Kova ulostulo verotuksesta Suomessa: ”Lypsävää lehmää ei kannata tappaa”
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/83114-kova-ulostulo-demarikonkarin-veroehdotuksesta-lypsavaa-lehmaa-ei-kannata-tappaa
”Kokoomuksen kansanedustaja, eduskunnan valtiovarainvaliokunnan jäsen Elina Lepomäki ihmettelee SDP:n kansanedustajan Eero Heinäluoman kommentteja veropolitiikan linjasta.
Heinäluoma esitti lauantaina lisää veronkorotuksia ja säästöjen perumisia.
-Suomessa keski- ja hyvätuloisten verotus on jopa kuusi prosenttiyksikköä korkeampaa kuin Ruotsissa ja Saksassa. Korkea veroaste lyö läpi työn kokonaiskustannuksiin, ja on selvää, että se haittaa työpaikkojen syntymistä. Samalla se heikentää palkansaajan ostovoimaa. Palkkaverotus uhkaa lähivuosina muutenkin kiristyä muun muassa työttömyysvakuutusmaksun ja kunnallisverotuksen nousupaineiden vuoksi. Kiristyvä verotus heikentäisi entisestään suomalaisen työn kilpailukykyä ja hankaloittaisi myös uuden, korkean tuottavuuden työn syntymistä Suomeen, Lepomäki vastaa Heinäluomalle.
Hän tyrmää myös ajatukset pääomatulojen verotuksen kiristämisestä.
-Suomi tarvitsee työtä ja investointeja, jotta talous saadaan kasvuun ja sitä kautta ihmisille lisää hyvinvointia. Siihen yhtälöön ei sovi Heinäluoman toive pääomatuloveron kiristämisestä. Mielikuvapelaamisen sijaan tulisi keskittyä tosiasioihin: jyrkempi progressio ei Suomessa enää lisää verotuloja. Lypsävää lehmää ei kannata tappaa.
Heinäluoma arvioi, että jos suuria pääomatuloja verotettaisiin 1-2 prosenttiyksikköä nykyistä enemmän, ja yli 70 000 euron vuosiansioita hieman kireämmin, päivähoitoon ja työttömyysturvaan kohdistuvat leikkaukset voitaisiin perua”.
* Elina Lepomäki (kok) on eliitin, rikkaiden ja elinkeinoelämän eli omistajien lobbaaja, joka ei tietenkään halua isäntiensä joutuvan osallistumaan yhteiskuntatalkoisiin.
Totuus on kuitenkin se että Suomessa on yksi EU:n alhaisimmista yritysten yhteisöveroista (20%) ja EU:n keskitasoa alhaisempi pääomaverotus. Sen sijaan ansiotuloverotus ja kulutusverotus on EU:n huippua, kuten myös elinkustannukset eli hintataso. Pääomaveron nosto edes EU:n keskitasolle toisi Suomelle lisää verotuloja 5,5 miljardia euroa vuodessa, joka korvaisi jo SSS-porvarihallituksen leikkaustarpeesta suuren osan. Eivät pääomat Suomesta lähtisi, muualla EU:ssahan on jo kovempi pääomavero ja silti niiden talous kasvaa. Suomi sen sijaan on Kyproksen kanssa EU:n peränpitäjä talouskasvussa, joka saattaa johtua nimenomaan liian matalasta pääomaverosta joka siirtää verotusta ansiotulojen ja kulutuksen verotukseen, jotka vähentävät veronmaksajien ostovoimaa ja näin hidastavat talouden rattaiden pyörimistä haittaamalla yritysten liikevaihtoa. Pääoman saajat vievät voitot piiloon ulkomaille ja veroparatiiseihin, jolloin ne eivät tuota Suomelle hyötyä.
Lähteet:
Kevyt pääomaverotus vie Suomelta 5,5 miljardia euroa
”EU:n keskitasoon verrattuna kuluttaja ja palkansaaja maksaa saman verran enemmän”.
http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/3368548/kevyt-paaomaverotus-vie-suomelta-55-miljardia-euroa
Pääomaverojen osuus on Suomessa EU-keskiarvoa pienempi
http://tietotrenditblogi.stat.fi//paaomaverojen-osuus-on-suomessa-eu-keskiarvoa-pienempi/
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/83114-kova-ulostulo-demarikonkarin-veroehdotuksesta-lypsavaa-lehmaa-ei-kannata-tappaa
”Kokoomuksen kansanedustaja, eduskunnan valtiovarainvaliokunnan jäsen Elina Lepomäki ihmettelee SDP:n kansanedustajan Eero Heinäluoman kommentteja veropolitiikan linjasta.
