Pelkästään ruotsalaisella rahalla on hätä suomenkielisten ruotsin opiskelusta!
Svenska nu finansieras av
Kulturfonden för Sverige och Finland, Svenska staten, Finska staten, Svenska kulturfonden, Svenska Folkskolans Vänner, Sparbanksstiftelsen, Konstsamfundet, Hanaholmen – kulturcentrum för Sverige och Finland och privata sponsorer.
Svenska nu finansieras av
Kulturfonden för Sverige och Finland, Svenska staten, Finska staten, Svenska kulturfonden, Svenska Folkskolans Vänner, Sparbanksstiftelsen, Konstsamfundet, Hanaholmen – kulturcentrum för Sverige och Finland och privata sponsorer.
Vastaukset 37
Vanhimmat
Onhan se kamalaa, kun ETUoikeudet ovat vaarassa. Niiden ylläpito riippuu juuri suomalaisten pakkoruotsituksesta.
Kertoisitko mitkä ETUoikeudet ovat vaarassa?
Esimerkiksi Helsingin yliopistolla sisään pääsee näin (2014).
kuinka monta prosenttia hakeneista pääsi sisään(%)
Biologia(suomi) 9%
biologia(ruotsi) 48%
historia(suomi) 11%
historia(ruotsi) 43%
kotimainen kirjallisuus(suomi) 25%
nordisk litteratur(ruotsi) 80%
suomenkieli(suomi) 41%
nordisc språk svenska som mådersmål(ruotsi) 52%
pohjoismaiset kielet, ruotsi toisena kielenä(suomi) 42%
lastentarhanopettaja(ruotsi) 59%
lastentarhanopettaja(suomi) 25%
kasvatustieteet (ruotsi) 36%
kasvatustieteet(suomi) 31%
lääketiede(suomi) 11%
lääketiede(ruotsi) 13%
oikeusnotaari(suomi),helsinki 16%
oikeusnotaari(ruotsi),helsinki 29%
oikeusnotaari(suomi), vaasa 23%
oikeusnotaari(ruotsi), vaasa 24%
journalistik(ruotsi) 43%
viestintä(suomi) 17%
socialpsykologi(ruotsi) 31%
sosiaalipsykologia(suomi) 8%
sosial arbete och sosialpolitik(ruotsi) 41%
sociologi(ruotsi) 21%
sosiaalityö (suomi) 4%
sosiologia (suomi)8%
Karuja ovat luvut. Mutta vinkki kaikille suomenkielisille - hammaslääketiedettä pääse suomenkielinen sentään Helsingin yliopistossa lukemaan helpommin, ilmeisesti liian likasta työtä suruille.
Erot johtuvat hakijamääristä, ei siitä että ruotsinkielisiä hakijoita suosittaisiin. Ruotsinkieltä taitavien koulutuskiintiöt perustuvat opettajien ja muiden julkisten toimien ja virkojen työntekijöiden tarpeeseen. Koulutuksiin ei valita opiskelijoita suhteessa hakijamäärään vaan koulutuskiintiö, eli opiskelemaan otettavien määrä on ennalta määrätty.
Suomen kieltä ja ruotsinkieltä taitavien yliopistokoulutuspaikkoja haettaessa eivät pyrkijät koskaan kilpaile keskenään vaan hakevat koulutuksiin eri kiintiöissä. Kummassakin kiintiössä ei voi myöskään hakea yhtäaikaa, niin että toisen asettaisi kakkosvaihtoehdoksi.
Ruotsinkieltä taitavien kiintiöitä on vain aloilla joilla yhteiskunnalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää palveluita myös ruotsin kielellä.
Aloitat kirjoittamalla "esimerkiksi Helsingin yliopistolla..." muita esimerkkejä ei kuitenkaan ole olemassa. Helsingin yliopistolla on ainoana yliopistona lakisääteinen velvollisuus (Yliopistolaki) vastata ruotsin kieltä taitavien työntekijöiden kouluttamisesta määrätyille aloille. Suomessa on monta muutakin yliopistoa, niistä ei kuitenkaan löydy mitään kieleen perustuvia kiintiöitä, paitsi saamen kieltä taitavien kiintiöt määrätyillä opintolinjoilla Lapin yliopistossa.
