haluaisin tiedustella teiltä joille on tehty sektio että kuinka nopeasti sen jälkeen olette tulleet raskaaksi/mikä on suositeltava aika yleensäkään sektion jälkeen.
itselleni ei ole sanottu leikkauksen jälkeen mitään aikoja - tosin sairaalassa sanoivat että älä vaan tule 9kk kuluttua että se on liian aikaisin...
itselleni ei ole sanottu leikkauksen jälkeen mitään aikoja - tosin sairaalassa sanoivat että älä vaan tule 9kk kuluttua että se on liian aikaisin...
Vastaukset 9
Vanhimmat
mennyt kuin kaksi kuukautta. Rankkaa oli sekä raskausaika että synnytys (sektiolla sekin) kuin myös olla kahden aivan pienen lapsen kanssa kotona. Vuodenikäistähän en saanut leikkauksen jälkeen edes nostaa moniin viikkoihin joten onneksi suku tuli apuun.Sairaalassa sanottiin tämän viimeisen sektion jälkeen että nyt ei lapsia lisää ainakaan kahteen vuoteen.
Synnytyksessä koin varsin kivuliaaksi supistusten aikana tuon edellisen leikkausarven kohdan. Kipu oli siinä kohtaa aivan sietämätöntä. En osannut täsmentää että juuri arven kohtaan sattuu, valitin vain alavatsassa tuntuvaa terävää kipua. Anelin päästä sektioon mutta se ei käynyt kunnes vauvan sydänäänet alkoivat heiketä. Olin itse toivonut alatiesynnytystä koska tiesin kuinka kipeänä paikat on leikkauksen jälkeen, joten mielestäni en turhia marissut. Lisäksi synnytys oli käynnistetty, se teki supistuksista inhottavan voimakkaita. Nuori naislääkäri kävi kokeilemassa kohdunsuuta ja sehän sai supistukset ylimmilleen. Minä vaikersin ja hän sanoi kyllä se mahtuu. Mahtumisesta ei kuitenkaan ollut kyse.
Leikkauskertomukseen oli merkitty, että arven kohdalla kohtulihas erittäin ohut joten siitä kipu ilmeisesti johtui. Kätilö sanoi jälkeenpäin että hyvä kun päädyttiin sektioon koska kohtulihas olisi siitäkohtaa saattanut revetä jolloin olisi seurannut sisäinen verenvuoto joka on hyvin vaarallinen tilanne.
Lapsella ei ollut mitään hätää mutta minä ajattelin silloin että ei enää ikinä. Nyt kyllä taas olen alkanut vähän haikailemaan kolmatta lasta. Aikaa on kulunut jo kolmisen vuotta. Kieltämättä pelottaa synnytys. Ja se miten jaksan vauva-vaiheen.
käsitykseni on että kannattaisi pitää ainakin vuosi väliä.antaa haavan parantua kunnolla ettei se veny tai repeä uuden odotuksen myötä.... ja onhan se helpompaa jos ei lapset ole sylivauvoja samaan aikaan... :) onnea ja menestystä mihin ikinä päädytkin...
se alku oli todella rankkaa. Itseasias me ei vaan uskottu että mä voisin tulla heti raskaaks. Oltiin siis pläänätty että tehdään toinen heti kun se on tullakseen. Mut salakavala jälkivuoto olikin ollut samalla kuukautisvuoto.Todella myös lyhyt sellainen. Ja kun se loppui olikin ovulaation aika.
Tänäpäivänä pojat ovat parhaat kaverukset ja leikkivät paljon keskenään. Siinä mielessä on nyt helpompaa, kun jos olis leikki-ikäinen ja vauva. Sitä uuvuttavaa aikaa kesti vuoden. Heti kun esikoisen älykkyys alkoi riittää yhteisiin leikki-hetkiin veljen kanssa, helpotti se minun hommia kummasti.
