Eduskuntavaaleissa keskusta sai 21,1 prosentin kannatuksen. Keskustan etumatka muihin puolueisiin on kasvanut entisestään. Perussuomalaisten kannatus on laskenut vaaleista 0,2 prosenttiyksikköä ja on nyt 17,5 prosenttia.
Keskustan kannatus on nyt 23,1 prosenttia.
Huimanousu
12<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Kokoomuksen kannatus on 16,7 prosenttia, laskua vaaleista on 1,5 prosenttiyksikköä.
Myös SDP:n kannatus on laskenut vaaleista 1,5 prosenttiyksikköä 15,0 prosenttiin.
Kuinkahan sitten keskustan kannatus, kun leikkausten vaikutukset alkavat näkyä? Suomi kurjistuu. Historia toistaa itseään. Edellisen porvarihallituksen kansan kusettamisen jälkeen kokoomuksen ja keskustan kannatus laski yhtä syvälle kuin Suomen tila. Syvälle pitää mennä ennenkuin suomalaiset heräävät tosiasioihin.
on nyt aallonharjalla..
esim SDP ei tajua ollenkaan missä mennään ja se on Keskustalle eduksi..
on nyt pienpuolue..
Sipilä ei ymmärrä mistään mitään. Luulee, että on viisasta ottaa sieltä, jossa ei mitään otettavaa ole. Ja antaa heille, joilla ennestäänkin on paljon enemmän kuin mitä koskaan tarvitsevat.
On ennenkuulumatonta, että hallitus ilmoittaa edes keskustelematta työmarkkinajärjestöjen kanssa koeaikojen pidennyksistä, määräaikaisten työsuhteiden perustelujen poistamisesta vuoden työsuhteissa ja irtisanottujen takaisinottovelvoitteen heikentämisestä, Rinne sanoo.
kannattaa Keskustaa..
Kuten Zuimbardon tutkimukset osoittavat, niin kolmannes ihmisistä nauttii toisten kiusaamisesta, kiduttamisesta ja tappamisesta.
Tuoreimman galluptuloksen voi nähdä reagointina vaalitulokseen ja siihen, että hallituksen muodostamisprosessi oli nopea ja näytti ulospäin hyvin yksituumaiselta. Ihmisillä on taipumus asettua voittajien joukkoon, ainakin aluksi. Juha Sipilän rosessikaavio toimi, vatululointikori tyhjeni pikavauhtia ja iterointikin taisi pelittää.
On siis hyvä muistaa, että tuorein gallup ei ole vielä kuin korkeintaan vähäisiltä osin reagointia hallitusohjelman sisältöön ja hallituksen aikeisiin. Nämä vaikutukset nähdään vasta seuraavassa gallupissa. Uskon kyllä, ettei siinäkään vielä tapahdu suuria siirtymiä, koska monien ihmisten on vaikea myöntää itselleen, että tulipa tehdyksi väärä valinta. Tällaiset vaikutukset näkyvät vasta pitemmässä juokussa ja ehkä vasta siinä vaiheessa, kun hallitusohjelmaa aletaan panna toimeen.
Silti on jo nyt nähty sellaista, että se kielii tulevista muutoksista kannatuslukuihin. Nämä merkit koskevat enemmän Kepu, mikä on varsin yllättävää. Silti uskon, että hankalin tilanne tulee lopulta olemaan persuilla. Ensimmäisen julkisen siirron teki Kepun pitkäaikainen kansanedustaja ja puolueessa erittäin arvostettu Seppo Kääriäinen. Hän koki hallitusohjelman leikkaukset epätasa-arvoisiksi. Vielä paljon pitemmälle meni Kepunuorten varapuheenjohtaja Katja Asikainen, joka Hesarin mielipidesivuilla ruoti ankarasti Kepun valintoja hallitusta rakennettaessa. Hänen mukaansa hallitusohjelma ei vastaa alkuunkaan sitä, mihin alkolainen ideologia velvoittaisia ja mihin hän itse on puolueen kannattajana sitoutunut. Myös arkkipiispan ulkopuolelta tulleella näkemyksellä voi olla painoarvoa ihmisten mielissä siitä, että nyt ei mennyt ihan eettisesti putkeen.
Elinkeinoelämä on rahoittanut vahvasti 2000-luvun vaaleissa sekä Kokoomusta että Kepua. On ymmärrettävää, että tällaisen vaalituloksen tultua rahoittajat alkavat olla malttamattomia ja vaativat rahoilleen pikaista vastinetta. Juha Sipilä yrittäjataustaisena on myös vahvasti näiden paineiden alaisena. Viime kertainen yritys meni pieleen sen takia, että rahoittajat alkoivat suorastaan rehvastelemaan sillä, että nyt rahalla saatiin Suomeen kunnon porvarihallitus. Tällä kertaa siitä on otettu opiksi ja vaatimukset esitetään kulissien takana. Toki Jyri Häkämies EK:n nimissä ihan päiväkohtaisesti kertoo, mihin suuntaan tulisi edetä.
Yllättävin lenkki tässä ketjussa ovat persut. Yrityselämän puolelta on tuskin puolueelle paljon rahoitusta annettu, kun puoluetta kohtaan tunnetaan suuria epäluuloja politiikan sisällön suhteen. Nyt kun ministerisalkut varmistuivat, Soini osoittautui erittäin joustavaksi ja notkeaksi suostumalla mihin tahansa, kunhan ministerikyyti vain pelaa. Arvelisin, että jossain vaiheessa puolueen sisäinen paine voi yllättää Soininkin. Silloin ei erolla uhkaaminen ehkä enää toimi. Veli-Matti Saarakkalan Soini vaiensi ilmoittamalla, että edessä on puolueesta erottaminen, jos rivistä aletaan livetä. Sellaista on soinilainen demokratia.
Keskustan kannatus tulee nousemaan. Vastuunkantajia arvostetaan.
SDP romahtaa lakkouhkailuineen.
Vastuuta on helppo kantaa niin kauan kun se tapahtuu muiden rahoilla.