Heinäluoma esitti lauantaina lisää veronkorotuksia ja säästöjen perumisia.
-Suomessa keski- ja hyvätuloisten verotus on jopa kuusi prosenttiyksikköä korkeampaa kuin Ruotsissa ja Saksassa. Korkea veroaste lyö läpi työn kokonaiskustannuksiin, ja on selvää, että se haittaa työpaikkojen syntymistä. Samalla se heikentää palkansaajan ostovoimaa. Palkkaverotus uhkaa lähivuosina muutenkin kiristyä muun muassa työttömyysvakuutusmaksun ja kunnallisverotuksen nousupaineiden vuoksi. Kiristyvä verotus heikentäisi entisestään suomalaisen työn kilpailukykyä ja hankaloittaisi myös uuden, korkean tuottavuuden työn syntymistä Suomeen, Lepomäki vastaa Heinäluomalle.
Hän tyrmää myös ajatukset pääomatulojen verotuksen kiristämisestä.
-Suomi tarvitsee työtä ja investointeja, jotta talous saadaan kasvuun ja sitä kautta ihmisille lisää hyvinvointia. Siihen yhtälöön ei sovi Heinäluoman toive pääomatuloveron kiristämisestä. Mielikuvapelaamisen sijaan tulisi keskittyä tosiasioihin: jyrkempi progressio ei Suomessa enää lisää verotuloja. Lypsävää lehmää ei kannata tappaa.
Heinäluoma arvioi, että jos suuria pääomatuloja verotettaisiin 1-2 prosenttiyksikköä nykyistä enemmän, ja yli 70 000 euron vuosiansioita hieman kireämmin, päivähoitoon ja työttömyysturvaan kohdistuvat leikkaukset voitaisiin perua”.
* Elina Lepomäki (kok) on eliitin, rikkaiden ja elinkeinoelämän eli omistajien lobbaaja, joka ei tietenkään halua isäntiensä joutuvan osallistumaan yhteiskuntatalkoisiin.
Totuus on kuitenkin se että Suomessa on yksi EU:n alhaisimmista yritysten yhteisöveroista (20%) ja EU:n keskitasoa alhaisempi pääomaverotus. Sen sijaan ansiotuloverotus ja kulutusverotus on EU:n huippua, kuten myös elinkustannukset eli hintataso. Pääomaveron nosto edes EU:n keskitasolle toisi Suomelle lisää verotuloja 5,5 miljardia euroa vuodessa, joka korvaisi jo SSS-porvarihallituksen leikkaustarpeesta suuren osan. Eivät pääomat Suomesta lähtisi, muualla EU:ssahan on jo kovempi pääomavero ja silti niiden talous kasvaa. Suomi sen sijaan on Kyproksen kanssa EU:n peränpitäjä talouskasvussa, joka saattaa johtua nimenomaan liian matalasta pääomaverosta joka siirtää verotusta ansiotulojen ja kulutuksen verotukseen, jotka vähentävät veronmaksajien ostovoimaa ja näin hidastavat talouden rattaiden pyörimistä haittaamalla yritysten liikevaihtoa. Pääoman saajat vievät voitot piiloon ulkomaille ja veroparatiiseihin, jolloin ne eivät tuota Suomelle hyötyä.
Lähteet:
Kevyt pääomaverotus vie Suomelta 5,5 miljardia euroa
”EU:n keskitasoon verrattuna kuluttaja ja palkansaaja maksaa saman verran enemmän”.
http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/3368548/kevyt-paaomaverotus-vie-suomelta-55-miljardia-euroa
Pääomaverojen osuus on Suomessa EU-keskiarvoa pienempi
http://tietotrenditblogi.stat.fi//paaomaverojen-osuus-on-suomessa-eu-keskiarvoa-pienempi/
Vastaukset 6
Vanhimmat
Myös yritysten yhteisöveron lasku on tuonut vain 800 miljoonaa euroa vuodessa lisää veronkorotuksia kuluttajille ja veronmaksajille:
MOT 800 miljoonan verovedätys: käsikirjoitus
http://areena.yle.fi/1-2467197
Pääministeri Jyrki Katainen ja valtiovarainministeri Jutta Urpilainen kertoivat maaliskuussa 2013 hallituksen kehysriihessä historiallisesta päätöksestä. Yritysvero pudotetaan kerralla 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Suomesta tuli Pohjolan veroparatiisi.