Et anna käyttämääsi lähdettä mutta voisit ystävällisesti linkittää myös sen. Listassasi näyttäisi olevan kaikki HY'n ruotsin kieltä taitavien kiintiön opintopaikat. Luettelemasi opintopaikat liittyvät kaikki julkishallinnon, terveydenhuollon, sosiaalityön, opetusalan tai tiedotuksen koulutukseen.
Voisitko antaa linkin tai ainakin itse laskea ja kertoa meille kuinka monesta opintopaikasta todellisuudessa on kyse. Olen ne joskus itse laskenut ja kyse on vajaasta 300 opiskelupaikasta. Helsingin yliopistossa on opiskelijoita kaiken kaikkiaan n. 35 000.
P.S. Unohdit listaltasi farmasian. HY kouluttaa myös ruotsinkieltä taitavat farmaseutit ja heillekin on oma kiintiönsä, muistaakseni 25 opiskelupaikkaa. Koulutus tosin tapahtuu täysin suomen kielellä.
Kyselin ETUoikeuksien perään. Minun on vaikea nähdä määrättyjen alojen ainoita ruotsinkieltä taitavien opintopaikkoja minään etuoikeutena, ne opiskelupaikat ovat kaikkien ruotsin kieltä osaavien haettavissa. Suomen kielellä voi opiskella samoja aineita monissa eri yliopistoissa.
Yhdenkään alan ruotsinkieltä taitavien kiintiö ei ylitä ruotsinkielisten väestöosuutta.
Lähde löytyy kyllä pienellä haulla helsingin yliopiston sivuilta. Toivon että löytyvät myös tulevaisuudessa joten en suoraa linkkiä anna. Ja prosentit ovat prosentteja, käyttäytyvät eri tavalla kuin kokonaisluvut jolloin paikkojen määrä tai hakijoiden määrä ei vaikuta.
Kun verrataan opintopaikkoja joita luettelin listassa suhteessa paikkoihin joita suomen kielisille vastaaviin paikkoihin on tulos tämä.
Ruotsinkielisten paikkoja 287
suomenkielisten paikkoja 926
eli prosentteina kaikista paikoista noin 23 prosenttia menee ruotsinkielisille. Mikä on kohtalaisen kova yliedustus kun ottaa huomioon että suruja on noin 5% väestöstä.
No niin, taas puskee tuota tuttua fennofaktaa ja -matematiikkaa.
Verrataan ihmeessä opiskelupaikkoja ja pidetään samalla mielessä että KAIKKI nk ruotsinkieltä taitavien kiintiöt (yhtä lukuun ottamatta) sijaitsevat Helsingin yliopistossa. (Yliopistolaki)
Suomen kielellä voi siis opiskella samoja aineita useissa eri yliopistoissa, lääketiedettä esim. 5 eri yliopistossa.
Julkisille aloille koulutettavien, ruotsinkieltä taitavien työntekijöiden koulutus on kuitenkin käytännön syistä keskitetty Helsingin yliopistoon, joten paikkoja ei tule verrata vain HY:n suomenkielisiin paikkoihin vaan valtakunnalliseen tarjontaan.
Helsingin yliopistossa on 12 tiedekuntaa, joista kuudessa (6/12) on kiintiöitettyjä opiskelupaikkoja ruotsinkieltä taitaville.
Nämä tiedekunnat ovat Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta, Humanistinen tiedekunta, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta, Lääketieteellinen tiedekunta, Oikeustieteellinen tiedekunta ja Svenska social- och kommunalhögskolan.
Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa, Farmasian tiedekunnassa, Maataloustieteellisessä tiedekunnassa, Matemaattistieteellisessä tiedekunnassa, Teologisessa tiedekunnassa ja Valtiotieteellisessä tiedekunnassa ei sen sijaan ole olemassa koulutuskiintiöitä ruotsinkieltä taitaville.
