Eräät erittäin hyvätuloiset kuten Antti Herlin ja Matti Alahuhta ovat ryhtyneet lahjoitusmannekiineiksi pääministerimme höpinöiden innoittamani. Tällä tavoin hyvätuloiset siis voivat osallistua yhteisiin talkoisiin. Eikö kuulostakin hyvältä, kun tällä tavoin lahjoitetaan ja vieläpä vapaaehtoisesti eikä pakolla. Köyhempiin joudutaan käyttämään pakkoa pelkästään sen vuoksi, että he eivät kuitenkaan löytäisi sopivaa lahjoituskohdetta ja tumpeloisivat viimeistään sähköisissä rahansiirroissa.
Mutta katsotaanpa asiaa hieman lähemmin. Kun nämä hyvätuloiset haluavat lahjoittaa, he haluavat myös samalla määrätä kohteen mihin lahjoittavat. Tavallinen pulliainen sen sijaan maksaa kaikki veronsa valtion ja kuntien pohjattomaan kirstuun ilman mitään tietoa siitä, mihin hänen varansa näistä kaikista käytetään.
Ja yllätys, yllätys, mini suurituloinen haluaa lahjoittaa koulutuksen hyväksi. Arvelisin, että itse asiassa koulutukseen ja siitäkin yliopistoille annettavat lahjoitukset tulemaan olemaan kaikkein suosituin lahjoituskohde. Ei siinä sinällään mitään pahaa ole. Kohde on minustakin mitä mainioin ja jos lahjoittaisin itse varojani, tekisin varmaankin samoin. Mutta kaikessa on oma jujunsa ja niinpä se on tässäkin. Otetaan sitä varten ihan oma kappale, ettei se juju huku kaiken kirjoituksen sekaan.
Juju on siinä, että yliopistoille tehdyt lahjoitukset voi vähentää verotuksessa 250 000 euroon asti. Jos hyvätuloisen ansiotulot ovat esim. juuri tuon 250 000 euroa vuodessa ja hän lahjoittaa maksiminsumman, hyvätuloisen ei tarvitse maksaa veroja lainkaan tästä tulosta. Hän voi ehkä samalla nauttia vielä paljon suurimmista pääomatuloista, joista hän maksaa huomattavasti pienemmän prosentin mukaan kuin ansiotuloista. Erotus on helposti noin 20 prosenttiyksikköä. Tällä konstilla hyvätuloinen lahjoittaa mutta tekee siitä huomattavan osan meidän veronmaksajien tuella. Kun siis hyvätuloinen lahjoittaa, me kaikki muutkin veronmaksajat lahjoitamme siinä samalla kertaa. Voimme pitää siis itseämme hyvätuloisinä, vaikka omasta mielestämme olisimme siitä valovuosien päässä. Näin hienosti se toimii, kuin Sipilän ajatus. Ja hänen ajatuksensahan tämä taisi ollakin, elleivät sitteen viisaammat vähän vinkanneet. Se ei ole veronkiertoa vaan verosuunnittelua.
Mutta katsotaanpa asiaa hieman lähemmin. Kun nämä hyvätuloiset haluavat lahjoittaa, he haluavat myös samalla määrätä kohteen mihin lahjoittavat. Tavallinen pulliainen sen sijaan maksaa kaikki veronsa valtion ja kuntien pohjattomaan kirstuun ilman mitään tietoa siitä, mihin hänen varansa näistä kaikista käytetään.
Ja yllätys, yllätys, mini suurituloinen haluaa lahjoittaa koulutuksen hyväksi. Arvelisin, että itse asiassa koulutukseen ja siitäkin yliopistoille annettavat lahjoitukset tulemaan olemaan kaikkein suosituin lahjoituskohde. Ei siinä sinällään mitään pahaa ole. Kohde on minustakin mitä mainioin ja jos lahjoittaisin itse varojani, tekisin varmaankin samoin. Mutta kaikessa on oma jujunsa ja niinpä se on tässäkin. Otetaan sitä varten ihan oma kappale, ettei se juju huku kaiken kirjoituksen sekaan.
Juju on siinä, että yliopistoille tehdyt lahjoitukset voi vähentää verotuksessa 250 000 euroon asti. Jos hyvätuloisen ansiotulot ovat esim. juuri tuon 250 000 euroa vuodessa ja hän lahjoittaa maksiminsumman, hyvätuloisen ei tarvitse maksaa veroja lainkaan tästä tulosta. Hän voi ehkä samalla nauttia vielä paljon suurimmista pääomatuloista, joista hän maksaa huomattavasti pienemmän prosentin mukaan kuin ansiotuloista. Erotus on helposti noin 20 prosenttiyksikköä. Tällä konstilla hyvätuloinen lahjoittaa mutta tekee siitä huomattavan osan meidän veronmaksajien tuella. Kun siis hyvätuloinen lahjoittaa, me kaikki muutkin veronmaksajat lahjoitamme siinä samalla kertaa. Voimme pitää siis itseämme hyvätuloisinä, vaikka omasta mielestämme olisimme siitä valovuosien päässä. Näin hienosti se toimii, kuin Sipilän ajatus. Ja hänen ajatuksensahan tämä taisi ollakin, elleivät sitteen viisaammat vähän vinkanneet. Se ei ole veronkiertoa vaan verosuunnittelua.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Niin tämäköhän oli Sipilän alkuperäinen tarkoitus 250 000 niin pienennät 55 000:lla eurolla valtion yhteisöverotuloja jos noita lahjoittajia olisi 2000 niin sepä olisikin jo yli miljardi. Voihan helvetti.