Biljoona on tuhat miljardia.
Vuodesta 2007, siis finanssikriisistä, globaali velkataso on kasvanut 57 biljoonaa dollaria, 50 biljoonaa euroa. Viime vuoden toisella puoliskolla se saavutti suorastaa kunnioitettavan 175 biljoonan euron rajan.
Kun mukaan lasketaan kotitalouksien, yhtiöiden hallinnon ja finanssilaitosten velat, kokonaismäärä oli viime vuoden loppupuolella 286 prosenttia koko maailman bkt:stä. Vuonna 2007 vastaava luku oli 269 prosenttia.
Valtioiden ja muun hallinnon velkataakka on noussut samana aikana 19:ta 51 biljoonaan. Lähes yhtä kovaa vauhtia ovat velkaantuneet yritykset, 26:sta 49 biljoonaan. Suhteessa eniten on kuitenkin kasvanut finanssilaitosten velkataakka 17:sta 40 biljoonaan.
Kotitaloudet ovat onnistuneet kasvattamaan velkojaan 17:sta 35 biljoonaan
Maailman maista Kiina on nelinkertaistunut velkataakkansa viimeisten seitsemän vuoden aikana. Sitä ovat ruokkineet muun muassa kiinteistörakentaminen ja varjopankkijärjestelmä. Vuonna 2007 Kiinan kokonaisvelka oli noin 6 biljoonaa, mutta viime kesänä jo 25 biljoonaa.
McKinsley&Companyn tutkimuksessa Suomi sijoittuu keskivelkaisten joukkoon. Pahin tilanne bkt-mittareilla on Irlannissa, Singaporessa, Portugalissa ja Kreikassa.
Vuodesta 2007, siis finanssikriisistä, globaali velkataso on kasvanut 57 biljoonaa dollaria, 50 biljoonaa euroa. Viime vuoden toisella puoliskolla se saavutti suorastaa kunnioitettavan 175 biljoonan euron rajan.
Kun mukaan lasketaan kotitalouksien, yhtiöiden hallinnon ja finanssilaitosten velat, kokonaismäärä oli viime vuoden loppupuolella 286 prosenttia koko maailman bkt:stä. Vuonna 2007 vastaava luku oli 269 prosenttia.
Valtioiden ja muun hallinnon velkataakka on noussut samana aikana 19:ta 51 biljoonaan. Lähes yhtä kovaa vauhtia ovat velkaantuneet yritykset, 26:sta 49 biljoonaan. Suhteessa eniten on kuitenkin kasvanut finanssilaitosten velkataakka 17:sta 40 biljoonaan.
Kotitaloudet ovat onnistuneet kasvattamaan velkojaan 17:sta 35 biljoonaan
Maailman maista Kiina on nelinkertaistunut velkataakkansa viimeisten seitsemän vuoden aikana. Sitä ovat ruokkineet muun muassa kiinteistörakentaminen ja varjopankkijärjestelmä. Vuonna 2007 Kiinan kokonaisvelka oli noin 6 biljoonaa, mutta viime kesänä jo 25 biljoonaa.
McKinsley&Companyn tutkimuksessa Suomi sijoittuu keskivelkaisten joukkoon. Pahin tilanne bkt-mittareilla on Irlannissa, Singaporessa, Portugalissa ja Kreikassa.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Keskeisenä tuossa on kokonaisuudessaan rahanluominen ja siinä esille tulee vähimmäisvarantoon perustuva luotonlaajennus.
Käytännössä tuo tarkoittaa sitä, että pankit joutuvat pitää kaikista talletuksista tietyn prosenttiosuuden tileillä, mikä meillä euroopassa on 0-3% ja loppua 97-100% pankit voivat käyttää perustana luodakseen uusia lainoja. Oletetaan sitten, että joku olisi nyt tallettanut pankkiin 1 000 000€ ja oletaan pankin vähimmäisvarantovaatimuksen olevan 2%. Näin ollen 1 000 000€:sta pankin pitäisi säilyttää 20 000€ vähimmäisvarantona tilillään ja loput 980 000€ pankki katsoo olevan ylimääräistä varantoa, jota voi käyttää uusien lainojen perustana.