Mainittakoon että on olemassa 14 opiskelupaikkaa opiskelijoille joiden äidinkieli on ruotsi, nimittäin Nordiska språk, modersmål svenska (Pohjoismaiset kielet, äidinkieli ruotsi).
Helsingin yliopistossa on 12 tiedekunnassa kaiken kaikkiaan 109 erillistä hakukohdetta, niistä ruotsinkielisiksi tai ruotsinkieltä taitaville on kiintiöitetty 16 hakukohdetta (16/109).
Helsingin yliopistossa oli vuonna 2014 haettavissa kaiken kaikkiaan 4525 opiskelupaikkaa, ja niistä 274 oli opiskelupaikkoja joissa edellytettiin hakijan osaavan ruotsia, eli ne nk kielikiintiöt joista fennot täällä metelöivät (274/4525).
Kyseiset 274 opiskelupaikkaa + 1 Jyväskylän liikuntatietieteellisessä ovat ne valtakunnan ainoat, ruotsin kieltä taitaville suunnatut kielikiintiöpaikat ja ne muodostivat 6% Helsingin yliopiston kaikista haettavissa olleista opiskelupaikoista.
275 "kielikiintiöpaikkaa" koko valtakunnan yliopistokoulutustarjonnasta!! En nyt mitenkään pysty näkemään noita 275 paikkaa suomenkielisiä sortavana tai edes minään ETUoikeutena. Niistä 275 on sitä paitsi 261 äidinkieleltään suomenkielisten tai minkä muun kielisten tahansa haettavissa, edellyttäen että osaa ruotsia.
https://www.helsinki.fi/sites/default/files/atoms/files/yhteishaun-tilasto-2014.pdf
Miten meinaat unohtaa että nämä eivät myöskään ole ainoita paikkoja suinkaan suomessa ruotsinkielisille. Åbo akademissa opiskelee 7500 opiskelijaa ja hankkenissa 2000 opiskelijaa. Nämäkö eivät ole ruotsinkielisten kiintiöpaikkoja?
ÅA ja Hanken eivät perustu mihinkään kiintiöön, ne ovat vapaa yliopisto ja vapaa korkeakoulu ja niiden toiminta perustuu vapaaseen kilpailuun joka seuraa kysynnän ja tarjonnan lakeja sekä rahoitukseen ja taloudellisiin mahdollisuuksiin tietysti.
Molemmilla menee taloudellisesti ihan hyvin, erityisesti Hankenilla joka käynnissä olevan oman pääoman keräyskampanjan puitteissa on ylittänyt alkuperäiset keräystavoitteensa roimasti. Aivan lähiaikoina on Hanken juuri saanut 2 miljoonan euron lahjoitusta, yhden Svenska Kulturfodenilta ja toisen Atos ja Jane Erkon säätiöltä.
ÅA:n ja Hankenin toimintaa eivät säätele mitkään kiintiöt vaan ne kilpailevat puhtaasti omalla erinomaisuudellaan ja hyvillä tuloksillaan.
Taas tätä Ankdamin pakkoruotsi-propagandaa, huh huh. Onko Andamin mielestä 50% = 30%?
Suomenruotsalaisista 50% on korkeakoulutettuja ja 30% suomen kielisistä. Ei ole mitään kiintiöitä, ei ole mitään etuoikeuksia, blaa, blaa ja vielä kerran blaa.
En minä mitään propagandaa tuputa, vaan ihan silkkaa faktaa. Ihan turha kitistä ja tuijottaa tilastoja opiskelemaan hyväksytyistä, ne perustuvat hakijamääriin.
Opiskelupaikat eivät ole mitenkään epäoikeudenmukaisesti jaettu, ei edes opiskelijoiden määrä. Yliopisto-opiskelijoista n. 6% on äidinkieleltään ruotsinkielisiä, suhde suosii ruotsinkielisiä koska meitä on vähemmän mutta ei yhteenkään koulutukseen hyväksytä opiskelijoita hakijamäärän poerusteella vaan ennalta määrätty määrä. Kuinka suuri prosentti hyväksytään riippuu siitä kuinka moni hakee.