800 MILJOONAN VEROVEDÄTYS
Jyrki Kataisen hallituksen tekemän yhteisöveron roiman alennuksen piti tuoda investointeja, työpaikkoja ja verotuloja. Toisin kävi. 800 miljoonaa vuodessa yhteisöveroalennusta joudutaan nyt korvaamaan muilla verotuloilla mm. ansiotulo- ja kulutusveroilla. Kiitos!
Yhteisöveron alennus 800 miljoonan euron huijaus
http://mikkoelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/187214-yhteisoveron-alennus-800-miljoonan-euron-huijaus
”Päätöstä tehtäessä ei esitetty ollenkaan huolta valtiontalouden kestävyysvajeesta, vaikka tiedettiin, että yhteisöveron alennus aiheuttaisi noin miljardin euron vajeen valtion kassaan. Valmistuneiden tilastojen mukaan yritykset maksoivat Suomeen yhteisöveroa viime vuonna vajaat neljä miljardia euroa, eli noin 800 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuodelta 2013.
Tämä oli odotettavissa, eikä myöskään työllisyys ole lähtenyt nousuun. Päinvastoin, työttömyys on lisääntynyt, mikä on osaltaan sekin vähentänyt verotuloja ja lisännyt sosiaaliturvamenoja.
Suuryhtiöt maksavat vähiten yhteisöveroa
Helsingin Sanomissa (7.2 .2015) oli mielenkiintoinen tilasto siitä, miten erikokoiset yhtiöt maksavat veroja. Suomessa suuryritykset maksoivat liikevoitostaan yhteisöveroja alle 7 prosenttia vuonna 2013, jolloin yhteisövero oli virallisesti 24,5%. Pienet ja keskisuuret yritykset maksoivat veroja selvästi enemmän, eli 21-24 prosenttia vuosina 2009-2013.
Ero selittyy sillä, että suuryhtiöt voivat ainakin osittain päättää, mihin maahan ne veronsa maksavat. Kyse on verosuunnittelusta, joka ainakin periaatteessa on laillista toimintaa.
Yhteisöveron alennus valuu osinkoihin, ei työllisyyteen
Viime vuonna suomalaiset pörssiyhtiöt paransivat tuloksiaan keskimäärin kahdeksan prosenttia (HS 15.2.2015). Vielä enemmän nousee jaettavien osinkojen määrä. Se kohoaa 80 prosenttiin nettotuloksesta. Investointeihin ja työllisyyteen ei sitten rahaa riitäkään. Päinvastoin, suuryhtiöiden tulos on saatu aikaan väkeä vähentämällä”.
- Elina Lepomäki on siis aivan väärillä raiteilla puolustamalla matalia pääomaveroja. Nimenomaan Suomen keski- ja hyvätuloisten ansiotuloverotusta voitaisiin laskea pääomaveron nostolla. Oikeansuuruinen pääomaverotuksen korotus olisi tuo EU-maiden keskitasolle pääsemisen, eli 5,5 miljardia euroa vuodessa lisää pääomaverotuloja Suomelle.
Kansanedustaja, entinen eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma (sd.) vaatii hallitusta muuttamaan verolinjaansa.
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/heinaluoma-mtv-n-nettikolumnissa-vaarana-hyvaosaisten-hallitus/5184008
"Heinäluoma kirjoittaa MTV:n nettikolumnissa, että hallituksesta uhkaa tulla hyväosaisten hallitus. Hän haluaa, että suurten pääoma- ja ansiotulojen saajat otettaisiin verotuksen kautta enemmän mukaan talkoisiin. Heinäluoma arvioi, että jos linja ei muutu, hallituksen on vaikeampi saada kansalaisten tukea uudistuksille ja säästöille.
Heinäluoma katsoo, että jos suuria pääomatuloja verotettaisiin 1-2 prosenttiyksikköä nykyistä enemmän, ja yli 70 000 euron vuosiansioita hieman kireämmin, päivähoitoon ja työttömyysturvaan kohdistuvat leikkaukset voitaisiin perua.
