Haluan esittää oman lyhyen pop-psykologisen analyysini tästä eksistentiaalisesta kauhuelokuvasta.
Pääosan esittäjä Henry elää omassa psykoosin synnyttämässä lakoonisessa ja askeettisessa maailmassa johon kuuluvat niin oudot äänet kuin lämpöpatterin takainen haavemaailmakin. Hän on sisimmältään yhtä tyhjä kuin avaruudessa alati kiitävä kylmä meteori.
Henry saa tyttöystävänsä kanssa lapsen, joka Henryn silmissä on lähinnä jokin ulkoavaruuden olento.Kun Henryn tyttöystävä jättää hänet vauvan kanssa.Ei Henry kestä enää syntynyttä painetta ja vastuuta vaan avaa lapsen saksillaan, eli tappaa tämän.Tajuttuaan tekonsa kauheuden Henry vaipuu syvälle haavemaailmaansa lämpöpatterin taakse.
No tämä oli vain yksi suppea tulkinta malli elokuvalle noin 04:18 yöllä.
-Kommentoikaa omia tulkintojanne kyseisestä elokuvasta-
Pääosan esittäjä Henry elää omassa psykoosin synnyttämässä lakoonisessa ja askeettisessa maailmassa johon kuuluvat niin oudot äänet kuin lämpöpatterin takainen haavemaailmakin. Hän on sisimmältään yhtä tyhjä kuin avaruudessa alati kiitävä kylmä meteori.
Henry saa tyttöystävänsä kanssa lapsen, joka Henryn silmissä on lähinnä jokin ulkoavaruuden olento.Kun Henryn tyttöystävä jättää hänet vauvan kanssa.Ei Henry kestä enää syntynyttä painetta ja vastuuta vaan avaa lapsen saksillaan, eli tappaa tämän.Tajuttuaan tekonsa kauheuden Henry vaipuu syvälle haavemaailmaansa lämpöpatterin taakse.
No tämä oli vain yksi suppea tulkinta malli elokuvalle noin 04:18 yöllä.
-Kommentoikaa omia tulkintojanne kyseisestä elokuvasta-
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mielenkiintoisesta analyysistäsi jäin kaipaamaan ainakin yhtä asiaa: kuka/mikä on tämä vipuja tuskainen ilme kolholla naamallaan vääntelevä mies? Jumala?
Lisäksi elokuvassa selitetään käsite "eraserhead" hiukan huvittavalla tavalla, mutta onkohan siinä syvempää merkitystä takana vai onko se pelkkä vitsi?
Itse tulkitsen vipu miehen Myös Jumalaksi, tai pikemminkin luonnoksi, joka vain tunteettomasti pitää maailmaa liikkeellä!
Vaikea lähteä tulkitsemaan tarkasti Lynchin kaltaista ohjaajaa ja hänen aivoituksiaan kun tuntuu, ettei hänellä itselläkään ole niistä varmuutta.
Itse näen pyyhekumi vertauksen haluksi pyyhkiä pois oma turha ja tuskainen tietoisuus ja kokemukset.
On vähän hyvä pätkä.. Twin peakskin oli tosi syvältä.