Lisäksi, aivan kuten tekin voitte opiskella ruotsiksi niin me voimme halutessamme opiskella myös suomeksi.
"Yliopistoissa aloitti vuonna 2009 opintonsa 1 285 ruotsinkielistä uutta opiskelijaa, joiden osuus kaikista uusista opiskelijoista oli kuusi prosenttia. Ruotsinkieltä äidinkielenään puhuvista uusista opiskelijoista 1 074 eli 83 prosenttia aloitti opintonsa Åbo Akademissa, Svenska handelshögskolanissa tai Helsingin yliopistossa. Vuoden 2009 päävalinnoissa suomenkielisten hakemuksista hyväksyttiin 15 prosenttia ja ruotsinkielisten 25 prosenttia. "
http://www.minedu.fi/etusivu/arkisto/2011/0906/kirjalliset.html?lang=fi
Perjantai 5.6.2015 klo 13.55
"Jane ja Aatos Erkon säätiö antaa miljoona euroa ruotsinkielisen kauppakorkeakoulun Hankenin Hanken Returns -varainhankintakampanjaan.
Säätiön puheenjohtajan Nils Ittosen mukaan lahjoitus on tapa varmistaa, että Hankenin tutkimus on korkealaatuista.
Tavoitteenamme on tukea korkeatasoista tutkimusta ja olemme huomanneet, että Hankenin tukeminen antaa tuloksia. Olemme lahjoittaneet Hankenille myös aikaisemmin, Ittonen kommentoi säätiön tiedotteessa.
Vielä kaksi vuotta jatkuvan varainhankintakampanjan tavoitteena on vahvistaa korkeakoulun pääomaa ja turvata Hankenin asema maan ainoana itsenäisenä kauppakorkeakouluna.
Tähän mennessä kampanjalla on kerätty Hankenille 3,6 miljoonaa euroa."
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015060519811730_uu.shtml
Kun faktat loppuu alkaa saivartelu siitä mistä mikäkin yliopisto saa rahoituksensa. Faktaa on kumminkin se että jos haluan perustaa kokonaan suomenkielisen yliopiston niin se ei ole mahdollista vaikka saisin miljardin laitoksen pyörittämiseen.
Jotenkin tuntuu siltä etteivät ne jotka yliopistoja pyörittävät ja niiden taloudesta vastaavat ole kanssasi aivan samaa mieltä.
Ja mitä miljoonalahjoituksiin tullee niin kyllä ne mielestäni enemmän kuvastavat oppilaitosta kohtaan tunnettua arvostusta kuin saivartelua.
Nuo kapeakatseiset raukat eivät tiedä mitä tehdä heidän syöpälapsensa, åpartheidinsa, kanssa. Hätäisesti etsivät, kuka kaipaisi sitä hoidettavaksi. Kun kukaan ei halua sitä, RKP:n rikokset pikkuhiljaa paljastuvat, suomalaisten halu tasavertaiseen kohteluun kasvaa, ym.
Svenska-nu:n tavoitteet ovat Suomelle yhtä kuin vessapaperi.
Anteeksi mutta mikä hätä? Palkittu Svenska.nu on osoittautunut onnistuneeksi konseptiksi eikä sen rahoittajilla mikään hätä ole. Netti fennolla on hätä!
Svenska nu
Svenska nu välittää suomenkielisille oppilaille kohtaamisia ruotsinkielisen kulttuurin kanssa ja kannustaa nuoria käyttämään ruotsia. Verkosto osoittaa, että ruotsin kielen taidosta on iloa ja hyötyä.
Verkosto tukee kielten opetusta, järjestää opettajille täydennyskoulutusta, jakaa tietoa kielitaidon merkityksestä sekä välittää ruotsinkielistä nuorisokulttuuria Suomen kouluihin.
Svenska nu-verkostoa koordinoi Hanasaari – ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus.
Euroopan komissio nostaa Svenska nun esille yhtenä onnistuneena kieliprojektina Euroopassa. Katso esittelyvideo toiminnastamme.
