Tapasin töissä hurmaavan miehen. Heti ensimmäisenä työpäivänä hän tuli luokseni. Hän kertoi itsestään kaiken ja kertoi suoraan kaipaavansa parisuhdetta (ensitapaamisella!). Hän ottaa muut huomioon, vitsailee taidokkaasti ja on tarjoutunut jo moneen kertaan matkaseurakseni (kun kerron olevani lähdössä matkoille) tai peräti ostamaan monia minua kiinnostaneita asioita (kaikkea koirasta pikkuautoon). En ole suostunut tarjouksiin.
Vaikka koinkin tavanneeni Unelmien Prinssini, niin en suvaitse hänen valehteluaan. Hän valehtelee kaikesta, muuttaa tarinoita itselleen edullisemmiksi ja vääristelee kuulemiaan juttuja. Siksi en rynnännyt suunapäänä seikkailuihin, joita hän minulle lupasi kauniissa puheissaan. Toisaalta hän on kertonut raskaasta elämäntilanteestaan. Osa valehtelusta voisi olla inhimillistä. Osa iskuyritystä. Mutta että KAIKKI. Lähes JATKUVASTI.
Miehen exät ovat minulle kaukaista sukua. Yhteydenottojen jälkeen selvisi, että miehellä on PALJON ikäviä piirteitä. Hurmaa, sitoo itseensä ja lyö sitten lyttyyn. En halua kokea samaa vaikka täytyy tunnustaa, että mies on kiehtova ja "osaa vedellä oikeista naruista". Me naiset olemme olemukselta ja kasvonpiirteiltä samantyyppisiä. Miehellä on selkeä "naismaku".
Nyt tuntuu, että miehen kärsivällisyys alkaa olla koetuksella. Töissä tulee aina livauteltua jotain yksityiselämästään ja huomaan, miten KAIKKI KERTOMANI siirtyy hänen omiksi tavoitteikseen ja unelmikseen. Samoin ELEKIELENI siirtyy hänen asennoikseen ja eleikseen! Jos osoittaudun liian hyväksi jossain, mitä voi mitata ajassa/rahassa/muiden mielipiteissä, niin minua näpäytetään. Työporukan illanvieton jälkeen kitarastani oli katkottu kielet ja Unelmamiehen kaveri tuli vihjailemaan minulle varastelusta kun kävi selväksi, että olen musiikillisesti lahjakas! Jokaista pientä tai suurta onnistumisen kokemusta seuraa pieni tai suuri vastoinkäyminen. Pelkään, että maineeni on vaarassa. Hän käy aina vain houkuttelevammaksi ja yhteinen työmme/seuramme koko ajan raskaammaksi.
Minun on pakko olla tekemisissä tämän ihmisen kanssa joka päivä. En voi luopua työpaikasta. Tilannetta hankaloittaa Aspenger-diagnoosi, joka tekee työyhteisön hengen seuraamisesta mielettömän vaikeaa. Siksi kai ihastuin mieheen - hän osaa ilmaista kaiken sanoina.
Onko parempi sulkea hänet täysin ulkopuolelle vai varmistaa, että hän ymmärtää olevansa Se Kaikkein Paras ja salata kaikki, missä olen itse hyvä? Miten voin torjua hänet joutumatta vihan kohteeksi tai häväistyksi (varkaussyytökset yms.)?
Apua.
Vaikka koinkin tavanneeni Unelmien Prinssini, niin en suvaitse hänen valehteluaan. Hän valehtelee kaikesta, muuttaa tarinoita itselleen edullisemmiksi ja vääristelee kuulemiaan juttuja. Siksi en rynnännyt suunapäänä seikkailuihin, joita hän minulle lupasi kauniissa puheissaan. Toisaalta hän on kertonut raskaasta elämäntilanteestaan. Osa valehtelusta voisi olla inhimillistä. Osa iskuyritystä. Mutta että KAIKKI. Lähes JATKUVASTI.
Miehen exät ovat minulle kaukaista sukua. Yhteydenottojen jälkeen selvisi, että miehellä on PALJON ikäviä piirteitä. Hurmaa, sitoo itseensä ja lyö sitten lyttyyn. En halua kokea samaa vaikka täytyy tunnustaa, että mies on kiehtova ja "osaa vedellä oikeista naruista". Me naiset olemme olemukselta ja kasvonpiirteiltä samantyyppisiä. Miehellä on selkeä "naismaku".
Nyt tuntuu, että miehen kärsivällisyys alkaa olla koetuksella. Töissä tulee aina livauteltua jotain yksityiselämästään ja huomaan, miten KAIKKI KERTOMANI siirtyy hänen omiksi tavoitteikseen ja unelmikseen. Samoin ELEKIELENI siirtyy hänen asennoikseen ja eleikseen! Jos osoittaudun liian hyväksi jossain, mitä voi mitata ajassa/rahassa/muiden mielipiteissä, niin minua näpäytetään. Työporukan illanvieton jälkeen kitarastani oli katkottu kielet ja Unelmamiehen kaveri tuli vihjailemaan minulle varastelusta kun kävi selväksi, että olen musiikillisesti lahjakas! Jokaista pientä tai suurta onnistumisen kokemusta seuraa pieni tai suuri vastoinkäyminen. Pelkään, että maineeni on vaarassa. Hän käy aina vain houkuttelevammaksi ja yhteinen työmme/seuramme koko ajan raskaammaksi.
