Suoraan asiaan: Olen siis 12v tyttö. Kaikki lähti siitä kun en halunnut mennä kouluun. Karkasin ja jouduin poliisin kyydissä kotiin. Siitä lähtien kotona on ollut hirveä olo. Sen jälkeen oon karannu koulusta toisen kerran siitä vielä kolmannen ja sen jälkeen vielä neljännen kerran yöllä kotoa. Tämä riistäytyi nyt käsistä. Ahdistus on niin suuri että menkat tulee etuajassa. Oon yrittäny ajatella positiivisesti 2 vuotta mut en enää jaksa. EN JAKSA!!! Mulla on kavereit ja hamsteri ja rottia. Mut en tiiä kestänkö sitä kun rakas hamsuni kuolee?? Hän on jo viides hamsteri ni joten tiedän miltä se tuntuu kun pikkuinen lähtee pois. Mutta nyt... en tiedä selviänkö?? Oon kohta lähössä pois kauemmaksi aikaa. Luulen että se helpottaa jonkin verran. Olen suunnitellut kaiken ja en lähde yksin. Mielestäni olen erittäin ruma. Painan noin jotain 74 kiloo ja olen läskikin. Pelkään myös että joku menee lukemaan päiväkirjaan ja saa tietää lähdöstä. Kaipaan neuvoja. En tykkää käydä millään käynnillä esim. Sossut. Alkaa vaa ahdistaa enemmän. Antakaa neuvoja miten saan ahdistusta lievittymaan? :(
Monta ongelmaa
Hertta345
8<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Hei
Ehdottaisin, että kerrot ahdistuksestasi vanhemmallasi/vanhemmillesi tai kouluterveydenhoitajalle. Jo se auttaa ja he osaavat kuunnella. Kouluterveydenhoitaja osaa ohjata sinua eteenpäin lääkärille. Älä karkaa!!!! Se ei auta,vaan sinulle voi tapahtua karkumatkallasi jotaon pahaa puhumattakaan siitä huolesta, jota läheisesi kokevat.
Olen käynyt vaikka millä keskustelu käynnillä eikä auta.
Ota rauhallisesti ja yksi askel kerrallaan.
Tottakai ahdistukseesi löytyy ratkaisu! Kyllä sun tarttee mennä juttelemaan jonkun kanssa vielä yhden kerran.
On terveyden merkki, että kerrot ahdistuksestasi täällä, eli olet ottanut jo ensimmäisen askeleen ja etsit apua. Hyvä!
Miksi et voi puhua äitisi tai isäsi kanssa?
Oletko yrittänyt?
Mitä äitisi tai isäsi sanoo? Onko sinulla mummo tai ukki tai joku sukulainen, jonka kanssa voisit jutella vähän? On niin tärkeää, että juttelee jollekin omasta huonosta olostaan. Voithan kertoa täälläkin huoliasi, yritämme auttaa ja pohtia tilannettasi. Apua löytyy.
Sitä ehkä luulee, että muut eivät välitä, mutta ei se ole niin.
Niin moni välittää sinusta, usko pois!
Minun mielestä olet rohkea kun otat asiasi esille ja huomaat että "asia riistäytyi käsistä". Niin vain kävi, mutta ei tartte käydä enää. Otat omat ohjat käsiin.
On muuten yksi keino, mikä saattaa auttaa. Tästä on jopa kirjoitettu kirja (ihan totta). Hyvin yksinkertainen: hengitä kolme kertaa syvään.
Kokeile! On helppo keino, minua itseäni on ainakin auttanut.
Voisit keksiä myös jonkun kivan uuden harrastuksen; mietipä vähän, mistä oikein tykkäisit, - ja kokeile!
Hali sinulle ja kaikkea hyvää!
Mikä sinua ahdistaa? Se poliisikyytikö siitä ensimmäisestä karkauskerrasta? Monelle tulee tavallaan likainen olo ikään kuin olisi merkitty, jos joutuu poliisin kanssa tekemisiin. Mutta se on aivan turhaa. Ihan tavalliset ihmisetkin saavat ylinopeussakkoja yms. Melkein jokainen ihminen on jollakin tapaa poliisin kanssa tekemisissä elämänsä aikana. Eivätkä vanhemmat sinua ole sen takia tuominneet. Kaikki hölmöilee jotakin nuoruudessaan.
Ei karkaaminen mitään auta! Siellä et ainakaan ole turvassa. Hae pienin askelin hyvää oloa ja onnea elämään ihan tavallisista asioista. Käy kävelyllä, ruoasta, tee sellaisia juttuja joista pidät. Ei ahdistus kuin taikaiskusta katoa, mutta pienenee koko ajan vähitellen, kun teet arjessa tuttuja juttuja ja rutiineita joista tulee hyvä mieli ja joihin olet tottunut. :) Leiki lemmikkiesi kanssa. Et ole yksin. Käy vaikka mummolassa kylässä ja heittäydy pikkutytöksi jos siltä tuntuu
No kun. Alkoi hirveä ahdistus kun poliisit oli talossa.. ja ei ole olo helpottunut kuin vain hetkellisesti sen jälkeen. Meni muuten uusi karkuuni pieleen. Ja nyt jos karkaan nii joudun sairaalaan muutamaksi viikoksi masennus hoitoon. Ja se olisi aivan hirveää. Haluan pois. Haluan huutaa "Antakaa mun olla!" En saa omaa rauhaa tarpeeksi. Koulu on liikaa minulle.
Sinulla on paha olla ja koet saavasi helpotusta karkaamalla toiseen paikkaa, pois koulusta tai pois kotoa. Onko niin että tuo paikan muutos jotenkin siirtää tai helpottaa pahaa oloasi. Koetko että karkaaminen pakottaa aikuiset ottamaan sinut todesta ja huomaavat ja ainakin silloin ovat kaipaamassa sinua.
Minulla on tuntuma, että olet hyvin yksinäinen tässä elämässä ja maailmassa ja koet että kaikki jättävät. Onko sinua kiusattu ja koetko elämäsi jotenkin että olisit ulkopuolinen?
Ei olla kiusattu. Mutta edellisessä koulussa oli hirveän paljon riitoja poikien kanssa jota en kestänyt. Välillä tuntuu että jos voisi olla helpompaa. Ei pitäisi tehdä mitään ja saa tehdä mitä haluaa mutta ei...
voin ehkä auttaa. Löysin viikon painonpudotuksen, missä menee n.8kiloo, ja se on täysin luonnollinen dieetti. Se vaan koskee ruokavaliota :) http://www.myhealthtips.in/2013/06/how-to-lose-8-kgs-weight-in-7-days.html