Katso myös toinen video toiminnastamme tai video siitä, miten Kocka på svenska-tunti toimii!
svenska.nu
Tarvitaanko tuommoista jarrua suomenkielisille ?
Eikö olisi jo aika että suomenkieliset itse saisivat valita mitä kieliä haluavat opiskella ilman että siinä jarruna hyörii joku svenska nu ?
On ihan sama mitä te hurrit opiskelette mutta olkaa omilla lammikoillanne niin se riittää meille suomalaisille.
Voisiko oma asenteesi olla vähän ennakkoluulottomampi. Ajattelisit, että ruotsikin on vain kieli. Ei sitä tarvitse pelätä.
"Ajattelisit, että ruotsikin on vain kieli. Ei sitä tarvitse pelätä."
Ruotsi on kieli siinä missä muutkin mutta voisihan se olla valinnaisena eikä pakolla?
Ei kukaan pelkää opiskella kieliä jos hän saa valita mitä kieliä hän haluaa opiskella ei pakko ole ole valinta vaan se on pakottamista.
"Euroopan komissio nostaa Svenska nun esille yhtenä onnistuneena kieliprojektina Euroopassa."
Kysymys missä EU:n maassa opiskellaan pakkoruotsia mitä meillä Suomessa?
Ruotsissakin suunnitellaan lopumisesta pakkoruotsittaa maahanmuuttajia.
Ankdam pyysi: "Kertoisitko mitkä ETUoikeudet ovat vaarassa?"
Oikeus vaatia ja pakottaa 95% enemmistö opiskelemaan 5% vähemmistön kieli ja oikeus vaatia, että tuon vähemmistökielen osaaminen on edellytys pätevöitymiselle kaikissa ammattitutkinnoissa.
Erityisen loukkaava etuoikeus on se, että tuon vähemmistökielen osaaminen on edellytys maamme korkeimpiin virkoihin.
Nuo etuoikeudet polkevat enemmistökielen puhujien ja muita kieliä puhuvien vähemmistöjen etuja ja asemaa yhteiskunnassa. Ne ovat etuoikeuksia, joita mikään sivistysvaltio ei myönnä kielivähemmistölleen.
Ai että KAIKISSA Suomen ammattitutkinnoissa ruotsin osaaminen on ehdoton edellytys. Näytäpä missä näin lukee, en todellakaan usko ennen kuin näen! Yliopistossa on virkamiesruotsi, mutta se on asia erikseen. Sieltä ei tule ammattitutkinnon saaneita. Ja toisekseen, tuntuu jotenkin aivan ylettömän liioitellulta puhua ETUOIKEUKSISTA isoilla kirjaimilla ja monikossa, jos kerran pakkoruotsi on se ainoa, jossa etuoikeutta mielestäsi rikotaan - tämän päivän Suomessa asuvien ihmisten onglemat ovat aivan toista suuruusluokkaa kuin jonkun "pakkoruotsin" lukeminen koulussa, mikä tuntuu olevan herkkähipiäiselle fennolle maailmanluokan ihmisoikeuskysymys! Ja kun tietää, että nämä valittajat eivät edes ole koululaisia vaan keski-ikäisiä - täysin käsittämätöntä!!!
12 §
Opetuksen laajuus ja sisältö
Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettu tutkinto on laajuudeltaan vähintään kaksivuotinen (80 opintoviikkoa). Koulutusaloista säädetään valtioneuvoston asetuksella. Tutkinnoista ja niiden laajuudesta annetaan tarkempia säännöksiä opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella. (12.8.2011/951)
Tutkinto sisältää, sen mukaan kuin opetussuunnitelmassa määrätään, ammatillisia opintoja ja niitä tukevaa työssä oppimista sekä ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellisia ja ammattitaitoa täydentäviä äidinkielen, toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen opintoja, matemaattis-luonnontieteellisiä opintoja, humanistisyhteiskunnallisia opintoja, liikuntaa ja muita taito- ja taideaineiden opintoja, terveystietoa sekä opinto-ohjausta. Taito- ja taideaineiden opinnot sekä terveystieto ovat vapaaehtoisia niille opiskelijoille, jotka 18 vuotta täytettyään aloittavat opintonsa. Koulutuksen järjestäjä voi 9 §:n nojalla määrätyn erityisen koulutustehtävän mukaisesti poiketa tämän momentin säännöksistä. (1.6.2001/455)
Äidinkielenä opetetaan opiskelijan opetuskielen mukaisesti suomen, ruotsin tai saamen kieltä. Äidinkielenä voidaan opiskelijan valinnan mukaan opettaa myös romanikieltä, viittomakieltä tai muuta opiskelijan äidinkieltä.
