Olettaen, että kierrätysaatteen lujimmat kannattajat löytyvät juuri vihreiden riveistä, on paikallaan kysyä, että onko mielestänne kotitalouksien biojätteiden erilliskeräys ja kompostointi suurissa laitoskompostoreissa taloudellisesti ja ympäristöllisesti järkevää toimintaa?
Jos on, niin voitteko myös perustella?
Jos on, niin voitteko myös perustella?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Itse tunnen suurta kiinnostusta energiantuottamiseen biokaasulla. Tällä tavalla voitaisiin lisätä energiaomavaraisuutta.
http://www.kolumbus.fi/suomen.biokaasukeskus/
...tuo biokaasu on ideana sinällään ihan hyvä, mutta ei suinkaan ongelmaton.
http://194.252.88.3/motweb.nsf/sivut/ohjelma?opendocument&pageid=Content43C22
Vai mitä?
Biokaasua valmistettaisiin suljetussa tilassa anaerobisesti. Suuriin avoimiin kompostointikenttiin verrattuna hajuttomampi menettyly. Suurin este biokaasun hyödyntämiselle on kaasunjakeluverkoston puuttuminen, biokaasuautojen korkea dieselverotus ja halukkuus investointeihin.
http://www.yle.fi/ekoisti/ark01/14-03.htm#2
Näin ohimennen suhtaudun erittäin kriittisesti MOT ohjelman toimittajien esittämiin väittämiin. He ovat liian monta kertaa sortuneet ylilyönteihin. Niitä ruodittiin aikoinaan Seuralehdessä aika kattavasti.
Myös MOT:n esittämää jätteiden massapolttoa on kritisoitu voimakkaasti mahdollisten dioksiini, raskasmetalli ja hiukkaspäästöjen takia. Toinen syy on se, että se veisi pohjaa jätteen synnyn ehkäisyltä, koska toimiakseen jätteenpolttolaitos tarvitsee tietyn suuruisen määrän jätettä vuodessa. Eli toisin sanoen jätettä tulisi tuottaa.
http://www.vihrealiitto.fi/kannanotot/0959.html
...Gjöteborgilaisten kannattaisi räjäyttää tuo jätteenpolttolaitos maan tasalle ja rakentaa kallis ja lemuava kompostilaitos tilalle?
Vihreät vastustavat jätteiden lajittelematonta massapolttoa nykyaikaisissa polttolaitoksissa siksi, koska niiden yleistymisen myötä paljastuisi kierrätyksen ja kompostoinnin järjettömyys.
Kerro toki, että mitä virheitä tuossa MOT-aineistossa oli?
Ei, vaan siksi, että juuri päästöjen kannalta sekajätteenpoltto on hankalinta. Tietysti on mahdollista saada päästöt tapeeksi alas, mutta se vaatii tehokkaampaa suodatusta. Muuten, miten biojätteen käsittely suljetussa tilassa aiheuttaa hajupäästöjä? MOT:n esimerkit koskivat avointa kompostointia. Mitään virheitä en havainnut, mutta en ihannoi lajittelemattoman jätteen massapoltoa.
Tässä minun mietteeni jätteiden lajitteluun
Mieti onko hankittava tuote todella tarpeellinen.
Valitse tuote, jossa materiaalien käyttö on vähäistä
Valitse tuote, jossa on käytetty paljon kierrätysmateriaaleja.
Valitse tuote joka on hyödynnettävissä joko uudelleen raaka-aineena tai energiana.
Tehdään elinkaarianalyysit jätteiden hyötykäyttötavoista.
Energiana hyödynnä jäte silloin, kun kierrätys kuluttaisi enemmän energiaa kuin siitä saadaan poltettaessa.
Energiantuotannossa käytettävä seospoltossa turvetta ja puuta hyödyntävissä voimaloissa, jolloin hiilen käyttöä voisi vähentää.
Miksi puhua asioista joista ei ymmärrä, ja päästöistä, mitä niistä höpöttää jos ei ole kärryillä
Minun ymmärtääkseni tuossa Gjöteborgin laitoksessa päästöt ovat erityisen alhaiset.
Miksi emme rakentaisi Suomeen samanlaisia?
Niissä voitaisiin käsittääkseni poltta sekajätteen mukana vaikka haketta.
Kompostointi ei ole ongelmatonta. Hajatuotannon kerääminen on kovaa puuhaa "yhden pöntön systeemiin" verrattuna. Ei ole kyllä ongelmatonta elämäkään, jos nyt tätä inhimillisen elämän nykyistä tasoa pyritään pitämään yllä. Kaupunkielämä vaatii joitakin keskitettyjä jätehuoltoratkaisuja, siitä ei pääse mihinkään, mitä nämä ratkaisut sitten ovatkin.
