Kekkosen aikana ihmiset pakenivat sadointuhansin Ruotsiin.
Kekkonen oli KGB:n agentti
Eikäihme
9<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kyllä ne menivät pelkästään Ruotsiin töihin, eivät mitään, eikä ketään pakoon.
60-luvulla alkoi vaellus. Ruotsi ja etelä-suomi veti työkansaa.
Neuvostoliitto ollut hyvä toveri työpaikkojen luomisessa, sittemmin.
Viisas Kekkonen oli peräsimessä.
Alkoi hyvinvointi suomi. Sotaveteraanit rakensi vielä maankin kukoitukseen.
Nyt itketään jopa vartin työpäivän pidennyksestä.
Jotkut kyllä lähtivät työttömyyttä pakoon, mutta valtaosa lähti kuitenkin Suomea paremman palkkatason perässä.
Kekkonen määräsi hallituksen hoitamaan työttömyyttä kun työttömiä
oli 75000, nykypolitikot eivät ole moksiskaan työttömistä, syyllistävät
vain. Kekkosen kaltaista presidenttiä emme enää koskaan saa,valitettavasti.
Olin poikasena kylällä x.
Kyllä nuoret lähti.. avioparit. Kun ei yksinkertaisesti ollut töitä lähimaillakaan. Satunnnaista vain.
Mallina oli, että aiemmin lähtenyt veti luokseen muita, työpaikalleen.
Ahkerat ihmiset alkoi tehdastyön. Silloin ei kasvatettu työttömiksi.
Asuinalueesta varmasti paljon riippui, oliko töitä tarjolla vai ei. Mutta sielläkin, missä töitä ei ollut, lähdön suuntaan vaikutti pitkälti palkkataso. Jos kerran oli kotiseudulta lähdettävä kauas, ennemminhän sitä kannatti suunnata hieman lännemmäksi, jossa palkka samasta työstä oli parempi. Aiemmin lähteneet taisivat hieman rehvastellakin Ruotsin palkoilla, ja jotkut tulivat oikeastikin Volvolla kesälomalle Suomeen. Eivät toisaalta aina ottaneet huomioon, että Suomessakin palkkataso nousi perässä. Ainakaan kahta askelta pidemmäksi ero ei kasvanut.
Ei kuitenkaan Kekkonenkaan voinut mitään öljykriiseille, kansainvälisille lamoille eikä työn koneellistumiselle. 1970-luvun lopulla työttömiä taisi olla jo 175.000.
Eikä Sorsakaan. Olihan hänkin mahtimies.
Sanottiinkin, että Työläjärvi on Suomen pienin järvi, sinne ei sovi kuin sorsan muna.
60-luvun lopulla oli Ruotsin raha n. 30 % voimakkaampi Suomen markkaan.
Oli silloin siellä. Kyllä elintason huomasi , eron.
mm. autot maksoi 30 % vähemmän. Sama kruunuissa, kuin markoissa sitten Suomessa.
Kruunun ja markan ero oli ..tai markalla sai n. 70 äyriä.
1000 -kruunua oli suurin seteli. Kolminkerroin piti taittaa, normaalikokoon verraten. Se oli arvokas silloin.
Sattui 1 kpl sellainen olemaan.
Ruotsi eli voimakasta nousun kautta. Suomi sitten vuosikymmen/ pari myöhemmin.