk.fi/~timohei/TL533Z/harjtyot/lcd/


      • 123
        Matias.... kirjoitti:

        Koska LCD näytössä ei kuvaa tuoteta katodisäteellä kuten kuvaputkellisissa, ei tuota välkyntääkään pitäisi olla. Pysäytetty kuvahan on oikeasti pysäytetty LCD näytössä, eikä sitä ammuta uudestaan ja uudestaan katodisäteellä kuvaruutuun, kuten kuvaputkinäytöissä. Liikkuvassakin kuvassa (LCD näytössä) liikkumattomat osat ovat "pysähdyksissä".
        Plasmanäytöstä en tiedä kuin sen, että LCD on käyttöiältään kestävämpi.
        http://www.it.oamk.fi/~timohei/TL533Z/harjtyot/lcd/

        Nimittäin jos LCD-näytön taustavalolähteen elektroniikka menee epäkuntoon. Esim. hakkurivirtalähde, joka syöttää sähköä taustavalolähteelle. LCD-näytön kestävyydestä kannattaa muistaa eräs seikka. Nimittäin se LCD-näytön taustavalolähde. Monen kannettavan tietokoneen TFT-LCD näyttö on pimentynyt taustavalolähteen mentyä rikki. Näytöissä oleva taustavalolähde on toteutettu usein kylmäkatodiputkella. Nämä putket eivät ole kestävyydeltään ikuisia. Kaikkia kylmäkatodiputkia ei saa enää välttämättä varaosina silloin kun niiden vaihto on edessä. Tällöin ainoa vaihtoehto on puretusta näytöstä saatu ehjä käytetty kylmäkatodiputki...


    • viritin

      Tuollaisesta miettimisestä saa kyllä pääsäryn .
      Jos sinulla on toimiva televisio - osta digibox , mielummin korttipaikalla ja 2:lla scartilla .

      Jos televisio on hajonnut ehkä kannattaa ostaa digikortilla kortinlukijalla varustettu televisio tuohon 50MHz ja 100MHz eroissa kannattaa luottaa omaan silmään . Jos et sää niiden välillä suurta eroa kelpaa varmaan tuo halvempikin ?
      Ei tavallisen tv:n tuijottajan tarvitse tietää tv:n tekniikasta mitään , riittää kunhan se toimii .

      • Katselija

        Scarttien tarvittava määrä riippuu ihan käyttötarpeesta. Jos ostaa analogisen, tarvitsee helposti 3 scarttia (digiboksi, video, dvd, pelikone...), jos taas digi-tv:n, digiboksin scart jää "vapaaksi".


    • marko aaltonen ,siivosenti ...

      koska ei tiedä mikä niista digi sovittimista tulee jäämään käyttöön siloin kaikki muut saa heittää roskiin kun vain yksi digi sovitin tulee jäämään mutta siinä kysymys mikä niistä on se oikea t.marko

    • tazka78

      Oon kanssa tuota samaa miettinyt. Eli mun mielestä kannattaa joko odottaa, tai sitten ostaa digi-tv. Analogisen hinnalla saat ehkä 100 hz version samalla hinnalla, mutta sitten joudut ostaan boksin ja käytettävyys on huono.

      Tuo sonyn vanhempi malli muakin on kiinnostanut, 100hz telkussa kun on vähän parempi kuva kun 50 hz, mutta en kanssa tiedä että onko se digi-virittimen tekniikka vähän vanhempaa. Siis kyllähän se varmasti näkyy 2007:kin jälkeen, mutta onko jotain muita uudistuksia tullu.

      Noissa sonyn malleissahan on MHP, mitä ei monessa boksissakaan ole.
      Kannattaa myös tsekata philipsin 32 digitv, 990euroa.

      Mutta jos sieltä mistä oot ostamassa, niin on analoginen 100hz malli kalliimpi kuin tuo digitv 50 hz, niin kyllä sillon päätyisin tohon digimalliin.

      Yks huono tossa sonyn on, että siinä EI ole optista digitaalilähtöä äänelle, vaan vain (analogiset)rca lähdöt, toisin kun monet mainokset on väittäny. mutta jos et aio liittää tuota kotiteatterivahvistimeen, niin sitten sillä ei ole paskankaan väliä.
      Philipsissä on koaksaalinen digitaalilähtö.

    • c3m

      Minusta nyt kannattaa ostaa ilmanmuuta se DigiTV, koska siinä on parempi kuva kuin analoginenTV Digiboxi yhdistelmässä. Syy parempaan kuvaan on yksinkertainen, esim. lyhyemmät kaapelivedot(kaapelit, jossa kuva kulkee on nyt TV:n sisällä, eikä ulkopuolella) Muitakin syitä on...
      Jos päädyt analoginenTV Digiboxi yhdistelmään, osta silloin 50 Hz:n TV. Siinä on parempi kuva Digiboxin kanssa. Tämä on fakta! Joka muuta väittää on valitettavasti väärässä. Tämän on saksalainen Video-lehti todennut.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tärkeä kysymys!

      Haluatko sinä, mies, minut?
      Ikävä
      88
      1234
    2. Asiallinen lähestyminen

      Mitä on asiallinen lähestyminen?? Tietääkö tai tajuaako kukaan, varsinkaan miehet??? Eilen NELJÄNNEN kerran jouduin isk
      Sinkut
      151
      1036
    3. En tiedä..

      Yhtään minkälainen miesmaku sinulla on. itse arvioin sinua moneenkin otteeseen ja joka kerta päädyin samaan lopputulokse
      Ikävä
      61
      778
    4. Jennika Vikman avoimena - Isosisko Erika Vikman ohjeisti napakasti Tähdet, tähdet -kisaan: "Älä.."

      Jennika ja Erika - niin ovat kuin kaksi marjaa! Ilmeiltään, ääneltään ja eleiltään hyvinkin samanlaiset - toinen on kyll
      Suomalaiset julkkikset
      14
      730
    5. Ai jaa sinä oletkin ahnas

      Ja romanttinen luonne, nyt vasta hiffasin että olet naarastiikeri. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
      Ikävä
      107
      688
    6. Vedalainen metafysiikka

      Termi ”metafysiikka” kuuluu Aristoteleelle. Metafysiikka tarkoittaa ”fysiikan jälkeen” eli tietoa siitä, mikä on tavalli
      Hindulaisuus
      287
      685
    7. Mitäs nainen

      Meinaat tehdä viikonloppuna.
      Ikävä
      60
      684
    8. Milloin viimeksi näit ikäväsi kohteen?

      Oliko helppo tunnistaa hänet? Millaisia tunteita tuo näkeminen herätti sinussa?
      Ikävä
      37
      636
    9. En oikeastaan usko että sinä tai kukaan

      Olisi oikeasti ihastunut tai rakastunut. Se on joku harhakuva joka minusta miehestä syntyi. Ja kun se särkyy, niin "tunt
      Ikävä
      42
      634
    10. Viime yönä mietin paikkoja luonnossa, missä olen kulkenut

      kävellyt ja ikävöinyt, ja ollut niin yksin. Monet kerrat. Ne palauttavat mieleeni sinut ja sen, kuinka kipeää on se kaip
      Ikävä
      57
      612
    Aihe