Liberalismi
Kirjoittanut: Oiva Härkönen, 12.3.2004 klo 12.26
Olen ennekin torjunut liberalismista puhumisen Suomen Keskustan yhteydessä. Tuo vierasperäinen sana aiheuttaa vain hämmenystä puolueen laajan kannattajajoukon keskuudessa. Minulle riittää se, minkä jo Alkio lähes sata vuotta todisti, valistus ja heikompaa ei jätetä.
----------
Oivan yhteiskuntaideaali lienee Maamme-laulun toisen säkeistö Suomi:
On maamme köyhä, siksi jää,
jos kultaa kaivannet
Sen vieras kyllä hylkäjää,
mut meille kallein maa on tää,
sen salot, saaret, manteret,
ne meist on kultaiset.
Toisin kuin Maamme-laulu ennusti, Suomesta on sadassa vuodessa tullut rikas ja huipputeknologinen maa, joka on pystynyt vientituloilla rahoittamaan hyvinvoinnin.
On Suomen onni, että maastamme on löytynyt liberalismiin myönteisemmin suhtautuvia ihmisiä kuin kepulaiset.
"Valistus ja heikompaa ei jätetä" - siinäkö Oiva Härkösen resepti esimerkiksi pyörätuolia tarvitsevalle halvaantuneelle? Tarjoaisiko hän tuoretta suomalaista leipää ja maitoa sekä kertoisi maailman tapahtumista kynttilän valossa tuolle onnettomalle?
Eikö ole parempi, että voimme vientituloilla ostaa hänelle sähköistetyn pyörätuolin, erikoisvalmisteisen auton ja tietokoneen internet-yhteyksineen?
Kirjoittanut: Oiva Härkönen, 12.3.2004 klo 12.26
Olen ennekin torjunut liberalismista puhumisen Suomen Keskustan yhteydessä. Tuo vierasperäinen sana aiheuttaa vain hämmenystä puolueen laajan kannattajajoukon keskuudessa. Minulle riittää se, minkä jo Alkio lähes sata vuotta todisti, valistus ja heikompaa ei jätetä.
----------
Oivan yhteiskuntaideaali lienee Maamme-laulun toisen säkeistö Suomi:
On maamme köyhä, siksi jää,
jos kultaa kaivannet
Sen vieras kyllä hylkäjää,
mut meille kallein maa on tää,
sen salot, saaret, manteret,
ne meist on kultaiset.
Toisin kuin Maamme-laulu ennusti, Suomesta on sadassa vuodessa tullut rikas ja huipputeknologinen maa, joka on pystynyt vientituloilla rahoittamaan hyvinvoinnin.
On Suomen onni, että maastamme on löytynyt liberalismiin myönteisemmin suhtautuvia ihmisiä kuin kepulaiset.
"Valistus ja heikompaa ei jätetä" - siinäkö Oiva Härkösen resepti esimerkiksi pyörätuolia tarvitsevalle halvaantuneelle? Tarjoaisiko hän tuoretta suomalaista leipää ja maitoa sekä kertoisi maailman tapahtumista kynttilän valossa tuolle onnettomalle?
Eikö ole parempi, että voimme vientituloilla ostaa hänelle sähköistetyn pyörätuolin, erikoisvalmisteisen auton ja tietokoneen internet-yhteyksineen?
Vastaukset 15
Vanhimmat
Jos Alkiolainen Maalaisliitto ei olisi lähtenyt aikoinaan ajamaan voimakkaasti "rahvaan" lukutaidon edistämistä, järjestämällä ensin "lukukinkereitä", ja sen jälkeen kiertokuolua ja lopulta kansakoulua, ei nykyinen tilanne olisi mahdollista.
Nykyisellä uus- liberalismilla ja liberalismilla ei ole paljon tekemistä kesknään. Liberalismi on edistyksellisyyttä, tasa-arvoista uudistamista. Uus-liberalismi on äärioikeisatolaisuuttta, eriarvoistamisen liberalismia. Edistyksellisyydellä ja äärioikeistolaisella kahtiajakoliberalismilla on ero kuin yöllä ja päivällä.