Todellakin, Suomessa ei suorittaa mitään ammattitutkintoa, jos ei opiskele ja läpäise ruotsin kursseja. Et voi valmistua edes leipuriksi tai putkimieheksi ilman ruotsin taitoa. Se on käsittämätöntä typeryyttä, kun meillä kuitenkin kelpaavat mainiosti vierasmaalaiset ammattimiehet, joiden opintoihin ei ole kuulunut pakkoruotsia.
Sinä nimimerkki _envoiuskoa ihmettelit, miten niin "vähäpätöisestä" asiasta kuin pakkoruotsista viitsitään melskata. Totta ja toisaalta ei, on käsittämätöntä, miten tuota "vähäpätöistä" asiaa ei voida hoitaa kuntoon, miksi ei voida sallia ihmisten itse päättää, katsovatko he tarvitsevansa ruotsin taitoa, vai enemmän jotain muuta kielitaitoa. RKPlle näyttää kuitenkin olevan "maailmanluokan ihmisoikeuskysymys", että heillä on oikeus vaatia pakkoruotsin opiskelua 95% enemmistöltä.
Miten ihmeessä ruotsinkieliset selvisivät tässä maassa ennen 1970-lukua, kun vain pieni murto-osa suomenkielisistä osasi ruotsia, koska suuri enemmistö kävi vain kansakoulun eikä siellä luettu ruotsia?
Tässä maassa oli joka suhteessa erilainen suhtautumistapa asioihin. Ei puhuttu pakoista kielenopiskelussa, vaan luettiin kieliä, koska se oli etuoikeus. Itse luin ruotsin 80-luvulla, joka oli elintason huipentumisen vuosikymmen. Ei siis ollut lamaa, joka näköjään oikeuttaa jotkut syyttämään maan vähemmistöä hyvin monesta asiasta. Nyt en puhu niinkään pakkoruotsista, vaan vihamielisestä suhtautumisesta suomenruotsalaisiin ylipäänsä. Eli sinulle sanoisin, että on sitä ennenkin eletty. Ja varsinkin täällä pääkaupunkiseudulla, joka on edelleen vapaa suomenruotsalaisiin kohdistuvasta rasismista.
Höpöhöpö, täällä pääkaupunkiseudulla inhotaan ruotsin pakollisuutta ainakin yhtä paljon kuin muualla Suomessa. Huomaa, ruotsin pakollisuutta inhotaan, se on eri asia kuin ihmisten inhoaminen tai rasismi.
1919 perustuslaki ei merkinnyt sitä, että koko kansan olisi pitänyt opiskella pakollista toista kotimaista. 1919-1970 RKPllä tai ruotsinkielisillä ei ollut mitään ongelmia tässä, vaikka vain pieni osa suomenkielisistä opiskeli ruotsia.
On kummallista, että RKP huutaa nyt kurkku suorana, että kaikilla suomalaisilla pitää ollla pakkoruotsi ja tutkinnoissa pitää olla virkaruotsi. Jos siitä halutaan kieltäytyä, RKP sanoo, että se on rasismia
Jokainen, joka on käynyt Hanasaaressa voi haistaa rahan.
Meillä pitäisi samalla tavalla varata koko Katajannokkaa venäläisen kulttuurin tukemiseen.
Ruotsi on marginaali kieli, ja me olemme huonommassa asemassa kuin virolaiset, koska voisimme käyttää sen ajan johonkin sivistyskieleen.