Olisi loogista ajatella, että 980 000€ kirjaimellisesti lähtisi pois siitä 1 000 000€ talletuksesta, mutta niin se ei kuitenkaan mene. Tämä 980 000€ yksinkertaisesti luodaan tyhjästä ilmasta olemassa olevan 1 000 000€:n lisäksi. Teoriassa 2% vähimmäisvarannon talletus-lainaus-syklissä tämä alkuperäinen 1 000 000€:n talletus voi 50-kertaistua 50 000 000€:ksi. Tätä talletus-lainaus-sykliä kutsutaan virallisesti luotonlaajennukseksi ja näin raha lisääntyy maailmalla velan muodossa.
Tuo mekaniikka selittää nuo aivan käsittämättömät velat, mitä tässä uutisessakin näkyy. Kun otetaan vielä mukaan aina vaan kasvavat korot, mitkä ovat osana jokaista velkaa, niin voi helposti todeta kaiken olemassa olevan rahan olevan velkaa. Eli nekin sun lompakossa olevat rahat on sun velkaa tai jonkin toisen.
Jos sitten nyt jokainen pyrkisi maksamaan velkansa pois, niin huomattaisiin, että kierrossa ei olisi rahaa enää senttiäkään ja silti huomattaisiin olevan velkaa pankeille ja tietysti myös yksittäisille yrityksille. Enpä nyt enempää tuosta, et alkaa jo pahasti näyttää romaanilta. Kuitenkin jos tuota lähtee tarkemmin tutkimaan, niin tulet huomaamaan sen selittävän tai olevan osatekijänä meidän yhteiskunnalle ominaisille piirteille, kuten kilpailemisen tarpeen, syklisen kulutuksen tarpeellisuuden, inflaation, ikuiseen talouskasvuun tähtäämisen yms.
Toivottavasti vähän valottaa, mut kannattaa vaikka googlettaa/youtubettaa ”Modern Money Mechanics”, niin sillä löytyy.
Kiinan velkasuhde kasvoi 251 prosenttiin kesäkuun lopussa. Vielä vuonna 2008 maan velkasuhde oli 147 prosenttia.
Asiantuntijoiden mukaan velkasuhteen nopea kasvu on Kiinalle itse velkaa vakavampi ongelma: velkasuhteen suurta kohoamista on seurannut useissa talouksissa rahoituskriisi.
"Kiinan nykyinen velkataso on jo hyvin suuri, kun verrataan kehittyvien markkinoiden standarditasoon. Ne maat, joilla on kiinaa korkeampi velkasuhde, kuuluvat korkean tulotason maihin", arvioi Gavekal Dragonomicsin ekonomisti Chen Long.
Standard Chartered -pankin laskelmien mukaan Yhdysvaltojen velkasuhde oli 261 prosenttia ja Britannian 277 prosenttia viime vuoden lopussa. Japanin velkasuhde oli maailman korkein, 415 prosenttia.
me ollaan velkaa, ei kenellekään.
https://www.youtube.com/watch?v=spYLcDlpOBQ
Ismo Leikola - Velka
Globaali velka on siis 23 000 e jokaista Telluksen asukasta kohti. Mutta ei hätää. Jo 50 vuoden kuluttua täällä on tuplamäärä väkeä. Silloin velka asukasta kohti on enää puolet nyksyisestä. Edellyttäen, että Sipilä saa velkaantumisen pysähtymään viimeistään vuonna 2017.
Sitten kun on väkeä on puolet enemmän, tarvitaan velkaakin tuplasti. Jos koko planeettaa on enään olemassa siinä vaiheessa...
Aika hurjaa tuo ylikansoittuminen on. Väkimäärä on 3-kertaistunut 50-luvun alusta. Ylikansoittumisen ongelmat näkyvät aina, kun ruudun avaa uutisille.
Mikä planeetta on ollut niin tyhmä että on lainannut tällaiselle persreijälle noin paljon?
kaikki on velkaa kaikille