Nykyisen Keskustan politiikasta voi edelleen sanoa että se on liberaalista, eli edistyksellistä, niin kuin se oli niinä sivistyksen alkuaikoina.
Ihmisten keskittäminen asutuskeskuksiin ei ole liberalismia, jos sinä niin luulet. Se on paremminkin tuolta "itärajan" takaa tulevaa tiettyyn poliittiseen aatteeseen kuuluva toimi. Ihme että Kokoomuskin on tämän "opin" liberalismin nimissä ominut itselleen.
Jos kepulaiset olisivat saaneet päättää kaikesta, eläisimme vielä nälkärajalla kuten maatalousvaltaiset Itä-Euroopan sosialistimaat vielä 10 vuotta sitten.
Vieläkin maatalouteen heitetään Suomessa rahaa kuin Kankkulan kaivoon: 1,7 miljardia euroa vuodessa, josta 60% kotimaisista verovaroista. Vertailun vuoksi: valtio saa miljardi euroa myydessään nyt suuren osuuden Soneraa. Maatalous hassaa tuon miljardin yhdessä ainoassa vuodessa, eikä riitäkään.
Keskusta-MTK on markkinavihamielinen puolue, joka haikailee valtion ikuista tukea tuottamattomalle maataloudelle.
Maalaisliitto vastusti voimakkaasti 1940- ja 1950-luvuilla myös Suomen teollista kehittymistä. Sitä pidettiin vääränä suuntana. Maalaisliitto halusi pitää Suomen mieluummiin maatalousvaltaisena yhteiskuntana. Tämä sama yhteiskunnan kehittämisen jarruttaminen on pitänyt edelleen. Ei ole halukkutta lähteä etsimään hyvinvointia sieltä, mistä siihen saisi polttoainetta eniten, vaan on suuri halua pysyä paikoillaan, maataloudessa ja periferioissa. Impivaaralaisuus kuvaa hyvin Keskustan edistyksellisyyttä. Aleksis Kivi kuvasi sitä puolestaan hyvin kirjallisuudessaan.
Tällä ei ole mitää tekemistä kansan kahtiajaon kanssa. Ns. uus-liberalismilla on tämänsuuntaisia vaikutuksia, joita en itsekään pidä hyvinä. Mutta puurot ja vellit menevät pahasti sekaisin, jos tämä taloudellisen eriarvoisuuden kehitys sekoitetaan siihen, että tehdään koko maan kannalta edullisempia kannattavuusvalintoja.
hidasta Mielipidepunikin mielestä?
kun ei ole "halukkuutta lähteä etsimään hyvinvointia sieltä, mistä siihen saisi polttoainetta eniten"
Suomen maataloutta ei voi viedä! Kaiken muun kyllä voi viedä, sitäkö Koklipit haluaa?
Kuuluu liberalismiin. Turvata perustoiminnot. Myös elintarviketuotanto.
Pitäisikö se koulutuskin lopettaa koska sillä on saatu jo aikaan se mikä sen tavoite on ollut?
Elintarviketuotannon tukemisella on saatu aikaan se että suomalaisilla on varaa ostaa riittävästi ruokaa palkallaan.
Luehan tarkemmin mitä kirjoitin aikaisemmin siitä mitä Liberalismi on. Markkinavoimien holtiton suosiminen ei ole liberalismia. Se on uus- liberalismia. Eli äärioikeistolaista fasismia. Liberalismiin ei kuulu toisten suosiminen heikompien kustannuksella.
Kulujärjestelmä on suomessa on toteutettu liberalismin aatteen mukaisesti. Edistyksellisesti ja kaikille tasapuolisesti. Edistyksellisyydestä voidaan poistaa äärioikeitolaisuus ja -vasemmistolaisuus käsitteet. Ne eivät ole edistyksellisyyttä siinä mielessä kuin liberalismi sen käsittää. Nykyisin naamioidaan nämä aatesuunnat sen sanan sisään.
ja perusti oman puolueen.