Suomen talous kuihtuu pakkoruotsin takia.
Lailla pitäisi kieltää koko kielen käyttö Suomessa.
RKP on kaaoksessa. Puoluejohdota lähti 2 naista, jotka ovat pakkoruotsin kiivaimmat puolustajat. Pakkoruotsista on luovuttava, jotta puolue voi toimia. Nyt ei enää jakseta taistella pakkoruotsin puolesta.
Mikäli sitä ei poisteta ruotsinkielisten edut poistetaan.
Ankdam:
"...Anteeksi mutta mikä hätä? Palkittu Svenska.nu on osoittautunut onnistuneeksi konseptiksi eikä sen rahoittajilla mikään hätä ole. .."
Hah. Luepas tämä:
sydin.fi:
"OPINION
Snart under
50 procent?
Varannan student har låtit bli att skriva svenska i år.
Publicerad 1 juni kl 21:01 , uppdaterad 2 juni kl 16:20 0
För varje år minskar intresset för studentsvenskan.
Nu är det bara drygt hälften av de nybakade studenterna som valt att skriva svenskan i studentskrivningarna.
Det visar en kartläggning som MTV3:s nyheter har gjort.
Trenden är inte ny, och om den håller i sig betyder det att nästa år kommer andelen att ligga under 50 procent. MTV3 jämför med 2008. Då valde 73 procent av de finskspråkiga studenterna att skriva svenska. Det har alltså skett en minskning med 20 procentenheter.
Upplägget för studentexamen ändrades 2004 och då blev det andra inhemska språket frivilligt – och utgången var väntad.
Det finns stora variationer i inställningen till det svenska språket, både mellan könen och mellan gymnasierna.
Föga överraskande är intresset för svenska större bland flickorna. Enligt MTV3 finns ett 30-tal gymnasier där inte en enda pojke skrev svenska i år. I hela Finland valde 65 procent av flickorna och 33 procent av pojkarna svenska som ämne i studentskrivningarna.
Det finns säkert många orsaker till nedgången. Svenskan uppfattas som för svår och man vill använda tiden till annat. Ändå tycks det vara så att för många är frivillighet detsamma som att välja bort, eftersom man inte heller kan notera något stort växande intresse för övriga språk.
Många ifrågasätter nyttan med att lära sig svenska, anser att det är en bortkastad ”investering”.
Här finns något att bita i för de som jobbar för att öka intresset för svenska språket och för den finlandssvenska verkligheten. Till exempel har kampanjen Svenska nu fått mycket beröm för att ha nått ut till finskspråkiga skolelever, men åtminstone ser man inte någon effekt av detta arbete i ovan nämnd statistik.
Det finns glädjande undantag. MTV har besökt gymnasiet i Leppävirta, där 94 procent av flickorna och 36 procent av pojkarna tog sig an svenskan i studentskrivningarna. Förklaringen är det täta samarbetet med Gymnasiet i Petalax.
– Det har stor betydelse när man inser att man behöver svenska i Finland och att det finns ungdomar i Finland som har samma problem att lära sig finska, förklarar svenskläraren i Leppävirta, medan en elev i samma skola konstaterar att kunskaperna i svenska förbättrades när man fick chans att använda sig av språket i praktiken.
Det finns många andra skolor som samarbetar över språkgränserna, bland annat i Närpes.
Men det lär även förekomma att det gemensamma språket för svenska och finska språkduschande elever i själva verket blir engelska. Därmed riskerar man missa en gratischans att lära sig mera av det andra inhemska språket.
Text Mats Ekman"
Käännös:
"...Tässä on pureskeltavaa niille, jotka työskentelevät lisätäkseen kiinnostusta ruotsin kieltä ja suomenruotsalaista todellisuutta kohtaan. Esim. Svenska.nu -kampanja on saanut paljon kehuja että se on tavoittanut suomenkielisiä koululaisia, mutta ainakaan ylläolevassa tilastossa(joka siis kertoo ruotsin kirjoittamisesta ylioppilaskirjoituksissa) ei tästä työstä ole näkyvissä mitään vaikutusta.."
