kun toinen on siinä mutta samalla jännittää niin pirusti että ei saa sanaa suusta eikä hymyä kasvoille
Se tunne kun on niin onnellinen
onkotuttua
12<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Mua kyllä rupeaa hymyilyttämään...
On erinomaisen tuttua. Hemmetin hankalaa olla yhtä avoin kuin muiden kanssa ja se harmittaa välillä todella. Ja kun ei tiedä, miten toinen oman käytöksen kokee. Toivottavasti saamme tilaisuuksia keskustelulle vielä tämän kesän aikana.
Niin toivon minäkin...
On tuttua nykyään. Jotenkin minusta on tullut ujo hänen seurassaan, en ollut sellainen silloin joskus. Ehkä se johtuu näistä tunteista ja epävarmuudesta.
Jep. Tiedän tunteen. Aika lyhytsanainen siinä on, kun ei tiedä, miten päin olisi. Suusta tulee ihan, mitä sattuu.
Nimenomaan ihan mitä sattuu :D koettu on..
Laudeliinasta poimittua:
On niin hyvä olla nottei tiedä mihinä pitääs käsiään.
No joo. You nailed it. Eikä saa unta, kun on niin sekaisin siitä pienestä hetkestä....auta armias.
Mä koen, että musta tulee ihan uusia puolia esiin hänen seurassaan. Herkempi ja vakavampi puoli tulee sieltä jostain pinnalle ja sekin hämmentää vielä lisää. Joskus haluaisin olla rennompi, ei se vaan aina millään onnistu. Ja jos nyt nähtäis, vois tapahtua jotain aivan kamalaa, kuten itkuun purskahtaminen.
Tuttua on.
Mitä siinä olisi niin kamalaa, siis itkemisessä? Ei mitään, päin vastoin. Se oli herkkää. Itse itsessämme me "kamalaksi tulemme/ahtaiksi tulemme". Toki kaikki tuntemukset ovat ihan oikeasti normaaleja. Tuskin kukaan on aivan rentona, kun on tunteita toista kohtaan. En minä tiedä ketään, kuka ei olisi jännittänyt alussa. Nämä narskut on sitten asia erikseen. Kyllä minuakin jännittää ihan hirveästi, mutta onneksi vain hetken alussa, sitten se jotenkin aika luonnollisesti tasoittuu.
itkisittekö te ilosta ?