Mut siis riskejä en silloin osannut ajatella ollenkaan. Sekin on erikoista että synnytystapa-suunnittelussa ei ultrassakaan näkynyt arven kohdalla mitään estettä alatiesynnytykselle. Pitää tosiaan olla iloinen että kaikki meni hyvin.
olisi suositeltavaa että menisi vuosi ennen kun uudeleen raskaaksi sektion jälkeen.itselleni tehtiin sektio ensimmäinen sektio 2,6v sitten ja uudelleen aloin odottamaan kun oli mennyt vuosi ensimmäisestä sektiosta.Toisella kertaa synnytystä yritettiin käynnistää,mutta kun ei käynnistynyt leikattiin.Leikkauksessa selvisi että arpi ei olisi kestänyt synnytystä...olisi varmaan revennyt(oli yhdestä kohtaa todella ohut).Muuualta kohtu oli ihan hyvässä kunnossa. Mutta mielestäni yleensä leikkausarvet paranee ihan hyvin ja pystyy synnyttämään normaalisti toisella kertaa,et harvemmin ´varmaan käy noin kuin minulla.Odota se vuosi ennen kun uudelleen raskaaksi...olen kuullut jostain että sillon arpi olisi parantunut.
Minulla oli sektion ja seuraavan synnytyksen väli kaksi vuotta, eli raskaaksi tulin, kun lapsi oli 1 v 3 kk. Siinä ajassa sektioarpi oli kerennyt hyvin parantua ja normaalisynnytys sujui ilman mitään ongelmia. Kivunlievityksenäkin oli vain akvarakkulat.
Minun kohtuni repesi toisessa synnytyksessä, ensimmäinen lapsi syntyi sektiolla. Oli ihan tuurissaan, että lapseni säilyi hengissä, ja ehkä jopa vammoittakin. Minulle on kuitenkin annettu lupa tehdä kolmaskin joskus, raskaus vaan ei ole täysiaikainen, ja supistuksia ei saa tulla yhtään. Kohdun toipumusajaksi neuvottiin vähintään kahta vuotta, mutta repeämä oli minulla aika iso (pojan käsi ja hartia oli kohdun ulkopuolella.) En suosittele ottamaan turhia riskejä, anna kohtusi toipua kunnolla. Minulla lasten väli oli 3,5 vuotta eikä silti paikat kestänyt. riskit ovat suuret, verenvuodot jne. Tarkasta asia lääkäriltäsi. Ei siinä ainakaan mitään häviä...
minullakin olisi saattanut toisella kertaa kohtu revetä jos olisin synnyttänyt normaalisti. Muuten miten vaarallista on jos kohtu repeää? Entä jos on kotona sillon kun se tapahtuu...onko siinä omakin henki vaarassa? Tekikö se miten kipeää se repeäminen? Mietin vaan näitä jos joskus taas odotan. Niin ja sit voikohan se revetä ihan harjotus supistuksista? Mulle sanottiin viimesen leikkauksen jälkeen et voin vielä tehdä lapsia...mut pelottaa kuitenkin et se kohtu pian repee,vaikka seuraavan kerran leikataan...mutku mulla on pari kk supistellu ennen laskettuu aikaa.
Kuten tuolla aikaisemmin kerroin siitä mitä kätilö oli mulle sanonut sektion jälkeen, niin hän vielä nimenomaan sanoi että kohtulihaksen repeämisessä kyseessä on sisäinen verenvuoto.
Sellainen on aina erittäin vaarallista ja erittäin tuskallista. Kipu syntyy suureksi osaksi paineesta, joka kohdistuu vuotokohdan ympärillä oleviin kudoksiin, jonne siis veri vuotaa. Eräällä ystävälläni on ollut kohdunulkoinen raskaus jossa munatorvi repesi. Hän tuli todella nopeasti erittäin tuskaiseksi ja verenpaineet, tottakai kun vuotaa, heittelehti miten sattui. Sairaalaan oli mentävä ja lujaa.
En usko että sinulle nyt sellaista tapahtuisi harjoitus-supistuksien takia. Eihän se ole mikään sääntö että kun on kerran leikattu niin seuraavaksi repeää. Ja jos raskautesi on muutenkin sujunut normaalisti, ja olet käynyt ultrassa, kaikki on varmasti hyvin. Synnytyshän on eri tilanne ja rasituskin aivan eri luokkaa. Mutta sähän menet suoraan leikkaukseen, joten kaikki on hyvin.
Hyvää odotusta!
mitenhän sitten, jos edellinen raskaus on päättynyt hätäsektioon? Mulle kävi näin ja leikkaushaava on pystyasennossa, ei poikittain. Onkohan suurempi riski repeämiseen tai yleensäkin raskautta ja synnytystä ajatellen?