Mulla oli onnellinen lapsuus ja tunnelma oli kohillaan kaikessa. Pelit oli pelejä, eikä mitään interaktiivisia sosiaalitapahtumia. Olin oikeasti onnellinen ja olen sitä mieltä, että 40 vuotta riittää. Haluan jo poissa täältä, sillä en pidä tästä Maailmasta.
Kyse ei ole masennuksesta. Vaikka mielenterveystoimisto pumppaisi minut täyteen kaikkia mahdollisia lumelääkkeitä, niin mielipiteeni ei koskaan tule muuttumaan.
Kyse ei ole masennuksesta. Vaikka mielenterveystoimisto pumppaisi minut täyteen kaikkia mahdollisia lumelääkkeitä, niin mielipiteeni ei koskaan tule muuttumaan.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Oi, mulla on aivan samanlainen lapsuus ja kaipaisin takaisin sinne.
Meikällä oli 80-luvulla Commodore 64 -merkkinen kotitietokone. Uskomaton tunnelma, johtuen askeettisuudesta. Vaivuin aivan transsiin, kun pelasin esim. Bruce Lee -peliä ja sen johdosta onnistuin käväisemään jopa hektisen elämän toisella puolen.
Joo, meilläkin oli Amiga. Oon pelannut varmaan lähestulkoon kaikkia Amiga pelejä. :D No en nyt sentäs, mutta läheltä liippaa. Suosikit on varmaan: Bubble bobble, Shadow of the beast, Wings, Moonstone, New Zealand story, Pinball dreams, Lemmings jne. Onhan noita lukematon lista. :D
Ainiin. Tossa linkki niin pääset kuunteleen Amiga pelimusiikkeja. :D Ne oli aivan mahtavia. Joskus käynnistin pelin pelkän musiikin takia.
https://www.youtube.com/watch?v=PvSfqBJi0ss