Minun on pakko olla tekemisissä tämän ihmisen kanssa joka päivä. En voi luopua työpaikasta. Tilannetta hankaloittaa Aspenger-diagnoosi, joka tekee työyhteisön hengen seuraamisesta mielettömän vaikeaa. Siksi kai ihastuin mieheen - hän osaa ilmaista kaiken sanoina.
Onko parempi sulkea hänet täysin ulkopuolelle vai varmistaa, että hän ymmärtää olevansa Se Kaikkein Paras ja salata kaikki, missä olen itse hyvä? Miten voin torjua hänet joutumatta vihan kohteeksi tai häväistyksi (varkaussyytökset yms.)?
Apua.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tarkennan vielä:
Minulla on diagnosoitu "lievä autismi". Aspenger tarkoittaa, että minulla on tunteet ja että kykenen empatiaan. Sen sijaan olen surkea ilmaisemaan tunteitani ja lukemaan muiden tunteita. Olen mieleltäni täysi, mutta ikään kuin sokea.
Narsisti (mitä mies ehkä voi olla) ei kykene empatiaan eikä omaa tunteita. Sen sijaan hän on loistava sosiaalisissa tilanteissa ja manipuloi muita. Hän ikään kuin havaitsee kaiken ja osaa käyttää taitojaan tietoisesti hyväkseen. Silti hän on sisältä tyhjä.
Minä siis olen se, joka "vaikuttaa tunnekylmältä" ja mies se, joka on oikeasti tunnekylmä. Joudun panostamaan vuorovaikutustilanteisiin hirvittävän paljon. Siksi kaipaisin ihan oikeita ohjeita siihen, mitä pitäisi tehdä ja miltä pitäisi vaikuttaa. Tilanteen hyvä puoli on, että kaikki elekieleni ja vinkit mielentilastani pitää välittää tietoisesti. En esimerkiksi näytä ärtyneeltä tai puhu heleällä äänellä, ellen nimenomaan päätä tehdä niin. Huono puoli on se, että passiivisuuteni ei aja häntä tiehensä, vaan ajaa minut umpikujaan.
Tällaisen sosiaalisesti tankeron ihmisen on ollut hurjan mielenkiintoista seurata narsistisisen ihmisen toimintaa. Se on ollut niin totaalista ja ilmiselvää, että olen itsekin oppinut jotain. Nyt kuitenkin haluaisin karkuun. Ennen kuin jotain tai joku menee rikki.
Kyseessä on narsisti mies. Pelin henki on nyt se, että hän tosiaan liehittelee sinua saadakseen sinut sitten sen voimalla alas. Ole varuillasi. Paras tapa välttää potkut ja työpaikan menetys on liittyä nassusedän hoviin. Hovissa sinulla on tehtävänä hänen ihailu ja loputon kehuminen. Merkit kitarankielen katkomisista on juuri tyypillistä nassumaista kiusaamista, mitä noi nyt tekee. Se on huono merkki siitä, että olet jo varmaan seläntakana kiusauslistalla, vaikka edestäpäin ei siltä näytä. Narsistit ovat patologisia valehtelijoita ja manipuloijia. Et voi voittaa tilannettasi rehellisisin keinoin. Luultavimmin teidän paikan noin 5 ruminta naista on jo hänen kanssaan jonkinasteisissa suhteissa ja ovat valmiina käymään päällesi millä hetkellä hyvänsä, ihan merkistä käyvät päällesi. Sinä et ole hänen ainut pelinappulansa. Et voi tietää, mitä hän on sinusta muille valehdellut. Ystävysty pikapikaa noiden vietävissä olevien typerysten kanssa, tai saat heidät kohta päällesi. Unohda kaikenlainen suhdesoppa kyseisen henkisesti sairaan ihmisen kanssa. Esitä tyhmää, mitä tahansa, että saat itsesi pois tulilinjalta. Tee itsesi mielenkiinnottomaksi, älä kampaaa hiuksia, ihan mitä vaan, että tilanne ratkeaa eduksesi. Vetäydy ajoissa.
Se usein näyttää siltä, että tällainen ihminen on sokaissut kaikki, mutta yleensä asia ei ole niin. Jos seuraat työpaikkasi tasapainoisimpia ihmisiä, niin huomaat varmaan aika nopeasti, että heidän yhteydenpitonsa narsistiin on hyvin vähäistä.
Komppaan edellisiä. Tasapainoinen, normaali mies ei tule tyrkyttämään itseänsä heti sinun ensimmäisenä työpäivänäsi. Eikä normaali mies myös yleensä kerro itsestään "kaikkea" heti ensitapaamisella. Kertomasi mies saattaa olla hurjan jännä, kun häntä seuraa etäisyyden päästä, mutta tilanne saattaa mennä todella tukalaksi, jos joudut keskiöön. Ja jos tilanne menee todella huonoksi, niin se olet todennäköisesti sinä, joka saa lähteä työpaikasta, ei hän. Ja nämä ihmiset, jotka tietävät tyypin kuviot, pysyttelevät niistä todella kaukana. Heistä et tule saamaan tukea. Itsekin katselin yhden narsistin touhuja, enkä kuitenkaan varoittanut yhtä naista hänen pyörityksestään. Harmittaa näin jälkikäteen.