Olisi halunnut Kesksutapuolueen puhenjohtajaksi pitääkseen puolueen "pienviljelijäpuolueena", niin kuin olet täällä todistanut.
Miten sinä näin ristiin kirjoitat?
... ja erikoisesti Kekkosen toiminnan johdosta tämä maan teollinen rakentaminen toteutettiin sodan jälkeisinä vuosikymmeninä. Silloin se tehtiin vielä alueellisesti ja sosiaalisesti tasapainoisesti. Koko maata teollistettiin, koko maahan rakennettiin liikenneverkko ja koko maahan luotiin yliopistojen ja muun korkeamman koulutuksen verkosto. Samalla voimakkaasti purkautuneet väki maa- ja metsätaloudesta sai työpaikkoja kotiseudultaan ja usein työssäkäyntietäisyydestä.
Vain heti muutamana sodan jälkeisinä vuotena asutettiin lähinnä luovutettujen alueiden maaseudulta muuttaneet siirtolaiset uudille tiloille. Se oli silloin nopein tapa hoitaa kaksi ongelmaa elintarvikepula ja siirtolaisten asuttaminen ja työllistäminen.
Sen sijaan Lipposen hallitusten aikana haluttiin kaikki toiminta keskittää Helsingin seudulle, joka johti maakuntien kurjistumiseen työttömyyden kasvuun siellä, sillä kaikki eivät kertakaikkiaan pystyneet muuttamaan Espooseen töihin. Lopulta myös Helsingin seutu alkoi kärsiä liiasta väentulvasta ja senkin kunnat köyhtyivät. Lipponen myös tuhlasi tuossa touhussa valtionkin voususuhdanteessa voimakkaasti kasvaneet verotulot.
Näet ristiriitaa sellaisessa, missä sitä ei ole. Olen täällä todistanut, että Vennamo halusi Suomen maatalouden perustuvan pienviljelyvaltaisuuteen, koska Vennamo näki, ettei Suomen maatalous voi koskaan kilpailla tehomaataloudessa kannattavasti muiden maiden kanssa. Vennamo visioi tulevaisuutta nykypäivän todellisuuden kannalta ihan oikein.
Kun Suomen maatalous olisi perustunut pineviljelyvaltaisuuteen, rakennemuutos maataloudesta moderniin yhteiskuntaan olisi tapahtunut paljon kivuttomammin. Osa-aikaisesta pienviljelystä on helppo tarpeen tulle luopua, kun siihen ei ole pantu suuria investointeja. Se olisi ollut rakennemuutoksen kannalta huomattavan paljon joustavampi ratkaisu kuin turpeeseen monin sitein sitoutuminen.
Kun pienviljelylle olisi tullut kannattavuuskriisi, sitä ei olisi tarvinnut hoitaa tukipolitiikalla. Suomella olisi ollut pitkässä juoksussa mainio mahdollisuus vähentää kannattamattoman maatalouden osuutta luonnollista tietä. Pienviljely on kyllä Suomesta loppunut, mutta luonnotonta tietä. Se lopui siihen lähes kertaheitolla, kun kilpailua alettiin vääristää suuria ja keskisuuria tiloja suosivaksi. Nämä saivat maataloustukia, mutta pientilat ei.
Jos tutustuisit Maalaisliitossa käytyyn keskusteluun sotien jälkeen, huomaisit, että teollistamista vastustettiin ihan tietoisesti, koska teollistumisen pelättiin muodostavan uhan maatalouspainotteiselle Suomelle.
Kekkonen kyllä toimi teollistamisen puolesta, mutta tämä Kekkosen toiminta ei suinkaan vastannut aina Maalaisliiton enemmistön toiveita. Kekkosen kaudella teollisuuttamme rakennemuutettiin idänkaupaupan tarpeita varten. Tämä markkinataloudellisen kilpialun kannalta virhellinen rakenne johti sitten idänkaupan hyytyessä taloudelliseen lamaan 1990-luvulla. Väärä rakenne oli laman suurin syy. Vahvan markan politiikka ja rahoitusmarkkinoiden avaaminen edustivat vapaan markkinatalouden toimia, joihin väärin rakennettu tuotantoelämämme ei sopeutunut.