(...Här finns något att bita i för de som jobbar för att öka intresset för svenska språket och för den finlandssvenska verkligheten. Till exempel har kampanjen Svenska nu fått mycket beröm för att ha nått ut till finskspråkiga skolelever, men åtminstone ser man inte någon effekt av detta arbete i ovan nämnd statistik...)
Näin siis sanoo Mats Ekman, Sydästerbottenin päätoimittaja 1.6.2015.
Eli hukkaan meni Svenka.nu:n työ...
Joensuussa on vielä muutama naiivi tyttöoppilas, joka on niellyt Rkp:n propagandan, että etelässä et kadun yli pääse, jos ei ruotsia osaa.
Joensuuhun pitäisi laittaa täsmätietoa pakkoruotsin turhuudesta.
Leppävirralla näyttää taas olevan jonkinlainen sääliruotsi vallalla.
Hauskaa muuten, että Rkp-uutiset ei koskaan haastattele niitä poikia, jotka eivät valitse kirjoittaa ruotsia, vaan aina niitä tyttöjä, jotka kirjoittavat.
Päätöksiä ei pidä koskaan tehdä heikoimpien oppilaiden mukaan. Tämä koskee kaikkia oppiaineita. Esim. ruotsinvastaisia poikia varten ei tarvitse luopua ruotsista, vaan miettiä, miten pojat oppisivat paremmin (ylipäänsä kieliä). Olisi niin paljon tehtävissä kielenopetuksen parantamiseksi; aikaisempi aloitus ja leikin kautta, tämä metodi toimii lapsilla aina!
Justiin joo, pakkoruotsista ei saa luopua, pitää vain miettiä, miten sitä huijattaisiin leikin varjolla poikienkin päähän.
Miten sinun on niin mahdotonta ymmärtää, että suomenkielisillä on omia toiveita ja tarpeita ja pyrkimyksiä ja mielipiteitä siitä, mitä tarvitsemme elämässämme nyt ja tulevaisuudessa. Ei sinulla ole oikeutta päättää muiden puolesta, mitä niiden kuuluu haluta!
RKP väittää olevansa liberaali suvaitsevainen puolue, mutta se on itse asiassa erittäin ahdasmielinen ja suvaitsematon suomenkielistä väestöä kohtaan, se ei millään myönnä, että meilläkin on oma tahto ja ymmärrys.
Rahaa ei riitä sekä sadan vuoden asuntolainoihin että hemmoteltujen tukemiseen, svedu puppelienkin on valittava.
Pakkoruotsin kustannukset pitäisi laskea, aivan kuin maahanmuutonkin
Kustannukset. On paljon Epäpäteviä Evoja hoitamassa virkaa, kun ovat
ruotsinkielisiä. Svenska nu verkosto on hyvä esimerkki rahantuhlauksesta
Joutavanpäiväiseen toimintaan.
Ruotsinkielestä voidaan luopua, että koulutuksesta ei tarvitse leikata..
Lastenpäivähoidossa ruotsinkielisillä on vajaatoimintaa.
Suomenkieliset eivät saa lapsiaan kuitenkaan sisään.
Mikäli haluaa oppia ruotsin lapsen on päästävä ruotsinkieliseen kouluun.
Pakkoruotsi on älytöntä, koska nuoriso on kielen hylännyt.
"leikinvarjollaok4
8.6.2015 13:01
Päätöksiä ei pidä koskaan tehdä heikoimpien oppilaiden mukaan. Tämä koskee kaikkia oppiaineita. Esim. ruotsinvastaisia poikia varten ei tarvitse luopua ruotsista, vaan miettiä, miten pojat oppisivat paremmin (ylipäänsä kieliä). Olisi niin paljon tehtävissä kielenopetuksen parantamiseksi; aikaisempi aloitus ja leikin kautta, tämä metodi toimii lapsilla aina!"
Leikin varjolla, sanoi pedofiilikin.
Rkp:n kielipolitiikka onkin Svenska.nu:ssa kielipedofiliaa.