Sen sijaan taka-ajatuksena kysyjällä lienee ollut kampanjoida uusien jätteenpolttolaitosten puolesta - näyttävät jotenkin tulleen "keskustaporvarien" asialistalle viime aikoina nuo polttolaitokset. Jätteenpolton maineenpalautus on kuitenkin ennenaikaista. Peruste, että ne ovat Länsi- ja Keski-Euroopassa yleisesti käytetty ratkaisu, ei ole täyspätevä argumentti.
Asiaa tuli ohimennen taas liipattua Hesarin artikkelissa la 11.12.2004, kun oli puhetta Ukrainan oppositiojohtajan Viktor Justshenkon myrkytysyrityksestä dioksiinilla. Siinä yhteydessä todettiin, että eurooppalaisten dioksiinipitoisuudet ovat lähinnä peräisin jätteenpoltosta aiheutuneista ilmansaasteista, jotka ovat rikastuneet ravintoketjussa mm. lehmistä maitoon ja nautakarjanlihaan ja lopulta siis ihmiseen. Suomessa ilmansaastepohjaisia dioksiineja ei juuri saada - meidän suurin dioksiinilähteemme on Itämeren silakka.
Helsingissä Kyläsaaren jätteenpolttolaitos suuren kampanjoinnin jälkeen lopulta lakkautettiin 1980-luvun lopulla. Jätteenpolttoon uudelleen ryhtymällä saamme suomalaisten dioksiinipitoisuudet pian länsieurooppalaiselle tasolle. Mutta lieneekö tuo tavoiteltavaa?
Dioksiinin yhteys erilaisiin syöpiin on tutkimuksin todettu.
Mitä tulee kierrätykseen yleensä, kannatan kaupunkiseudulla mm. kompostijätteen keskitettyä keräämistä ja käsittelyä, vaikka siitä kustannuksia tulisikin. Kompostointivastuun jättäminen paikallistasolle esim. omakotialueella omaan pihapiiriin tai taloyhtiöissä pihanperällä tapahtuvaksi on nähdäkseni hauras ja ongelmia (haju- ja rottaongelmat) aiheuttava ratkaisu. Käytännöt ja taidot ovat vaihtelevia ja monet hyvää tarkoittavatkin ihmiset ammattitaidottomia kompostoijia.
http://www.yle.fi/mot/mb300902/kasikirjoitus.html
Lue erityisesti kirjoituksen loppupuolelta Gjöteborgin jätteenpolttolaitoksesta kertova osuus.
Arvasin oikein, että kampanjoit jätteenpolton puolesta. Muista vaan, keskustaporvari, mitä kerroin dioksiinista.
Olettaisin sinun ymmärtävän, että tuollaiset Gjöteborgin laitosten kaltaiset polttolaitokset ovat puhdistustekniikaltaan pikkuisen toista maata kuin se surullisen kuuluisa Kyläsaaren laitos?
Kummankohanlaisia laitoksia Suomeen rakennettaisiin, jos niitä rakennetaan. Mitä veikkaisit?
Eikä niissä laitoksissa varmaankaan ongelmajätteitä poltettaisi, kuten menneinä vuosikymmeninä.
Edellä jo mainittiinkin artikkeli, joka tosin oli Hesarin 12.12. (ei 11.12.) numerossa:
”Dioksiinit ovat yhteisnimi isolle joukolle hyvin kestäviä, elimistöön kertyviä supermyrkkyjä, jotka ovat peräisin metalliteollisuudesta, jätteenpoltosta ja energiatuotannosta.
Klooriakne on yksi merkki vakavasta dioksiinimyrkytyksestä. Lähes 200 ihmistä sai sen vuonna 1976, kun Milanon lähellä sijaitsevassa Sevesossa kemikaalitehdas räjähti ja ympäristöön levisi paljon dioksiiniyhdisteitä. Muutoin klooriaknea on ihmisillä, jotka altistuvat torjunta-aineille.
Onnettomuuksia ja tahallisia myrkytystapauksia lukuun ottamatta ihmiset eivät yleensä altistu suurille dioksiiniannoksille, pienille kylläkin. Ihmisen elimistöön dioksiinit tulevat suurimmassa osassa Eurooppaa maidosta ja lihatuotteista. Jätteenpolton ja teollisuuden päästöissä olevat dioksiinit laskeutuvat pelloille ja laitumille, ja karja syö ne rehun mukana ja erittää osan maitoon; osa jää lihaan ja rasvaan. Suomi on poikkeus muuhun Eurooppaan nähden, sillä suomalaisiin dioksiinit tulevat pääasiassa kalasta.
Rasvaliukoiset dioksiinit rikastuvat ravintoketjussa, joten niitä on erityisesti ravintopyramidin hui-pulla olevissa eläimissä, kuten hylkeissä ja kotkissa. Ihmiselle dioksiinien tiedetään aiheuttavan ennen kaikkea kehityshäiriöitä ja syöpiä.”
(Johanna Mannila, Helsingin Sanomat, su 12.12. 2004)
http://www.yle.fi/mot/mb300902/kasikirjoitus.html