En tiedä, mitä koklipit haluaa, mutta minä ainakin haluasin kannattavuutta. Suomen talouden tulee rakentua kannattavuuden pohjalla. Meidän tulee huolehtia kansainvälisestä kilpailukyvystämme. Suomen vahvuuksia ovat hyvä ja laajapohjainen koulutustaso sekä vakaa, turvallinen ja ennustettava toimintaympäristö.
Jos me haluamme toimia markkinataloudessa, meidän tulee vahvistaa sellaista osaamista, jota ei voi noin vain viedä. Tässä suhteessa teknologiateollisuus, biotekninen yritteliäisyys, metsä- ja metalliteollisuus sekä muu kannattava teollisuus tarjoavat edelleen mahdollisuuksia. Lisäksi en näe mitään syytä sille, etteikö esim. puunjalostusteollisuutta (huoenkalu- ym.) voisi kehittää kannattavaksi.
Jos haluamme elää markkinataloudessa, meidän tulee pelata sen säännöillä ja pyrkiä mahdollisimman hyvään kannattavuuteen.
Toinen vaihtoehto, jota sinä näytät ajavan, on sitten kääntyä suunnitelmatalouden suuntaan. Kun se ei toiminut niinkään suuressa maassa kuin Venäjä, epäilen, ettei se toimisi Suomessakaan. Seurauksena olisi minun ennusteeni mukaan taloudellinen katastrofi, jota seuraisi yhteiskunnallinen mullistus.
Maatalouden voi viedä aivan samalla tavalla kuin minkä muunkin tuotantosuunnan. Jos sukkahousuteollisuus on kannattamattomana siirtynyt Suomesta muualle, maataloustuotanto voi ihan samalla tavalla siirtyä muualla. Ilman EU:n kiintiöjärjestelmää sitä oltaisiin jo pitkälti ulkoistamassa Viroon ja Baltian maihin. Pysyttäytyminen väkisin kannattamattomissa toiminnoissa laskee kansalaisten elintasoa ja johtaa hyvinvointipalvelujen alasajoon.
Olisi sulaa hulluutta rakentaa Suomea maataloustuotannon varaan. Montaakaan tuotetta ei kyetäisi kannattavasti viemään ulkomaille. Tämä kertoo kirkkaasti sen, että pienikin osa tällaista kannattamattomuutta osaltaan heikentään suomalaisten elintasoa ja hyvinvointia.
Heti 50-luvun alussa huomattiin maataloustuotannon kasvavan yli oman tarpeemme. Eikä kenelläkään siinä tilanteessa ollut mitään ajatusta rakentaa maatalouspainotteista maata, sillä maataloustuotteiden vienti ei ollut kannattavaa. Siksi maaseudulla alkoi valtava rakennemuutos. Kaikille ei edes pystytty järjestämään kotimaasta siihen tahtiin muita töitä. Niinpä 300 000 maanmiestämme muutti Ruotsiin töihin. Oli onnemme, että se oli niin lähellä ja siellä oli töitä. Ruotsin teollisuushan oli saanut kasvaa rauhan oloissa toista sataa vuotta, eikä siellä ollut näin ollut sotavahinkoja, sotakorvauksia ja siirtolaisten asuttamista.
Sotakorvauksista puheen ollen ne antoivat suuren sysäyksen erikoisesti metalli-ja laivanrakennusteollisuudelle jo 40-luvulla. Se tollisuus sitten jatkoi vientiteollisuutena ja aluksi "tutuille" markkinoille, itään. Mutta sekään ei joutunent sen kummempiin vaikeuksiin neuvostokaupan romahdettua kuin muukaan teollisuus. Laivat ja paperikoneet menivät kyllä maailmalla kaupaksi. Idänkauppa hyytyi siksi, että Kivisto, Sorsa eikä Holkeri ottaneet todesta Väyrysen heitä varoittaessakaan idänkaupan hyytymisestä jo 5 vuotta ennekuin se tapahtui. Siinä olisi ollut aikaa valmistautua.