Mainos (uutinen jatkuu alla)
Heinäluoma arvelee, että hallitusohjelman sisältö yllätti äänestäjät ja myös osan hallitusneuvottelijoista.
Esimerkiksi perussuomalaisten ja keskustan sisältä on haluttu hyväosaisten suurempaa osallistumista vaikeassa taloustilanteessa.
– Perussuomalaiset on se puolue, joka on saanut paljon ääniä pienituloisilta ja myös moni työtön on heitä äänestänyt. Moni nyt katsoo aika tarkkaan, mitä päätöksiä hallitus tekee. Jos on niin, että talkoot eivät koske kaikkia, ja osa menee kuin koira veräjästä, niin kyllähän sillä on poliittisia seurauksia, sanoo Heinäluoma MTV Uutisten haastattelussa.
Perussuomalaiset ja SDP kamppailevat molemmat työväestön äänistä".
Täytyy sanoa että maailma on ottanut pahasti takapakkia tämän eliitin talousoppien aikana 2000-luvulla. Veroja ei haluta maksaa vaikka kaikki hyöty ollaan yhteiskunnalta saatu. Banksterit kuppaavat eu-mailta ja niiden veronmaksajilta miljardeja eurokriisinhoidon varjolla.
Sosiaalikapitalismia, jossa pankkien ja suursijoittajien voitot yksityistetään, mutta tappiot ja mokat sosialisoidaan kansalaisten maksettaviksi. Velkojen takia maat joutuvat myymään valtion omaisuutta, ja huonontamaan hyvinvointipalveluita sekä leikkaamaan työehtoja, tulonsiirtoja ym. Hyväveljet ostavat myytävän kansallisomaisuuden puoli-ilmaiseksi ja heidän varallisuutensa kasvaa moninkertaiseksi. Todellista rosvousta, jota oikeiston riistäjäopit ja politiikka avittavat.
”Pääomavero on 30 prosenttia, 32 prosentin pääomaverokantaa sovelletaan yli 40 000 euron pääomatuloista
Listaamattoman yhtiön ja osakkaan kokonaisvero on 26–26,4 prosenttia eli alle yleisen pääomaveron”.
- työttömän 420 €/kk maksusta peritään veroa 20 %
- pääomatulosta 4.000.000 €/v peritään todellisuudessa n. 30 % veroa.
Todennäköisesti se työtön on aiemmin työssä ollessaan maksanut jo pääomatuloja saanutta suuremmalla veroprosentilla niitä veroja ansiotuloistaan, joista nyt maksetaan lainmukaisesti työttömyysturvaa.
Verotus on kilpailukyvyn ehto, ei este
http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/3388289/verotus-on-kilpailukyvyn-ehto-ei-este
”Vastuuttomien kilpailukykypuheiden sijaan hallituksen pitäisi puuttua tuloeroihin, sanovat taloustutkijat.
Jos hallitusohjelma toteutuu, Suomen kokonaisveroaste ei nouse, työn ja yritysten verotus kevenee ja veronkiristykset kohdistetaan tasaveroihin.
Kaavailtu veropolitiikka on kyseenalaistettu hallituksenkin joukoista. Keskustan Seppo Kääriäinen vaati kesäkuun alussa, että hyväosaisten osallistaminen ”taakankantamiseen” mietitään uudelleen.
Kääriäinen viittasi arkkipiispa Kari Mäkisen ehdotukseen hyvätuloisten verotuksen kiristämisestä. Mäkinen sanoi Ylen haastattelussa, että oikeudenmukaista yhteiskuntaa ei voi rakentaa hyväntekeväisyyden varaan, vaan siihen tarvitaan verotusta ja poliittisia päätöksiä.
Pääministeri Juha Sipilä ja Elinkeinoelämän keskusliitto ovat vedonneet hyvätuloisiin, jotta nämä alentaisivat palkkojaan vapaaehtoisesti. Molemmat vastustavat varakkaiden veronkorotuksia, koska heidän mukaansa korkea verotus haittaa kilpailukykyä.
– Korkea veroaste ei ole hyvän kilpailukyvyn este. Siitä hyvänä esimerkkinä ovat Pohjoismaat, jotka yleensä ovat kansainvälisten kilpailukykyvertailujen kärjessä, sanoo Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Seija Ilmakunnas.
