Tämähän nyt on ihan älytöntä. Kaivata nyt naista, jota ei päässyt vieläkään tuntemaan. Kaikki jutut meni jotenkin ristiin välillämme. Juuri, kun päästiin jutun alkuun, kaikki lopahtikin. Olis ollu kiva jatkaa sitä jutustelua, vaikkei se olis mihinkään johtanutkaan. Tutustuminen tyssäs alkuunsa ja sekös ainakin minua harmittaa. Sähän oot hieno ihminen. Paremmalla onnella. Syy oli ja on varmaan minussa.
Miksi kaikki jäi meillä kesken?
KaipaanSinuaNainen
1853
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Hän minua tuskin kaipaa, ainakaan samalla lailla kuin minä. Tuskin hän edes minuun haluaisi tutustua. Vaikka haluaisikin, hän ansaitsee monella tapaa parempaa, kuin mitä voisin koskaan hänelle tarjota. Eihän minulla ole mitään, vain tämä tunne, joka sekin varmaan yksipuolinen.
Samat fiilikset mulla. Kaipaan miestä. Kaikki tosiaan jäi kesken.
Missä ja milloin? Milloin nähtiin viimeks?
Ei me olla nähty. On vain juteltu.
Missä?
Saunan takana.
Tavattu, Kuopio.
Ehkä saadaan vielä jutun juonesta kiinni.
Niin...vain Hän tietäisi vastauksen tuohon kysymykseen. Kaikkihan jäi kesken, mutta hänestähän kaikki jäi kiinni. Tein vielä kaiken niin helpoksi hänelle. Ymmärrän kyllä nyt, ettei kiinnosta.
Samat sanat, kesken on kaikki vielä tämän miehen kanssa. Tunnemme vähän, mutta kuitenkin aavistuksen omaisesti paljon, joskus tuntuu niin, kuin olisin hänet aina tuntenut vaikkei paljoa tunnetakaan! Vetovoima mikä hänessä on, on erikoinen, sitä ei ole muualla. Kuitenkin kesken on kaikki tai sitten ei? Voi olla jopa pitkälläkin, jos saamme nähdä toisemme. Yhdessä asia selviää, silloin vasta ymmärrämme.
Töissähämme tapasimme. Oli se tunne varmasti molemminpuolinen. Ei nyt kyllä pysty tässä kyseisessä tapauksessa erehtymään ellei vastassani ole ollut todellinen pelurien peluri, kiilusilmäinen linssiin viilaaja.
En jaksa uskoa.
Mies-olit niin ylitsepääsettömän puoleensavetävä komistus.
Siinä meinasi pieneltä jalat ihan mennä alta sinut nähdessään.
Karkuun piti juosta, voi häpeä!
Jälkeenpäin ei voi jossitella. Tyhmä minä! Voi kunpa olisikin ollut rohkeutta tarpeeksi.Olisin uppoutunut sun tähtisilmiisi ja hymyysi niin paljon kuin mahdollista.
Onneksi on sentään jäänyt hyvät muistot. Niistä hymyä jos ei muusta
Varmaan siks kun sä oot niin arka ja varovainen. Mutta kyllä susta sitä sisuakin löytyy
näköjään. Ei päästy vielä alottamaan, mutta ehkä se vielä alkaa.
Kaipaan sua ainakin kovasti. Ja haluan, että omistaudut vaan mulle.
Sisua löytynee jos vaan saisi uuden mahdollisuuden.,
Taitaa olla jo taakse jäänyttä. Olet mennyt eteenpäin. Nyyh.
Elämä on.
Työt vie... ;)
Saat mahdollisuuden. En voi olla toimettomana koko aikaa.
Missing you.
Mistä päin??
Sama juttu täällä, olen vain nainen ja kaipaan miestä. Ihan samoin käynyt. Veikkaan vain että olen nuorempi (18v) tää on ihan kauheeta, ikävöin miestä kokoajan...
Tuttu tilanne. Suotta hakea syyllistä, miksi tutustuminen jäi puolitiehen. Ihastuksen tunteetkin monesti saa kommunikaation salpautumaan, valitettavasti. Jospa yrittäisit lähestyä "häntä" uudelleen?
Toi on niin totta!
Mitä ihastuneempi ihminen on niin sitä enempi ne pasmat menee sekaisin,-ainakin mun tapauksessa.
Itse en pysty enään lähestymään 'Häntä' , koska se juna meni jo. Eriasia sitten jos Hän ottaa joskus yhteyttä tai törmätään vahingossa. Sitten on piru irti. Virheistään kun fixut oppii..;)