Se muu teollisuus, mitä rakennetiin maahan Kekkosen aikana oli paljolti perusteollisuutta kuten vesivoimalaitoksia, atomivoimalaitoksia, kemianteollisuutta, öljyjalostamoita terästeollisuutta rakennusteollisuuta jne, jotka eivät suinkaan palvelleet erikoisesti idänkauppaa vaan maan teollisen pohjan vahvistamista.
>> markkinataloudellisen kilpialun kannalta virhellinen rakenne johti sitten idänkaupan hyytyessä taloudelliseen lamaan 1990-luvulla.
No ei. Herra on hyvä ja tutkii kansantalouden tilastot. Lama alkoi siitä että kulutuskysyntä romahti.
>> Väärä rakenne oli laman suurin syy.
No ei. Luottoekspansio oli laman syy.
>> Vahvan markan politiikka ja rahoitusmarkkinoiden avaaminen edustivat vapaan markkinatalouden toimia, joihin väärin rakennettu tuotantoelämämme ei sopeutunut.
Päläpälä ne mitään edustivat. Korkeintaan ne edustivat toimia jotka eivät oman taloutemme rakenteisiin sopineet. Ne olivat siis vääriä, toimimattomia toimia.
Sinulla muuten ei ole talouden perusteista hajuakaan. Etkä tiedä edes yksinkertaisia tosiasioita. Lässytät kliseisiä puolitotuuksia joihin ehkä itse haluat uskoa. Ehkä siitä huolimatta että tiedät ne pelkäksi propagandaksi.
"Jos sukkahousuteollisuus on kannattamattomana siirtynyt Suomesta muualle, maataloustuotanto voi ihan samalla tavalla siirtyä muualla. Ilman EU:n kiintiöjärjestelmää sitä oltaisiin jo pitkälti ulkoistamassa Viroon ja Baltian maihin."
Juuri tänään tuli tieto että se "sukkahousuteollisuus" on sittenkin kannattavaa suomessa. Ne "Viron kokeilijat" ovat nyt palaamassa takaisin. Eli mikä on kannattamatonta?
Monesti luullaan että joku on kannattavampaa muualla, mutta se totuus on joskus aivan erilainen. Pitä vain kokeilla jossakin huumassa kaikkea.
"Maitojuna" kulkee näköjään vieläkin. Sama asia se on maataloudessakin. Jotkut luulevat että se on kannattamatonta. Tai haluavat luulla ideologisista syistä.
... hyvin, ettei minulla ole paljon lisättävää.
Alkio ajoi kaikkiaan yrittäjyyttä, ahkeruutta , valistusta ja sosiaalisuutta. Nuo sanat kyllä sisältävät vapaamielisyydenkin aatteen.
Erikoisesti minäkin korostan, että sana uusliberalismi tarkoittaa erittäin liberaalia talous- ja sosiaalipolitiikkaa, jossa jokainen saa luvan pärjätä omillaan, mikä johtaa rikkaiden rikastumiseen ja köyhyyden lisääntymiseen. Lipposen hallitukset noudattivat tyypillistä uusliberaalia politiikkaa.
On hyvä, että mennyttä kunnioitetaan ja kaveria ei jätetä. Ja maaseutukin olisi hyvä voida pitää asuttuna, jotta se olisi myös virkistyskäytön ja turismin kannalta käytettävissä. Olen suuren osan vuodesta maalla minäkin.
Mutta onko olemassa kolmatta tietä, jota keskusta sanoo ajavansa? Miten alkiolaisuus eroaa esim. Fabian Langenskiöldin ajamasta liberaalista taloudesta (joka sai Suomen talouden liikkeelle vaauttamalla sahaustoiminnan)?
Mikä on alkiolaisessa maailmankaupassa sallittua, mikä ei?