– On hyvä muistaa myös, että meillä kaikki verotus ei ole kireää kansainvälisessä vertailussa. Esimerkiksi omaisuuden verottaminen on keveämpää kuin OECD-maissa keskimäärin.
Kilpailukykyä riittää
Veroilla sekä rahoitetaan sosiaaliturvaa että tuetaan elinkeinoelämää, joka nauttii esimerkiksi korkeasti koulutetusta työvoimasta ja valtion panostuksista innovaatioihin.
Verotutkija Matti Ylönen Helsingin yliopistosta muistuttaa, että Suomi oli vuonna 2014 elinkeinoelämän yhteistyöjärjestön Maailman talousfoorumin mukaan EU:n kilpailukykyisin maa. Lisäksi Suomi oli yhdeksäntenä yrittämisen helppoutta mittaavassa Maailmanpankin Doing Business -raportissa, vaikka raportin kriteerit suosivat maita, joissa on heikko työlainsäädäntö.
– Puheet siitä, että Suomella olisi joku erityinen kilpailukykyongelma, ovat täysin vastuuttomia.
– Suomen taloudessa on rakennemuutosongelma ja kysyntävaje sekä kärjistyvien tuloerojen ongelma, mutta näiden ratkaisemiseen tarvitaan ihan muita lääkkeitä kuin mitä hallitus on esittänyt. Nyt tarvittaisiin kuluttajakysyntään panostamista, aktiivista innovaatiopolitiikkaa ja tuloeroja hillitsevää talouspolitiikkaa.
Veronkiertoa ja tuloeroja
– Hallitusohjelmassa ei linjata mitään esimerkiksi hallintarekisteröinnin kautta menetettäviin verotuloihin puuttumisesta, ja ohjelman linjaukset veronkierron suitsimisesta ovat täynnä ilmaa, Ylönen suomii.
Molemmat tutkijat arvostelevat hallituksen verolinjauksia tuloerojen lisäämisestä.
– Valtiovarainministeriön virkamiehet linjasivat raportissaan menoleikkausten suuruuden lisäksi myös, että veroaste ei saa nousta, Ilmakunnas sanoo.
– Nyt julkista taloutta tasapainotetaan neljällä miljardilla eurolla ja käytössä on vain menoleikkauksia, eikä verotusta kiristetä nettomääräisesti. Koska tällaisesta valinnasta tulee väkisinkin tuloeroja kasvattava, on yllättävän vahva virkamiesten kannanotto määritellä politiikan rajat niin kuin nyt on tehty.
– Tuloerojen kaventamisesta ei puhuta mitään, vaikka niiden hillintä olisi ensiarvoisen tärkeää tulevan talouskasvun ja hyvinvoinnin kannalta. Tästä aiheesta ovat muistuttaneet OECD, Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja monet muut, sanoo Ylönen”.
-- Yritysten yhteisöverotus (20%), jonka laskulla menetetään 800 miljoonaa vuodessa verotuloja, on EU:n alhaisimpia. Pääomaverotus 5,5 miljardia euroa vuodessa alle EU-keskitason. Ja talouskasvu Euroopan toisiksi huonointa heti Kyproksen jälkeen. Edellisessäkö syy?
Siinäpä oli sitä faktaa. Se ei kuitenkaan aiheuta toimenpiteitä! Asiaan ei ole puututtu, vaan siitä on vaiettu. Halutaanko edes kotimarkkinoille vetoa. Älkää siinä tapauksessa leikatko köyhiltä. He pitivät maata pystyssä siihen asti, kunnes joutuivat työttömiksi.
Kun puhutaan kipeistä ratkaisuista, niin yllä mainittuihin seikkoihin puuttuminen olisi juuri sitä kaikkein kipeintä sarkaa. Siinä nimittäin puututtaisiin kaikkein hyvätuloisempien etuihin. On helpompi ottaa köyhältä kuin rikkaalta.
Kun poliitikot puhuvat kipeistä leikkauksista, he tarkoittavat meitä keskituloisia ja vähävaraisia. He jättävät kokonaan laskuista nämä pääomatuloilla elävät. Aivan kuin he olisivat jostain syystä rauhoitettuja. Mikähän on se syy? Tilanteen saattamiseksi edes EU:n keskitasolle pääomapuolelta pitäisi saada yli 5 miljardia euroa lisää, jotta maamme olisi kilpailukykyinen muiden EU-maiden kanssa.